ALDE-ryhmän linjaa muutettava

Eilisaamuna sain Juha Sipilältä tekstiviestin hänen sairaslomastaan.Toivotimme koko joukolla hänelle pikaista paranemista. Juha vastasi menestyksen toivotuksin.

Täällä Brysselissä olen pohtinut Keskustan asemaa vaaleilla valittavassa uudessa Euroopan parlamentissa.

Esitin viime kesänä, että Keskusta olisi ryhtynyt selvittämäänn mahdollisuuksia uuden keskustalaisen ryhmän perustamiseksi Euroopan parlamenttiin. Totesin, että meidän on vaikea olla mukana ALDE-ryhmässä, joka on yltiöliberaali ja hyvin liittovaltiohenkinen. Keskustan tärkeimmät tavoitteet eivät saa siinä osakseen sanottavaa vastakaikua.

Keskusta teki kuitenkin päinvastaisen päätöksen asettamalla oman ehdokkaan ALDE-puolueen kärkiehdokkaaksi ja sitoutumalla siten entistä vahvemmin ALDE-ryhmään. Hyväksyin tämän.

Nyt kysymys kärkiehdokkuudesta on ratkennut. Belgialainen Guy Verhofstadt nimetään ALDE-puolueen ehdokkaaksi komission puheenjohtajan tehtävään. Olli Rehn puolestaan tavoittelee muita vaikutusvaltaisia paikkoja Euroopan komissiossa.

Kun Keskusta päätti pysyä ALDE-ryhmässä, meidän on pyrittävä muuttamaan sen poliittista linjaa. Ryhmän puheenjohtajaksi on valittava henkilö, jonka poliittisen linjan mekin voimme hyväksyä.

Ryhmän sisäiset voimasuhteet ratkaisevat sen, millaiset henkilöt puheenjohtajaksi ja muihin johtaviin luottamustehtäviin valitaan. On mahdollista, että Saksan FDP ei saa lainkaan edustajia Euroopan parlamenttiin. Brittien edustus on vaarassa pienentyä.Federalistisimpien edustajien määrä saattaa vähentyä. Mukaan voi tulla uusia puolueita, jotka ovat lähellä Keskustan linjaa.

Mielestäni Perussuomalaistenkin tulisi harkita liittymistä samaan ryhmään meidän kanssamme. ALDE-ryhmällä on mahdollisuudet säilyttää paikkansa Parlamentin kolmanneksi suurimpana ryhmänä, ja sen kautta voidaan vaikuttaa tehokkaasti parlamentin päätöksentekoon.

Jos Suomesta mukana olisivat Keskustan ja RKP:n lisäksi myös Perussuomalaiset, voisimme saada ALDE-ryhmään kahdeksan paikkaa. Jos kristillisdemokraatitkin hakeutuisivat poliittiseen keskustaan, paikkoja voisi olla jopa yhdeksän. Jo seitsemällä tai kahdeksalla paikalla saattaisimme olla uuden ALDE-ryhmän suurin kansallinen valtuuskunta.

Hyväksyisikö ALDE-ryhmä Perussuomalaisten edustajat jäsenikseen? Miksi ei hyväksyisi? Kysymys ei voisi olla ainakaan Eurooppa-politiikan linjasta. Olen itse toiminut liberaaliryhmän jäsenenä yli 12 vuoden ajan ja varapuheenjohtajana yli 10 vuotta. Varapuheenjohtajana vastustin voimakkaasti sekä euroon siirtymistä ja erityisesti laajan euroalueen muodostamista että Suomen liittymistä siihen. Muutoinkin Keskustan edustajilla on ollut erilainen linja kuin ryhmän enemmistöllä.

Perussuomalaisten hakeutuminen ALDE-ryhmään osoittaisi, että puolue on valmis siirtymään populismista todellisen vaikuttamisen tielle. Tämä osoittaisi äänestäjille, että puolue saattaa olla valmis tähän myös Suomen sisäpolitiikassa.