Takarivistä etulinjaan?
Kun ilmoitin asettuvani ehdolle Euroopan parlamenttiin, kerroin olevani ehdokkaana myös ensi vuoden eduskuntavaaleissa. Sanoin, että tavoittelen niiden kautta paikkaa valtioneuvostossa. Jos pääsisin ministeriksi, luopuisin paikastani Euroopan parlamentissa. Perustelin tätä sillä, että ministerinä vaikutusmahdollisuuteni olisivat suuremmat kuin Euroopan parlamentin jäsenenä.
Kampanjani aikana kerroin reilusti vaihtoehtoni, ja äänestäjät arvostivat tätä.
Turun puoluekokouksen puheessani varoitin siitä, että Kokoomuksen johdolla on meneillään vakava yritys suistaa Suomi Paasikiven linjalta. Kaikki puolueen puheenjohtajaehdokkaat kannattivat Suomen liittymistä sotilasliitto Natoon jo seuraavalla vaalikaudella.
Esitin, että Keskustan tulee ottaa ensi kevään eduskuntavaaleissa yhdeksi päätavoitteekseen, että Suomi jatkaa sillä viisaalla ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjalla, jota olemme sotien jälkeen toteuttaneet. Lupasin olla tämän taistelun etulinjassa. Haastatteluissa sanoin, että tavoittelen ulkoministerin paikkaa seuraavassa hallituksessa.
Muutamaa tuntia myöhemmin Kokoomuksen puoluekokous valitsi puolueen puheenjohtajaksi Alexander Stubbin. Ehdokkaista hän esiintyi voimakkaimmin Suomen pikaisen Nato-jäsenyyden puolesta. Kun tunnen Alexin, otan hänen puheensa hyvin vakavasti. Hän tulee epäilemättä ajamaan päättäväisesti ja keinoja kaihtamatta Suomen liittymistä Natoon.
Stubbin valinta Kokoomuksen puheenjohtajaksi korostaa ulkoministerin paikan tärkeyttä vaalien jälkeen muodostettavassa hallituksessa. Puoluepoliitikkona Sauli Niinistö kannatti Suomen Nato-jäsenyyttä. Uskon, että tasavallan presidenttinä Niinistö toteuttaa Paasikiven linjaa, mutta hänen asemansa käy vaikeaksi, jos valtioneuvoston keskeiset jäsenet pyrkivät muuttamaan Suomen turvallisuuspoliittisen aseman.
Turun puoluekokouksessa minulle avautui yllättäen paikka puoluevaltuustossa. Tämä oli jakojäännös meidän meppiryhmämme vallanjaossa.
Eurovaalien jälkeen ehdotin, että meppiryhmämme puheenjohtajuus kiertäisi ja että puheenjohtajaksi tulisi ensimmäiseksi vuodeksi Anneli, jolla on tuoretta kokemusta ALDE-ryhmän toiminnasta. Olli halusi kuitenkin paikan itselleen. Hän vetosi siihen, että oli saanut vaaleissa eniten ääniä. Ehdotuksestani Anneli valittiin varapuheenjohtajaksi.
Kun Olli nousi ryhmämme puheenjohtajaksi, hän tuli meidän edustajaksemme puoluehallitukseen ja sen työvaliokuntaan. Anneli on varalla.
Turun puoluekokous hyväksyi sääntömuutoksen, jolla meppiryhmäkin sai edustajansa puoluevaltuustoon. Kun muut oli valittu edustamaan meitä puoluehallituksessa, tämä paikka jäi jakojäännöksenä minulle. Vitsailin, että aloitan puolueurani uudelleen takarivistä, puolueorganisaation alimmalta portaalta.
Sääntömuutoksella jäsenistöä edustavan puoluevaltuuston asemaa tuntuvasti vahvistettiin. Sen puheenjohtajalla on läsnäolo- ja puheoikeus sekä puoluehallituksessa että sen työvaliokunnassa. Lisäksi puoluevaltuuston puheenjohtaja on yksi puolueen hallitusneuvottelijoista. Varapuheenjohtajienkin asemaa vahvistettiin. He toimivat puoluevaltuuston pysyvien valiokuntien, poliittisen ja järjestövaliokunnan, puheenjohtajina.
Kun haluan vaikuttaa Suomen, Euroopan ja ihmiskunnan tulevaisuuteen, minun on oltava kiinnostunut puoluevaltuuston puheenjohtajan tehtävästä. Uskon tuntevani puolueen jäsenistön mielialat kautta maan. Uskon, että voin yhdessä muiden puoluevaltuuston jäsenten kanssa välittää tehokkaasti järjestöväen tahdon puolueen päätöksentekoon.
Puoluevaltuuston puheenjohtajana pääsisin puolueen sisäpiiriin, jossa voisin antaa asiantuntemukseni ja kokemukseni puheenjohtaja Juha Sipilän ja muun puoluejohdon tueksi. Hallitusneuvottelijana voisin olla osaltani varmistamassa sitä, että Suomen linja on kaikin puolin kestävä.
Olen siis käytettävissä, kun puoluevaltuusto valitsee ensi marraskuussa itselleen puheenjohtajan. Valinta olisi askel takarivistä etulinjaan.
