Opponentin haastateltavana

Eilen Helsingin Sanomat julkaisi verkossa toimittaja Petja Pellin tekemän haastattelujutun, jonka hän oli 80-vuotispäiväni merkeissä laatinut. Tapasin Pellin Pohjanrannassa 25. elokuuta. Tänään juttu oli luettavissa näköislehdessä.

Pellin juttu toi mieleeni haastattelun, jonka annoin vuosi sitten Helsingin Sanomien Kuukausiliitteen toimittajalle Teppo Sillantaukselle. Tapasimme Helsingissä syntymäpäivänäni 2. syyskuuta. Jostakin syystä jutun julkaiseminen viivästyi itsenäisyyspäiväämme saakka.

Kommentoin juttua 6.12. 2025 julkaisemassani blogissa:

”Alun perin jutun oli määrä ilmestyä lokakuun alussa ja sitten marraskuun alussa. Luulin jo, ettei sitä julkaistakaan. Tänään, maamme itsenäisyyspäivänä, se on luettavissa.

Sain aikanaan sitaatit tarkistettavikseni. Oikein ovat juttuun kirjatut.

Länsimaisen journalismin periaatteiden mukaisesti Kuukausiliite on pyytänyt asianosaisilta ja asiantuntijoilta kommentteja. Niiden oikeellisuutta voi itse kukin arvioida lukemalla julkaisemiani kirjoja ja kirjoituksia.”

x  x  x

Toimituksen hankkimissa ja laatimissa kommenteissa opponoitiin haastattelussa esittämiäni tosiasioita ja mielipiteitä.

Seuraavan päivän blogissani kehotin lukijoitani arvioimaan kommentteja lukemalla julkaisemiani kirjoja ja kirjoituksia. Kirjoitukseni perustuvat aina tosiasioihin ja mielipiteeni ovat vahvasti perusteltuja.

Näitä lukijoitteni ”faktantarkistuksia” helpotin poimimalla muutamia blogeistani ilmeneviä tosiasioita:

”Kommenteissa 4 ja 5 asetettiin kyseenalaiseksi tulkintani Vladimir Putinin Münchenin turvallisuuskonferenssissa vuonna 2007 pitämästä puheesta. Sanoin, että se ei ollut hyökkäävä, vaan ”vetoava”, voimakas vetoomus rauhanomaisen yhteistyön ja aseidenriisunnan puolesta.

Tässä todistajanani on eläkkeellä oleva saksalainen huippudiplomaatti Hans-Driedrich von Ploetz, joka oli ollut paikalla kuulemassa Putinin puheen. Paasikivi-Seuran 11.3.2025 järjestämässä luentotilaisuudessa hän kertoi yhtyvänsä arviooni.

Kommenteissa 6 ja 7 otetaan kantaa tapahtumiin, jotka käynnistivät Georgian ja Venäjän välisen sodan kesällä 2008.

Haastattelussa sanoin, että sodan aloitti 7.8.2008 Georgian presidentti Mihail Saakashvili.

Tässä tukenani on Ylen 30.9.2009 julkaisema EU:n virallinen raportti, jonka mukaan ”Georgia aloitti sodan”.

Juttu jatkuu: ”Raportti pitää Venäjän ensimmäistä sotilaallista vastausta Georgian hyökkäykseen ”laillisena”, mutta painottaa, että Venäjän myöhemmät sotilastoimet olivat selvästi ylimitoitettuja.”

Laajempaa taustaa Ukrainan sodalle löytyy 2.12.2023 julkaisemastani blogista ”Vuonna 2008 avattiin tie kohti Ukrainan sotaa – Suomikin on osavastuussa”.

Blogiin sisältyy myös tietoa, jota entinen ulkoministeri Erkki Tuomioja antoi vuonna 2021 ilmestyneessä teoksessaan ”Tulevaisuuden varjossa”. Siinä hän kertoi myöhemmistä vaiheista Itäisen kumppanuuden käsittelemisessä.

Ukrainan sisällissotaan liittyvää tietoa ja dokumentaatiota löytyy muun muassa 27.2.2015 julkaisemastani blogista ”Uusi ja vanha Eurooppa”.

Uudempaa tietoa on yllin kyllin tarjolla Timo Hellenbergin ja Pekka Visurin uudessa kirjassa ”Tulilinja – Ukraina ja uusi maailmanjärjestys”.

Kommentissa 28 väitetään, että presidentti Joe Biden ei olisi pyrkinyt saamaan aikaan ”uutta kylmää sotaa” Kiinan ja Venäjän johtamien autoritaaristen maiden ja Yhdysvaltain johtamien demokraattisten valtioiden välillä. Tästä löytyy tietoa mm. 31.5.2022 julkaisemastani blogista, jossa tukeuduin Iltalehden ja Washington Postin julkaisemiin juttuihin.

Kansainvälisessä mediassa ”uutta kylmää sotaa” on laajasti käsitelty. Suomen tiedotusvälineissä tietoa on tästäkin ollut niukalti tarjolla.”

x  x  x

Petja Pellin haastattelu oli erikoinen.

Syntymäpäivähaastattelut ovat yleensä juttuja, joissa päivänsankari saa esittää ja perustella omia mielipiteitään.

Pellin haastattelussa ihmettelin sitä, että hänen kysymyksensä olivat kovin oppositio-henkisiä.

Lopulta jouduin tästä häntä huomauttamaan. Tähän liittyvä sananvaihto on jutussa oikein kerrottu.

Kun olin saanut sitaatit tarkastettavikseni, esitin toivomuksen, että ne sijoitettaisiin korrektiin kontekstiin.

Tässä petyin. Pelli oli sijoittanut juttuun ikään kuin faktoina omia väitteitään, jotka eivät pidä paikkaansa.

Esimerkki tästä ovat tapahtumat Maidanin aukiolla vuonna 2014. Huomioon Pelli ei ottanut lainkaan jälkikäteen hänelle lähettämääni blogia, jossa on todisteita uusien vallanpitäjien toiminnasta:

”Suomalaisten on ollut vaikea saada oikeaa kokonaiskuvaa Ukrainan kriisin taustoista ja tapahtumista, sillä meidän tiedostusvälineissämme on laajalti vallalla yksipuolinen asenne. Ukrainaa koskevassa uutisoinnissa on turvauduttu lähes yksinomaan Kiovan hallituksen, Naton ja Yhdysvaltain antamaan informaatioon, jota on välitetty ilman lähde- tai mediakritiikkiä.

Johtavissa länsimaissakin tiedottaminen on monipuolisempaa.

BBC julkaisi äskettäin uutisjutun, jossa todistettiin, että ainakin osa Maidanin aukion sala-ampujien luodeista lähti mielenosoittajia tukeneiden aseista. Jo vuosi sitten julkisuuteen tuli video, jossa Viron ulkoministeri Urmas Paet kertoi saaneensa todisteita, että sala-ampujat olivat ”uuden koalition” puolelta. Maidanin vuosipäivänä Suomessa julkaistiin ilman kriittisiä kommentteja presidentti Petro Poroshenkon väite, että Venäjä oli ollut syyllinen ampumisiin.”

x  x  x

Yleisesti ottaen Petja Pelli oli haastattelutilanteeseen hyvin valmistautunut

Haastattelun jälkeisessä viestinvaihdossamme hän kuitenkin kertoi, ettei ollut huomannut samansisältöistä haastattelua, joka minusta oli julkaistu Kuukausiliitteessä viime joulukuussa.

Pelli lohduttautui sillä, että kaipa kertaus on opintojen äiti, ja hänen haastattelussaan oli toki sellaistakin, mitä ei Kuukausiliitteen jutussa ollut.

Sillantauksen jutusta ja sen perusteella käydystä keskustelusta olisi toki saattanut olla se suuri hyöty, että Pellin haastattelujuttuun ei olisi opponointia sisältynyt. Sillantauksen jutussa se ei ollut sisältynyt toimittajan juttuun, vaan se oli jäänyt toimituksen ”piikkiin”.

Mukava tapaaminen meillä oli Pellin kanssa. Varsinkin vanhat lehtileikkeet ilahduttivat.