Oliko Sauli Niinistö Joe Bidenin asialla?
Kirjoitin kevään mittaan useita blogeja, joissa pyrin antamaan lukijoilleni tarkan kuvan siitä, kuinka Suomea oltiin tasavallan presidentti Sauli Niinistön johdolla viemässä kovalla kiireellä kohti Nato-jäsenyyttä.
Kirjoituksissani oli kuitenkin aukko, jonka pyrin täyttämään 8.5. julkaisemallani kirjoituksella ”Salainen Nato-peruste: uusi kylmä sota”.
Kirjoitin, että keskustelussa Suomen mahdollisesta Nato-jäsenyydestä on arkoja asioita, joista ei haluta keskustella:
”Päätös jäsenyyden hakemisesta pyritään tekemään niin nopeasti, ettei sen kaikista olennaisistakaan taustoista ja seurauksista ehditä keskustella.
Kun Nato-jäsenyyden kannattajien argumentit ovat loppuneet, on usein törmätty viimeisenä perusteluna väitteeseen, että maailma on jakautumassa kahtia ja että Suomen on valittava puolensa. Sanotaan, että me emme saa jäädä ”harmaalle vyöhykkeelle”.
Tällä väitteellä tarkoitetaan sitä, että on käynnistynyt ”uusi kylmä sota”, jossa maailma jakautuu demokraattisiin ja autoritaarisiin valtioihin. Tämä jako koskee sekä taloutta että politiikkaa, mutta se pyritään ulottamaan myös sotilaalliseen toimintaan.
Tässä on kysymys johtavien suurvaltojen välisestä valtataistelusta.
Yhdysvaltojen suhteellinen asema on heikkenemässä ennen muuta Kiinaan nähden.
Nykyinen Joe Bidenin johtama demokraattinen administraatio pyrkii vahvistamaan maansa asemia jakamalla maailma yhtäältä Yhdysvaltain johtamaan demokraattisten maiden rintamaan ja toisaalta Kiinan ja Venäjän johtamiin autoritaarisiin maihin.
Tämä politiikka käynnistyi jo Barack Obaman kaudella, jolloin Biden toimi varapresidenttinä. Silloinkin hyödynnettiin Ukrainan sekavaa poliittista tilannetta ja sen jyrkkää sisäistä kahtiajakoa.”
Viittasin edellisenä päivänä julkaisemaani blogiin, joka oli rikkonut mielikuvaa Ukrainasta demokratian, oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien puolustajana.
Kirjoitin, että muutoinkin ”uuden kylmän sodan” ideologinen perusta on kovin hatara, kun maailman suurin demokratia Intia on taipuvainen yhteistyöhön autoritaaristen maiden kanssa.
”Demokraattisten” maiden rintamassa oli puolestaan mukana valtioita, jotka ovat hyvin kaukana länsimaisista ihanteista.
x x x
Tänään Iltalehti julkaisi Washington Postin hankkimiin tietoihin perustuvan jutun, jossa 8.5. julkaisemaani blogiin sisältyneet aavistukset vahvistettiin.
Jutun otsikko kertoo Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin hankkineen jo varhaisessa vaiheessa Sauli Niinistön valtapolitiikkansa toteuttajaksi:
”Tällaisella salaisella suunnitelmalla USA torpedoi Putinin aikeet Ukrainassa – Biden halusi jo varhain Suomen ja Ruotsin Natoon”.
Iltalehti kirjoittaa:
”Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin hallinto käynnisti jo viime vuoden huhtikuussa salaiset suunnitelmansa siltä varalta, että Venäjä hyökkäisi Ukrainaan.
Bidenin toimenpiteisiin kuului myös Suomen ja Ruotsin saaminen puolustusliitto Naton jäseniksi, sillä hän katsoi tämän lähettävän Venäjän presidentti Vladimir Putinille selvän viestin.
Asiasta kertoo Washington Postin toimittaja David Ignatius, jonka mukaan Biden aloitti työn Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden osalta jo viime vuoden puolella.”
”Biden katsoi asiaa myös laajemmin. Ignatiuksen lähteiden mukaan Bidenilla oli selvä näkemys ”strategisen maaston” kehittymisestä.
Jo varhaisessa vaiheessa Biden näki, että paras keino torpedoida Putinin toiveet hajanaisesta Natosta on saada kaksi uutta ja vahvaa jäsentä puolustusliiton jäseniksi.
Bidenin katse oli tässä kohdin Suomessa ja Ruotsissa. Tämän vuoksi Biden aloitti Suomen presidentin Sauli Niinistön kosiskelun, kuten Ignatius asiaan viittaa.”
”Biden keskusteli Niinistön kanssa joulu- ja tammikuussa kertoakseen Venäjän muodostamasta uhkasta.
Maaliskuussa Niinistö vieraili Valkoisessa talossa Bidenin kutsusta, ja tällöin Biden ehdotti puhelua Ruotsin pääministeri Magdalena Anderssonille.
Tässä kuussa niin Suomi kuin Ruotsikin ilmoittivat hakevansa Naton jäseneksi, ja pian sen jälkeen Niinistö ja Andersson vierailivat yhdessä Bidenin luona Valkoisessa talossa.”
x x x
Washington Postin hankkimat tiedot viittaavat siihen, että Joe Biden sai jo joulu-tammikuulla Sauli Niinistön strategisten suunnitelmiensa tukijaksi.
Tavoitteena oli synnyttää ”uusi kylmä sota”, jolla maailma jaetaan yhtäältä Yhdysvaltain johtamaan demokraattisten valtioiden rintamaan ja toisaalta Kiinan ja Venäjän johtamiin autoritaarisiin maihin.
Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys oli oleellinen osa tätä suunnitelmaa.
Jo vuoden vaihteessa näyttää siis alkaneen se prosessi, jolla Suomea maaliskuun 2. päivästä alkaen vietiin Sauli Niinistön johdolla kohti Nato-jäsenyyttä. Tästä kerron mm. 30.4. julkaisemassani kirjoituksessa ”Sauli Niinistö on johtanut Suomea Ukrainan tielle”.
Matkaan on kuitenkin tullut paha mutka.
”Demokraattiseen rintamaan” kuuluu myös Turkki, joka on ryhtynyt päättäväisesti vastustamaan Suomen ja Ruotsin jäsenyyttä. Tässä tilanteessa olen kysynyt, ”Olisiko vastatuuleen joutunut Nato-hakemus peruutettava?”.
Saman kysymyksen toistin seuraavana päivänä julkaisemassani blogissa ”Käydäänkö Ruotsissa ja Suomessa Nato-vaalit?”.
