7
touko
2022
48

Ukrainaa hallitsevat oligarkit – ei Volodymyr Zelenskyi

Kun Venäjä oli hyökännyt Ukrainaan, länsimaissa ajateltiin, että presidentti Vladimir Putinin asemaa voitaisiin horjuttaa kohdistamalla kovat pakotteet venäläisiin oligarkkeihin.

Tämä oli väärä laskelma. Ei Putin ole ollut eikä ole riippuvainen oligarkeista.

Tultuaan Boris Jeltsinin kaoottisen kauden jälkeen presidentiksi Vladimir Putin pani oligarkit järjestykseen. Venäjällä toimii poliittinen järjestelmä, jossa Putinin johtamalla ”Yhtenäinen Venäjä” -puolueella on nyt ehdoton valta-asema.

Toisin on tilanne Ukrainassa.

Ukraina on läpeensä korruptoitunut maa, jossa sekä taloudellista että poliittista valtaa käyttävät oligarkit. Heillä on omat edustajansa parlamentissa, ja joillakin heistä on ollut jopa omia sotajoukkoja, oma armeija.

Myös Volodymyr Zelenskyin valinta presidentiksi oli osa oligarkkien välistä valtataistelua.

Zelenskyin presidentiksi nostanutta tv-sarjaa ”Kansan palvelija” esitettiin miljardööri Ihor Kolomoiskyin omistamalla televisiokanavalla. Hän halusi syrjäyttää edellisen presidentin, oligarkki Petro Porošenkon, jonka kanssa hänellä oli pahoja riitoja.

Kansan palvelija” -TV-sarja on nähtävissä Suomessakin Ylen Areenassa. Siinä Volodymyr Zelenskyi esittää opettajaa, joka nousee presidentiksi pannakseen oligarkit järjestykseen.

Tultuaan presidentiksi Zelenskyi yritti lupaustensa mukaisesti rajoittaa oligarkkien valtaa, mutta epäonnistui tässä pahasti.

Ukrainassa käyty sota on saanut Volodymyr Zelenskyin kasvot, mutta valta on ollut ja on oligarkkien käsissä.

x x x

Presidentiksi tultuaan Volodymyr Zelenskyi yritti vilpittömästi parantaa maansa suhteita Venäjään.

Zelenskyi yritti toteuttaa Minsk II -sopimuksen uudistamalla Ukrainan perustuslakia siten, että itäisen Ukrainan ns. separatistialueille olisi annettu laaja itsehallinto.

Ilmeisesti Zelenskyi olisi ollut valmis myös luopumaan Ukrainan pyrkimyksestä liittyä sotilasliitto Natoon ja turvaamaan venäjän kielelle virallisen aseman.

Oligarkkien hallitsema parlamentti ei kuitenkaan suostunut näitä muutoksia hyväksymään.

On ilmeistä, että oligarkit olivat erimielisiä siitä, olisiko Ukrainan pitänyt taipua niihin vetoomuksiin, joilla Saksa ja Ranska yrittivät viime hetkillä estää Venäjän 24.2. alkaneen hyökkäyksen.

Merkille pantavaa oli, että maan edellinen presidentti Petro Porošenko esiintyi sodan puhjettua television uutiskuvissa luotiliiveissä ja ase kädessään. Ilmeisesti hän oli taipumattomien joukossa.

Nykyisenä presidenttinä Volodymyr Zelenskyi kantaa joka tapauksessa poliittisen vastuun siitä, että neuvotteluratkaisuun ei päästy.

x x x

Ukrainan sodan yhteydessä tiedotusvälineille on muodostunut ennen näkemättömän suuri merkitys.

Ukrainasta on luotu mielikuva demokraattisena ja ihmisoikeuksia kunnioittavana maana, joka taistelee länsimaisten arvojen puolesta autoritaarista Venäjää vastaan.

Venäjä on epäilemättä autoritaarinen yhteiskunta.

Ukrainan poliittisista ja yhteiskunnallisista oloista ei Suomen julkisuudessa ole valitettavasti ollut tarjolla juuri lainkaan tietoa.

Myönteisen poikkeuksen tarjoaa Kansan Uutiset, joka julkaisi 23.11.2021 Antero Eerolan kirjoittaman jutun ”Oligarkkien valtataistelu jatkuu Ukrainassa”.

Laajempaa ja uudempaa tietoa on saatavilla esimerkiksi Washington Postin 5.4.2022 julkaisemasta artikkelista What about Ukraine’s oligarchs?”.

Ukraina on voittanut ylivoimaisesti sodan yhteydessä syntyneen informaatiosodan.

Presidentti Volodymyr Zelenskyi on noussut julkisuudessa maansa tehokkaaksi markkinoijaksi, PR-mieheksi.

Ammattinäyttelijänä Zelenskyi osaa esiintyä vakuuttavasti. Presidenttinä hänellä on ollut avoin pääsy eri maiden parlamentteihin ja erilaisiin kansainvälisiin kokouksiin.

Kansainvälisessä mediassa Zelenskyi on esillä jatkuvasti. Suomalaistenkin olohuoneissa hän vierailee lähes päivittäin.

Onkohan Volodymyr Zelenskyille käynyt, kuten poliitikoille usein käy: toimintaa ohjaa kotimaisen ja kansainvälisen kansansuosion tavoittelu?

Realismi sodan johtamisessa on saanut väistyä.

x x x

Ukraina on joka tapauksessa viime kuukausina jättänyt käyttämättä useita mahdollisuuksia tulitaukoon, aselepoon ja neuvotteluratkaisun aikaansaamiseen.

Ensimmäinen mahdollisuus sodan lopettamiseen avautui noin kaksi viikkoa Venäjän hyökkäyksen alkamisen jälkeen, jolloin oli voimassa tulitauko. Maaliskuun 9. päivänä julkaisemassani blogissa ”Sodan jatkaminen olisi järjetöntä” kirjoitin, että tulitauko olisi tullut hyödyntää ja neuvottelut Ukrainan ja Venäjän välillä käynnistää.

Seuraava mahdollisuus neuvottelujen aloittamiseen avautui 15.3., jolloin tasavallan presidentti Sauli Niinistö julkisti ne rauhan ehdot, jotka presidentti Vladimir Putin oli hänelle esittänyt. Kommentoin niitä blogissani ”Ukrainan rauhansopimuksen suuntaviivat”.

Sota jatkui ja jatkuu edelleen. Se on laajentunut sijaissodaksi (proxy war), jossa ukrainalaiset taistelevat Yhdysvaltain ja sen liittolaisten puolesta, kuten eilisessä blogissani kirjoitin.

On tarjolla vaara, että taistelut laajenevat suursodaksi ja jopa kolmanneksi maailmansodaksi.

Sekä Ukrainan että Venäjän tulisi pyrkiä välittömästi sodan lopettamiseen ja neuvottelujen käynnistämiseen.