Tarjoamme syntymäpäivälahjan Pohjantähti-opistolle, sen isäntäkunnille Kemille ja Keminmaalle – ja itse asiassa koko Suomelle

Suomessa on tapana antaa vuosikymmenten täyttyessä syntymäpäivälahjoja.

Me Vuokon kanssa olemme toivoneet, että 80-vuotispäiviemme merkeissä meille ei lahjoja annettaisi. Halukkaat voivat muistaa merkkipäivämme lahjoittamalla sopivaksi katsomansa summan Suomen Nuorisoseurat ry:n tilille (FI63 5780 5520 0383 28, viite: Vuokko ja Paavo Väyrynen 80 v.). Kertyneet varat sijoitetaan rahastoon, josta tuetaan nuoriseuralaisten harrastustoimintaa.

Me emme siis halunneet lahjoja, mutta syntymäpäiviemme merkeissä annamme sellaisen Pohjantähti-opistolle, sen isäntäkunnille Kemille ja Keminmaalle – ja itse asiassa koko Suomelle.

x  x  x

Pohjantähti-opiston kannatusyhdistys ry perustettiin vuonna 1998. Se ryhtyi hakemaan ylläpitolupaa kansanopistolle, joka antaisi Eurooppa-koulutusta ja kansainvälisyyskasvatusta.

Työskentelin tuohon aikaan Euroopan parlamentissa. Suomi oli liittynyt Euroopan unioniin ja oli liittymässä myös euroalueeseen. Näköpiirissä oli Suomen itsenäisyyden kaventuminen, kun EU oli kehittymässä ylikansalliseksi liittovaltioksi.

Pohjantähti-opiston tehtäväksi olisi tullut antaa koulutusta ja kasvatusta, joka olisi tukenut Suomen itsenäisyyden puolustamista.

Vuokon kanssa ostimme lapsuudenkotini naapurissa olleen Kemin kaupungin tyhjilleen jääneen vanhainkodin Niemi-Niemelän vuokrataksemme sen tiloja Pohjantähti-opiston käyttöön.

Opetusministeriö ei kuitenkaan myöntänyt opistolle ylläpitolupaa ja sen mukaista valtion tukea.

Jouduimme etsimään kiinteistölle muuta käyttöä.

Yksi ratkaisuista oli tilojen vuokraaminen perhekotiyritykselle.

Myöhemmin perustimme oman nuorisokodin, joka ryhtyi tarjoamaan nuorille sijaishuoltoa. Sen yhteyteen muodostettiin terveydenhuollon yksikkö, joka järjesti nuorille mielenterveyskuntoutusta.

Nuorisokodin toiminta jatkuu edelleen, ja sitä pyritään kehittämään.

Mielenterveyskuntoutuksesta on sen sijaan jouduttu luopumaan, kun palvelujärjestelmän muutosten vuoksi sille ei enää ole ollut kysyntää.

Sen jälkeen, kun lastensuojelutyö oli saatu Pohjanrannassa hyvään käyntiin, Pohjantähti-opiston kannatusyhdistys teki hakemuksen ylläpitoluvan saamiseksi kansanopistolle, joka antaisi kasvatusta ja koulutusta erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille.

Lupa myönnettiin. Opetusministeriö piti hakemuksen mukaisen toiminnan käynnistämistä erityisen arvokkaana sen vuoksi, että siinä yhdistettiin toiminta opetusalan ja sosiaalihuollon tavoitteiden toteuttamiseksi.

Kun opiskelijoista suurin osa oli Kemin kaupungista, siitä tuli myöhemmin opetuksen sijaintikunta. Opiston toimisto jäi edelleen Pohjanrantaan, missä on Pohjantähti-keskuksen puitteissa järjestetty lähinnä alkuperäisen hakemuksemme mukaista toimintaa.

Pohjantähti-opistolla on ollut tiivis yhteys sekä Kemin kaupunkiin että Keminmaan kuntaan. Niiden lisäksi myös Tervolan ja Simon kunnat ovat toimineet kannatusyhdistyksen yhteisöjäseninä.

x  x  x

Syntymäpäiviemme yhteydessä haluamme turvata sekä Pohjantähti-opiston että Pohjanrannan tulevaisuuden.

Pohjantähti-opiston kannatusyhdistyksen yhteisöjäseninä ovat kuntien lisäksi olleet omistamamme perheyritykset. Henkilöjäseniä on ollut vain muutamia.

Opiston tulevaisuuden turvaamiseksi toivomme, että yhteisöjäseninä olevat kunnat ottaisivat vastuun opiston toiminnasta.

Suomessa on viisi kansanopistoa, joiden ylläpitäjinä ovat kuntayhtymät. Kolmen opiston ylläpitäjänä on yksittäinen kunta.

Mielestämme Pohjantähti-opiston osalta oikeampi ratkaisu on, että sen ylläpitäjänä on edelleen kannatusyhdistys, mutta yhteisöjäseninä olevat neljä kuntaa huolehtivat sen toiminnasta.

Sen sijaan kuntayhtymä sopisi hyvin Pohjanrannan kiinteistön omistajaksi.

Olemme valmiit lahjoittamaan suurimman osan Pohjanrannan peruskorjatuista rakennuksista ja niiden ympäristön Kemin kaupungin ja Keminmaan kunnan omistukseen.

Lahjoituksen ulkopuolelle jäisivät asuinrakennuksemme ja tilan vanha päärakennus, jossa Pohjankodit Oy tarjoaisi edelleen lastensuojelun sijaishuoltoa.

Myös Pohjanrannan ratsutila ja Pohjanportti jäisivät omistukseemme.

Toivomme, että Kemi ja Keminmaa muodostaisivat esimerkiksi kuntayhtymän, joka vastaanottaisi lahjoituksen ja tarjoaisi Pohjanrannan tiloja Pohjantähti-opiston käyttöön.

Rakennukset ovat hyvässä kunnossa, ja niiden ylläpitomenot ovat kohtuulliset. Ne voitaisiin kattaa syntyvillä tuotoilla.

Pohjanrannassa voitaisiin Pohjantähti-opiston toimintaa kehittää. Tilat soveltuvat myös asuntolamuotoiseen kansanopisto-opetukseen.

Kunnat voisivat löytää kiinteistölle omaa käyttöä, ja vuokrata sen tiloja ulkopuolisille.

Keminmaan osalta Pohjanrannan tiloja voitaisiin käyttää esimerkiksi eläkeläisten kokoontumiseen- ja virkistäytymiseen.

Nuorten hyvinvointia voitaisiin edistää rakentamalla suunnitteilla oleva monitoimihalli Pohjanrannan maille. Sitä voisivat käyttää myös Kemin, Tervolan ja Simon nuoret.

Kemikin saattaa löytää kaupungin omaa käyttöä Pohjanrannan tiloille.

Tarvittaessa Pohjanranta Oy voisi vuokralaisena tarjota majoitus- ja ravintolapalveluja.

x  x  x

Mainitsin kirjoitukseni alussa, että antamamme lahjan vastaanottajana on myös koko Suomi. Tältä osin lahjamme on aineeton. Se on idea Pohjantähti-keskuksen toiminnan kehittämiseksi.

Virikkeen kaikkien lahjojemme antamiseen saimme Pohjanranta-keskusteluista ja samaan aikaan järjestetystä Kotkaniemi-foorumista.

Kotkaniemi on presidentti Pehr Evind Svinhufvudin entinen kotitalo, joka on aikoinaan lahjoitettu valtiolle.

Museovirasto ylläpiti siellä aikanaan museotoimintaa, mutta nykyään se on säätiön vastuulla. Avainasemassa on ollut ja on Luumäen kunta.

Me emme halunneet lahjoittaa Pohjanrantaa valtiolle, mutta saimme ajatuksen tarjota sitä yhteisenä lahjana Kemin kaupungille ja Keminmaan kunnalle.

Kotkaniemen historia ja nykypäivä antavat aiheen kysyä, eikö myös historiamme suurimmilla valtiomiehillä – Juhana Vilhelm Snellmanilla, Kaarlo Juho Ståhlbergillä ja Urho Kekkosella – tulisi olla paikka, jossa heidän muistoaan vaalitaan.

Eikö näiden kolmen elämäntyö voisi olla esillä jatkuvasti ja samassa paikassa?

Olisiko tähän tarkoitukseen parempaa paikkaa kuin historiallinen Kemin seurakunta ja emäpitäjä, joilta sekä Snellmanin että Ståhlbergin yhteiset sukujuuret ovat peräisin?

Snellmanien sukuyhdistyksen kotipaikka on Keminmaa. Sen puheenjohtajalla Marjo Appelgrénillä oli keskeinen asema Pohjanranta-keskustelujen järjestämisessä.

Kansallisfilosofimme Juhana Vilhelm Snellmanin sukujuuret ovat Kemin seurakunnan Tervolan kappalaisena 1700-luvun puolivälissä toimineen Gerhard Snellmanin perheessä.

Tervolan kappalainen Gerhard Snellman oli myös tasavaltamme ensimmäisen presidentin Kaarlo Juho Ståhlbergin esi-isä.

Pohjanranta-keskustelut ja näytelmämme ”Suomi Snellmanin, Ståhlbergin ja Kekkosen linjalla” toivat esiin Snellmanin ratkaisevan vaikutuksen sekä Ståhlbergin että Kekkosen ajatteluun ja toimintaan.

x  x  x

Pohjanranta-keskustelut ja niiden yhteydessä esitetty näytelmä ovat synnyttäneet ajatuksen, että Pohjanrannassa voitaisiin vaalia kansallisfilosofimme aatemaailmaa ja vahvistaa snellmanilaista realismia maamme poliittisessa elämässä.

Perustettava Snellman-keskus toteuttaisi parhaimmalla mahdollisella tavalla niitä tavoitteita, joihin pyrimme siinä vaiheessa, kun ryhdyimme 1990-luvun lopulla hankkimaan Niemi-Niemelää perustettavan kansanopiston toimitiloiksi.

Toivomme, että Pohjantähti-opiston kannatusyhdistys ja Pohjantähti-keskus ottaisivat tehtäväkseen Snellman-keskuksen perustamisen ja vastaisivat sen toiminnasta.

Tämä tehtävä sopii kannatusyhdistykselle erityisen hyvin senkin vuoksi, että sen yhteisöjäseninä olevat kunnat – Kemin kaupunki ja Keminmaan, Simon ja Tervolan kunnat – on perustettu vanhan Kemin seurakunnan ja emäpitäjän alueelle.

Toivomme, että lahjoituksemme ja siihen liittyvä entistä tiiviimpi yhteydenpito Kemin, Keminmaan, Tervolan ja Simon välillä saisi aikaan muutakin yhteistyötä, joka myötävaikuttaisi alueemme suotuisaan kehitykseen.