Suurimmat suomalaiset – J.V. Snellman, K.J. Ståhlberg ja Urho Kekkonen
Pohjanranta-keskustelujen yhteydessä esitettiin viime viikonloppuna näytelmä ”Suomi Snellmanin, Ståhlbergin ja Kekkosen linjalla”.
Viikonlopun esitykset olivat jatkoa kymmenkunta vuotta sitten esitetyille poliittisille näytelmille.
Vuonna 2016 ohjelmistossa oli ”Urho ja hänen kisällinsä”, jossa esitin Urho Kekkosta.
Seuraavana vuonna oli vuorossa ”Manu ja minä”. Siinä esiinnyimme professori Kari Hokkasen kanssa itsenämme.
Tälläkin kertaa esitimme Hokkasen kanssa itseämme. Kolmantena näyttämöllä oli Snellmanien sukuyhdistyksen puheenjohtaja Marjo Appelgrén. Historiamme suuruudet – Juhana Vilhelm Snellman, Kaarlo Juho Ståhlberg ja Urho Kaleva Kekkonen – esiintyivät videoiden ja audion välityksellä.
Näytelmän jälkeen sitä kommentoivat K.J. Ståhlbergin säätiön hallituksen puheenjohtaja, valtiotieteen maisteri Matti Saarinen sekä Snellmanin filosofiaan ja Urho Kekkosen ajatteluun perehtynyt yhteiskuntatieteiden maisteri Ossi Martikainen.
x x x
Pohjanrannan kesäteatteri otti Snellmaniin ja Ståhlbergiin keskittyvän näytelmän ohjelmistoonsa myös siitä syystä, että heidän molempien sukujuuret ulottuvat Kemin maalle.
Juhana Vilhelm Snellmanin isoisän isä Gerhard Snellman toimi 1700-luvun puolivälissä Kemin seurakunnan kappalaisena Tervolassa.
Vuonna 1771 hänen Gerhard-niminen poikansa – Juhana Vilhelmin isoisä – meni papiksi Piippolaan.
Piippolan pappilassa vuonna 1777 syntyneestä Juhana Vilhelmin isästä Kristian Henrikistä tuli merikapteeni.
Kun isä oli merikapteeni, Juhana Vilhelm syntyi Tukholmassa toukokuussa 1806.
Myös Ståhlbergin sukujuuret ovat Tervolassa ja samassa perheessä. Kappalainen Gerhard Snellmanilla oli myös Iisakki-niminen poika. Hänen tyttärensä Anna Margareta meni naimisiin vänrikki Fredrik August Ståhlbergin kanssa.
Heidän pojanpoikansa, tuleva tasavallan presidentti Kaarlo Juho Ståhlberg syntyi Suomussalmella tammikuussa 1865.
Tervolan kappalainen Gerhard oli siis sekä Snellmanin että Ståhlbergin esi-isä. Juhana Vilhelm Snellman kuului Gerhardin jälkeiseen kolmanteen sukupolveen ja Kaarlo Juho Ståhlberg häntä seuranneeseen neljänteen sukupolveen.
x x x
Saksassa opiskellut Juhan Vilhelm Snellman toi Suomeen hegeliläisen filosofian. Hänestä tuli Suomen kansallisfilosofi, jonka työ on vaikuttanut syvällisesti kansamme ja yhteiskuntamme kehitykseen.
Snellman vaikutti ratkaisevasti Suomen itsenäistymiseen. Hänen ulkopoliittinen realisminsa vaikutti vahvasti K.J. Ståhlbergin, J.K. Paasikiven ja Urho Kekkosen ajatteluun ja toimintaan.
Suomen tasavallan ensimmäinen presidentti Kaarlo Juho Ståhlberg omaksui ulkopolitiikassaan snellmanilaisen realismin linjan.
Presidenttikautensa jälkeenkin Ståhlberg yhdessä Urho Kekkosen kanssa vahvisti Suomen poliittisen elämän keskustavoimia. 1930-luvun lopulla Suomi irrottautui reunavaltiopolitiikasta ja suuntautui pohjoismaiseen yhteistyöhön.
Presidentti Juho Kusti Paasikivelle Ståhlberg oli tärkeä keskustelukumppani.
Ståhlbergin osuus näytelmässämme huipentuu hänen 80-vuotisjuhlaansa vuonna 1945. Sen yhteydessä tuli ilmi molemminpuolinen arvonanto hänen ja Kekkosen välillä.
Viimeisessä julkisessa puheessaan toukokuussa 1981 Urho Kekkonen tukeutui jälleen Snellmanin vuonna 1863 kirjoittamaan artikkeliin ”Sota vai rauha Suomelle?”. Näytelmäämme sisältyy vaikuttava audio Kekkosen puheesta.
Urho Kekkosen suhteen Snellmaniin Kari Hokkanen kiteytti näin: ”Kekkosesta tuli ensin snellmanilainen ja sitten snellmanilaisen edistyspuolueen kautta vielä snellmanilaisemman maalaisliiton kannattaja, jäsen ja lopulta sen johtava poliitikko.”
x x x
Näytelmämme osoittaa, että valtiomiehinä Snellman, Ståhlberg ja Kekkonen ovat historiamme suuruuksia vailla vertaa. He muodostavat ketjun, jonka kautta Snellman vaikutti Ståhlbergiin ja hänen välityksellään Kekkoseen.
Kekkonen ja Ståhlberg olivat pitkään läheisiä työtovereita.
Näytelmämme jälkeen käydyssä keskustelussa kysyin, voiko kukaan alustajista tai yleisöstä mainita jonkun muun suomalaisen, jonka vaikutus suomalaiseen yhteiskuntaan ja kansamme kohtaloihin olisi rinnastettavissa näiden kolmen saavutuksiin.
Hetken mietittyään Kari Hokkanen mainitsi kaksi suurmiestä, jotka hänen mielestään saattaisivat yhdessä yltää samaan sarjaan: Santeri Alkio ja Kyösti Kallio. Kumpikaan heistäkään ei yksinään, hän korosti.
x x x
Pohjanranta-keskustelujen ja ”Suomen linja”-näytelmän videotallenteet ovat nyt katsottavissa Youtubesta.
POHJANRANTA-KESKUSTELUT 1.8.-2.8.2026
La 1.8. Muuttuva kansainvälinen järjestys klo 14.00-15.45 ”Maailmanjärjestys murroksessa”, alustajat Vilho Harle ja Markku Kangaspuro
Vilho Harle:
Markku Kangaspuro:
Keskusteluosuus:
klo 16.00-17.30 ”Vanha ja uusi Eurooppa”, alustajat Kari Hokkanen ja Ossi Martikainen.
Kari Hokkanen:
Ossi Martikainen:
Keskusteluosuus:
Su 2.8. Suomi kansainvälisten murrosten keskellä
klo 12.00-12.45 ”Suomen linja ennen, nyt ja tulevaisuudessa”, alustaja Paavo Väyrynen.
Paavo Väyrynen:
klo 13.00 Näytelmä ”Suomi Snellmanin, Ståhlbergin ja Kekkosen linjalla”.
klo 14.30-16.00 Näytelmän jälkeen sitä arvioidaan Pohjanranta-keskustelussa, jota alustavat K.J. Ståhlbergin säätiön hallituksen puheenjohtaja, valtiotieteen maisteri Matti Saarinen sekä Snellmanin filosofiaan ja Urho Kekkosen ajatteluun perehtynyt yhteiskuntatieteiden maisteri Ossi Martikainen.
Matti Saarinen:
Ossi Martikainen:
Keskusteluosuus:
