19
touko
2014
0

Suomen on jäätävä pankkiunionin ulkopuolelle

Professori Vesa Kanniaisen johtama työryhmä päätyi raportissaan ”Euroalueen tulevaisuus – Suomen vaihtoehdot” (www.libera.fi) siihen johtopäätökseen, että ”Euroalueella on siis kaksi toimivaa vaihtoehtoa: täysimittainen liittovaltio tai rahaliiton purkaminen.”

Rahaliiton purkaminen tarkoittaisi sitä, että kaikki euroalueen maat tai ainakin jotkut niistä ottaisivat euron rinnalla käyttöön kansallisen valuutan. Työryhmä pitää mahdollisena myös sitä, että Suomi tekisi tämän yksinään.

Kuulin äskettäin radion ”Brysselin kone” -ohjelmassa (Yle Areena, http://areena.yle.fi/radio/2214883 ) professori Kanniaisen työryhmään kuuluneen valtiotieteen tohtori Peter Nybergin haastattelun pankkiunionista. Nyberg on toiminut pitkään Suomen Pankissa ja valtiovarainministeriössä. Hän on jäänyt muutama vuosi sitten eläkkeelle valtiovarainministeriön rahoitusmarkkinaosaston ylijohtajan virasta.

Nyberg arvosteli voimakkaasti vireillä olevaa pankkiunionia. Hän totesi myös, että pankkiunioni on ratkaiseva askel kohti fiskaalista unionia ja ylikansallista liittovaltiota.

Toimittaja Maija Elonheimo kysyi, kannattaisiko Suomen Nybergin mielestä jättäytyä pankkiunionin ulkopuolelle. Hän vastasi: ”Minä en näe mitä meillä on siinä pankkiunionissa voitettavana ollenkaan.”

Elonheimon kysymykseen, onko se mahdollista poliittisesti, Nyberg vastasi: ”Siis poliittisesti minä en tiedä, mutta juridisesti se on mahdollista. Kyllä se poliittisestikin on mahdollista edellyttäen, että tavallaan ollaan valmiita jäämään integraatiojunasta pois tällä asemalla. Minkälaisia poliittisia kustannuksia siitä tulisi, minä en tiedä, mutta ei kukaan voi meitä pakottaa pankkiunioniin, jos me emme halua.”

Toimittaja totesi, että Ruotsihan ei halua – siihenhän pääsevät myös muut kuin euromaat. Nyberg vastasi: ”Kyllä joo ja minä luulen, että yksi ongelma on, että on hyvin vaikea kuvitella, että pitkän päälle integraatio voisi pysähtyä pankkiunioniin. Pankkiunionin oleellisimpia puolia on se, että kun pankit joutuvat ongelmiin, valtioiden tai julkisen vallan pitää olla valmis niitä tukemaan. Jos meillä on yhteinen valvoja ja yhteinen selvitysviranomainen, tarvitaan myös yhteistä rahaa ja sen yhteisen rahan määrästä ei mitään tietoa, mutta se merkitsee, että pankkiunioni ennemmin tai myöhemmin vie kohti fiskaalista unionia eli siihen, että eduskunnalla ei ole enää oikeasti mahdollisuutta päättää paljonko veroja peritään.”

Suomen on jäätävä pankkiunionin ulkopuolelle. Jos Suomi lähtee mukaan pankkiunioniin, otamme ratkaisevan askeleen tiellä, joka johtaa kasvaviin taloudellisiin menetyksiin ja täysimittaiseen liittovaltioon. Jättäytyminen ulkopuolelle ei merkitsisi – Nybergin kieltä käyttääkseni – jättäytymistä ”integraatiojunasta tällä asemalla”, vaan siirtymistä integraation toiselle raiteelle, joka voisi merkitä Suomen taloudellisen itsenäisyyden vahvistumista ja Suomen lähentymistä muihin Pohjoismaihin.

Tällä kannalla tulisi olla kaikkien niiden, jotka ovat ilmoittaneet vastustavansa yhteisvastuullista pankkiunionia ja liittovaltiota.

Aiheeseen liittyviä kirjoituksia

Vielä ehtii
Uusia jäseniä ”Vapaus valita” -kontaktiryhmään
Kontaktiryhmä ”Freedom of Choice” saanut laajaa kannatusta
Parlamentin jäsenet vaativat vahvempaa roolia EU:lle YK:ssa