Venäjän alueliitokset olisivat laittomia

On ilmeistä, että Venäjä liittää valtaamansa Ukrainan alueet omaan valtioalueeseensa. Päätös olisi kansainvälisen oikeuden vastainen.

Tilanne on nyt samankaltainen kuin vuonna 2014, jolloin Venäjä valtasi Krimin niemimaan.

Vastustin Krimin liittämistä Venäjään. Esitin 31.12.2014 julkaisemassani blogikirjoituksessa sen vaihtoehtona Krimille autonomista asemaa, jonka esikuvana olisi saattanut olla Puerto Ricon asema Yhdysvaltain yhteydessä.

Tammikuun 2. päivänä 2015 julkaisemassani blogissa kommentoin ehdotuksestani syntynyttä keskustelua:

”Suomen ulkopoliittiseen keskusteluun on kehittynyt outo poliittinen ilmapiiri. Se on oikeistolaisuudessaan ja Venäjä-vastaisuudessaan lähellä Yhdysvaltain oikeistossa ja Baltian maissa vallalla olevaa ajattelua.”

Aluksi kirjoitukseeni puuttuivat julkisuudessa vain oikeistohenkiset aktivistit, jotka väittivät minun esittäneen, että länsimaiden tulisi hyväksyä Krimin liittäminen Venäjään. Tässäkin minun väitettiin olleen rähmällään Venäjän ja Vladimir Putinin suuntaan.

Tosiasiassa ehdotin kirjoituksessani, että Venäjä palauttaisi osittain Krimin itsenäisyyden ja hyväksyisi sille samankaltaisen itsehallinnollisen aseman, jollainen Puerto Ricolla on Yhdysvaltain yhteydessä. Tämä oli vastoin Venäjän tiukkaa kantaa.

Kirjoituksessani ehdotin harkittavaksi kokonaisratkaisua Ukrainan kriisin. Uskoin, että Venäjä voisi hyväksyä neuvotteluissa muutoksen Krimin asemaan, jos kokonaisuus olisi sen hyväksyttävissä.

x x x

Venäjän nyt suunnittelemasta alueliitoksesta ei tietenkään ole mahdollisuutta keskustella eikä neuvotella. Se näyttää vääjäämättä toteutuvan.

Ukrainan kriisin varhaisemmissa vaiheissa kompromissiin pääsy oli mahdollista.

Vuoden 2014 alussa syttyneeseen sisällissotaan saatiin aselepo Minsk I -sopimuksella. Vuoden 2015 alussa sota oli yltymässä. Tämä saatiin estetyksi Ranskan ja Saksan johdolla aikaansaadulla Minsk II -sopimuksella.

Minskin sopimuksessa oli kaksi olennaista osaa. Ukrainan olisi tullut hyväksyä Donbassin alueelle laaja itsehallinto, joka olisi turvannut alueen venäjänkielisen vähemmistön oikeudet. Tämän jälkeen Ukrainan ulkoraja olisi palautettu sen hallintaan.

Lukuisista vetoomuksista huolimatta Ukrainan hallitus ja parlamentti eivät olleet valmiit toteuttamaan Minskin sopimuksen edellyttämää perustuslakiuudistusta.

Venäjän hyökkäys olisi voitu välttää, jos Minskin sopimus olisi pantu täytäntöön ja jos Ukraina olisi suostunut luopumaan pyrkimyksestään liittyä sotilasliito Natoon.

Sodan puhjettua rauhan palauttaminen on ollut mahdollista. Yksi tällainen tilanne syntyi maaliskuun puolivälissä, jolloin presidentti Vladimir Putinin rauhanehdot tulivat tasavallan presidentti Sauli Niinistön kautta julkisuuteen. Silloin kompromissiin pääsy oli vielä mahdollista.

Sodan jatkuttua on ajauduttu yhä pahempaan umpikujaan. Sota uhkaa eskaloitua ja laajentua.

Samaan ajankohtaan ajoittuu nyt kaksi vaarallista tapahtumaa.

Venäjän päätös liittää valloitetut alueet omaan valtioalueeseensa kasvattaa riskiä taktisten ydinaseiden käyttöön Ukrainassa.

Nord Stream -kaasuputkien räjäyttämisellä saattaa olla tuhoisat seuraukset.

Emme vielä tiedä syyllisiä räjäytyksiin.

Somessa kiertää videoklippi, jossa Yhdysvaltain presidentti Joe Biden uhoaa voivansa tuhota Nord Stream 2 -putken. Haastattelu on kuitenkin tehty ennen Venäjän hyökkäystä, ja Biden viittaa liittokansleri Angela Merkelin keväällä 2021 antamaan lupaukseen, että Saksa estää putken käyttöönoton, jos Venäjä hyökkää Ukrainaan. Kerroin tästä 4.9. julkaisemassani blogissa ”Saksa Yhdysvaltain pihdeissa”.

Julkisuudessa länsimaat ovat olleet varovaisia ottamaan kantaa syyllisyyteen.

Suomessa ”asiantuntijat” ovat tienneet, että asialla oli Venäjä. Tässä ei kylläkään ole mitään logiikkaa.

Epäiltyjen listalle on syytä ottaa myös Baltian maat ja Puola, jotka ovat jyrkästi vastustaneet putkia ja pyrkineet myös kärjistämään Ukrainan kriisiä.

Puolan entinen puolustusministeri on kiittänyt iskuista Yhdysvaltoja.

Räjäytykset avaavat pelottavia näköaloja sodan laajentumiseen ja sen kärjistymiseen jopa maailmansodaksi.

x x x

Syyskuun 27. päivänä julkaisemassani blogissa kerroin Pohjantähti-keskuksen 17.9. järjestämästä Ukraina-seminaarista. Samana päivänä Polaris-TV julkisti videon, jossa keskustelin Mauno Saaren kanssa journalismin tilasta Suomessa.

Tänään julkaisemme videot keskusteluistani professori Kari Hokkasen ja kirjailija Pirkko Turpeinen-Saaren kanssa.

Hokkasen kanssa keskustelin Ukrainan kriisin taustasta.

Turpeinen-Saari on tutkinut Jugoslavian hajoamissotaa. Keskustelin hänen kanssaan sekä siitä että Ukrainan kriisistä.