Saksa Yhdysvaltain pihdeissä

Yhdysvaltain käynnistämä ”uusi kylmä sota” koettelee erityisesti Saksaa.

Länsimaiden käynnistämät energiapakotteet Venäjää vastaan ovat johtaneet koviin vastatoimiin. Etenkin kaasutoimitusten vähentäminen ja ajoittainen katkaiseminenkin aiheuttavat Saksalle suuria vaikeuksia. Ne ovat heijastuneet hyvin ikävällä tavalla myös Suomeen.

Saksan kokemat vaikeudet eivät ehkä ole pakotepolitiikan tahaton seuraus, vaan ne saattavat olla Yhdysvaltain valtapolitiikan tietoinen osa.

Eikä kysymys ole vain nykyisen Joe Bidenin johtaman administraation politiikasta. Sen juuret ovat edellisen presidentin Donald Trumpin toiminnassa.

x x x

Kun presidentit Vladimir Putin ja Donald Trump olivat tavanneet Helsingissä, kirjoitin 7.7.2018 blogin, jossa käsittelin käytyjä keskusteluja ja myös EU:n ja Yhdysvaltain välisiä suhteita.

Totesin, että kauppapolitiikassa Venäjän ja Yhdysvaltain välillä ei ollut merkittäviä jännitteitä. Ne olivat itse asiassa samalla puolella, kun molemmat pyrkivät kaupan esteitä asettamalla suojelemaan omaa tuotantoa ja saamaan maahansa ulkomaisia investointeja.

Suurin haaste oli EU:n ja Yhdysvaltain kauppapoliittinen vastakkainasettelu. Sen purkamiseksi osapuolten tuli ymmärtää toistensa lähtökohdat.

EU:ssa tuli hyväksyä se tosiasia, että Yhdysvaltain uusi kauppapolitiikka oli pysyvä ilmiö ja että se johtaa kansainvälisen kaupan sääntöjen muuttumiseen.

Yhdysvallat katsoi, että se oli kärsinyt liberaalista vapaakaupasta, kun tuotantoa oli siirtynyt liiaksi etenkin Kiinaan ja muihin nouseviin kehitysmaihin. Kaupan uusista esteistä kärsivät kaikki, mutta Yhdysvallat laski, että valtavan kauppatasevajeensa vuoksi se selviytyy voittajana.

Yhdysvaltain tulilinjalla oli erityisesti Kiina, jonka kanssa sillä oli lähes 300 miljardin dollarin suuruinen vuotuinen alijäämä. EU:ssa silmätikkuna oli erityisesti Saksa, jonka ylijäämä oli yli 50 miljardia dollaria.

Oli ilmeistä, että Yhdysvallat asettaa valikoivia tuontitulleja maille, joiden ylijäämät ovat suurimmat. Se liittoutuu muiden sellaisten maiden kanssa, jotka pyrkivät tasapainottamaan ulkomaankauppaansa tuontirajoitusten avulla. Myös kauppapolitiikan monenkeskisen kaupan pelisäännöt muuttuvat.

Kirjoitin, että EU:n yhteiselle kauppapolitiikalle Yhdysvaltain muuttunut linja asetti vakavia haasteita.

Tähän liittyi myös euron tulevaisuus:

”Saksan suuri vientiylijäämä johtuu ennen muuta siitä, että yhtenäisvaluutta euro on sen taloutta ajatellen liian heikko. Jos Saksalla olisi oma valuutta, se olisi merkittävästi euroa vahvempi. Jos USA asettaa Saksan vientiylijäämän vuoksi EU:lle tuontitulleja, ne kohdistuvat myös niihin maihin, jotka ovat kärsineet jäsenyydestään euroalueessa.

Ajautuminen kauppasodan kaltaiseen tilanteeseen aiheuttaisi suuria muutoksia maailmankauppaan, ja talouskasvu saattaisi ainakin väliaikaisesti heikentyä. Maakohtaiset erot olisivat suuret.”

Donald Trump kovisteli Saksaa suuresta kaupan ylijäämästä ja uhkaili sitä ja koko EU:ia saman kaltaisilla kaupan esteillä, joita asetettiin Kiinaa vastaan. Lisäksi Trump arvosteli Saksaa siitä, sen puolustusmenot olivat reilusti alle Natossa sovitun 2 prosentin bkt-osuuden. Kolmas tyytymättömyyden aihe oli Nord Stream 2 – kaasuputkihanke, josta Trump vaati Saksaa luopumaan.

Monien muistiin on jäänyt Angela Merkelin vierailu Washingtoniin, jonka yhteydessä Trump ei virallisessa Oval Office -tapaamisessa vierastaan edes kätellyt.

x x x

Joe Biden ja hänen joukkueensa on ollut Saksan kanssa napit vastakkain erityisesti Ukrainan kriisiä käsiteltäessä.

Tämä tuli esille muun muassa vuoden 2015 helmikuussa, jolloin Saksa ja Ranska Angela Merkelin johdolla saivat aikaan Minsk II -sopimuksen. Kerroin tästä 27.2.2015 julkaisemassani blogissa ”Uusi ja vanha Eurooppa”.

Risto Volanen on kirjoituksessaan ”Pitkä tie Ukrainan sotaan ja Kylmään sotaan 2” osoittanut, että kysymys oli myös presidentti Barack Obaman ja varapresidentti Joe Bidenin näkemyserosta. Nykyinen ulkoministeri Antony Blinken kuului Bidenin joukkueeseen.

Elokuun 28. päivänä julkaisemassani blogissa kerroin siitä, kuinka Yhdysvallat painosti Saksan mukaan pakotepolitiikkaan, jonka tärkein ase oli maakaasu.

Washington Postin hankkimien tietojen mukaan salainen suunnitelma Venäjää vastaan käynnistyi huhtikuussa 2021, kun se oli sijoittanut noin 100 000 sotilaan joukot Ukrainan rajalle.

Tämä oli osoittautunut hämäykseksi, mutta ulkoministeri Antony Blinken avustajineen oli keskustellut Yhdysvaltain Venäjän toimintaa koskevista tiedustelutiedoista Britannian, Ranskan ja Saksan johtajien kanssa Brysselissä tuolloin järjestetyssä NATO-kokouksessa. Heidän viestinsä oli ollut ”meidän täytyy valmistautua”, oli ulkoministeriön johtava virkamies kertonut.

Jutun mukaan Saksa oli ollut vastahakoinen, mutta olennaisen tärkeä liittolainen. Niinpä Bidenin administraatio oli tehnyt viime kesänä kiistanalaisen päätöksen, joka oli todennäköisesti ollut ratkaisevan tärkeä Saksan saamiseksi tukemaa Venäjän vastaista toimintaa.

Biden oli vapauttanut Saksan ensimmäisistä pakotteista sitä yhtiötä vastaan, joka rakensi Nord Stream 2 kaasuputkea. Vastineeksi hän oli saanut sitoumuksen liittokansleri Angela Merkeliltä, että jos Venäjä hyökkäisi, Nord Stream 2 romutettaisiin. Kun hyökkäys tuli, Merkel oli poissa, mutta hänen seuraajansa Olaf Scholz piti lupauksen.

Välttämällä kriisin Saksan kanssa siinä vaiheessa ”nettotulos oli, että perusta oli valmiina, kun Venäjä ryhtyi toteuttamaan aggressiotaan”, oli Blinken sanonut Washington Postille.

Saatuaan rakennetuksi voimakkaan pakoterintaman Yhdysvallat käytti sitä Venäjän painostamiseen. Mukaan tuli myös Suomen ja Ruotsin mahdollinen Nato-jäsenyys.

Venäjän vaatimukset Minsk II -sopimuksen toteuttamisesta ja Ukrainan puolueettomuudesta torjuttiin. Sen sijaan Yhdysvallat teki 10.11.2021 Ukrainan kanssa sopimuksen, jossa vahvistettiin sen sitoutuminen ”syvään ja kattavaan” integraatioon eurooppalaisiin ja transatlanttisiin instituutioihin.

Washington Postin jutusta käy ilmi, että Ranskan presidentti Emmanuel Macron oli viimeiseen saakka pyrkinyt välttämään sodan.

Saksa ei ollut rauhanrintamassa Ranskan rinnalla, kuten vuonna 2015 ja pitkään sen jälkeen. Saksan tahto oli Yhdysvaltain taskussa.

Yhdysvallat pääsi tavoitteisiin, jotka jo Donald Trump presidenttikaudellaan asetti.

Saksa romutti sovitulla tavalla Nord Stream 2 -kaasuputken ja nosti puolustusmenonsa vaaditulle tasolle. Lisäksi Saksan kauppataseen ylijäämä Yhdysvaltain kanssa supistuu, kun sen vienti laman vuoksi vähenee ja kun aseiden ja maakaasun hankinnat kasvattavat tuontia.