Miksi Sauli Niinistö
Entinen kansanedustaja otti minuun yhteyttä. Hän epäröi, voisiko ryhtyä tukemaan aloitteitani, kun olen ilmoittanut kannattavani Sauli Niinistön uudelleenvalintaa tasavallan presidentiksi.
Ensimmäinen vastaukseni on, että olen esittänyt henkilökohtaisen kantani. Puolue päättää asiasta aikanaan.
Henkilökohtaista kantaani olen perustellut sillä, että luotan Niinistön pitävän Suomen Paasikiven linjalla ja turvaavan Suomen säilymisen sotilaallisesti liittoutumattomana, puolueettomana maana.
Ymmärrän, että Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan linja huolestuttaa. Amerikkalaisten hävittäjien tuloa harjoituksiin Suomen maaperällä ja ilmatilassa aivan Venäjän rajan läheisyydessä ei ymmärretä. Suunnitelmia muuttaa lainsäädäntöä siten, että suomalaisia sotilaita voitaisiin lähettää taistelutehtäviin myös ulkomaille, ei hyväksytä.
Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjaan kohdistuu kuitenkin paineita ennen muuta valtioneuvoston suunnalta.
Kokoomus ajaa Alexander Stubbin johdolla mahdollisimman nopeaa Suomen Nato-jäsenyyttä. Stubb tahtoo EU:n muuttuvan sotilasliitoksi. Siksi hän haluaa tulkita EU:n perussopimuksen avunantolausekkeen velvoittavan myös sotilaallisen avun antamiseen toisille jäsenmaille.
Stubb haluaa poistaa lainsäädännölliset esteet suomalaisten sotilaiden osallistumiselta taistelutehtäviin ulkomailla. Hän on todennut, että vireillä olevan lain muutos antaisi mahdollisuuden sotilaallisen avun antamiseen myös Virolle ja muille Baltian maille.
Timo Soini ja Sampo Terho ovat ilmoittaneet kannattavansa Suomen Nato-jäsenyyttä, mutta puolueen kanta on toinen. Aikaisemmin kirkkaalla liittoutumattomuuspolitiikan linjalla ollut Jussi Niinistö näyttää alkaneen horjua.
Keskustan Turun puoluekokous otti kantaa liittoutumattomuuden puolesta, mutta tämän linjan pitävyydestä ei ole varmuutta. Puoluekokoukselle valmistellussa julkilausumaluonnoksesta Nato-kanta puuttui. Vuoden 2014 loppupuolella sekä Juha Sipilä että Kimmo Tiilikainen esittivät, että seuraavan hallituksen ohjelmassa Nato-kanta jätettäisiin auki. Käydyn keskustelun jälkeen Keskusta edellytti, että liittoutumattomuus lyödään lukkoon hallitusohjelmassa, ja näin myös tapahtui.
Paineet on siis suunnattava ensi sijassa parlamentaariseen päätöksentekoon. On pyrittävä kaikin keinoin vaikuttamaan siihen, etteivät nykyiset eivätkä seuraavat eduskunta ja valtioneuvosto suistaisi Suomea Paasikiven linjalta.
