29
joulu
2014
34

Tosiasiat on tunnustettava, virheet on myönnettävä

Tänä vuonna puhjennut Ukrainan kriisi syntyi vahingossa useiden virhearvioiden seurauksena. Kriisi on ensi sijassa Ukrainan sisäinen, mutta ulkovallat ovat sitä omalla toiminnallaan kärjistäneet. Sekä länsimaat että Venäjä aliarvioivat Ukrainan sisäiset vastakohtaisuudet.

Ukraina on äärimmäisen kahtiajakautunut maa. Sen länsiosat ovat kuuluneet aikaisemmin Itävalta-Unkariin ja Puolaan, ja siellä on suuri puolalais- ja unkarilaisvähemmistö. Maan länsiosissa käytiin vielä 1950-luvun alussa sissisotaa neuvostoarmeijaa vastaan. Siellä venäläisiä suorastaan vihataan. Krimin niemimaa ja Itä-Ukraina ovat puolestaan kuuluneet satojen vuosien ajan Venäjään, ja siellä venäläiset ovat enemmistönä.

Euroopan unionissa tehtiin virhe, kun Venäjä jätettiin kokonaan vuonna 2008 käynnistetyn Itäisen kumppanuuden ohjelman ulkopuolelle. Kiista kumppanuusohjelmaan liittyneestä EU:n ja Ukrainan välisestä assosiaatiosopimuksesta johti sisällissotaan ja kansainväliseen kriisiin.

EU antoi tukensa assosiaatiosopimusta kannattaneille Maidanin aukion mielenosoittajille. Tilanne kuitenkin ryöstäytyi käsistä, kun mielenosoittajat helmikuun lopulla torjuivat johtavien EU-maiden välityksellä presidentti Viktor Janukovitshin ja oppositiopuolueiden välille aikaansaadun sopimuksen ja syrjäyttivät perustuslain vastaisesti presidentin virastaan. Uusi hallinto nimitti tilannetta vallankumoukseksi.

Venäjä rikkoi kansainvälistä oikeutta valtaamalla Krimin niemimaan. Jos Krim olisi vain julistautunut itsenäiseksi, länsimaiden reaktio olisi ollut lievä. Olivathan länsimaat itse rikkoneet kansainvälistä oikeutta Kosovon itsenäistymisen yhteydessä, mitä kaikki EU-maatkaan eivät hyväksyneet. Krimin liittäminen Venäjään sai osakseen jyrkän tuomion.

Venäjä on rikkonut räikeästi kansainvälistä oikeutta myös Itä-Ukrainassa. Siellä kysymys oli aluksi sisällissodasta, johon osallistuneet separatistijoukot saivat tukea Venäjältä. Jossakin vaiheessa maassa oli ilmeisesti myös Venäjän armeija yksiköitä. Tällä hetkellä tilanne on sekava.

Länsimaat asettivat ensimmäiset suhteellisen lievät Venäjä-pakotteensa Krimin valtauksen vuoksi. Myöskään Itä-Ukrainan tapahtumien perusteella asetetut pakotteet eivät olleet aluksi kovin ankaria. Käännekohdaksi muodostui malesialaisen matkustajakoneen tuhoutuminen. Syyllisiä ei varmuudella tiedetä, mutta länsimaisissakin selvityksissä on tultu siihen tulokseen, että ilmeisesti sen ampuivat alas separatistit Ukrainan armeijan varastoista hankkimallaan ohjuksella.

Diplomaattipiireissä on arvioitu, että koviin pakotteisiin ei ehkä olisi päädytty, jos Venäjä olisi heti tuominnut malesialaiskoneen pudottamisen, vaatinut syyllisten saattamista vastuuseen ja auttanut pelastusmiehistöjen pääsemisessä tuhoalueelle. Tästä virheestä Venäjä sai maksaa kovan hinnan. Pakotteista ja Venäjän asettamista vastapakotteista kärsimme kaikki.

Ukraina on kokenut kovia sen vuoksi, että sille ei annettu mahdollisuutta ylläpitää hyviä suhteita ja harjoittaa läheistä yhteistyötä sekä EU:n ja muiden länsimaiden että Venäjän kanssa. Jos kriisi jatkuu ja jopa syvenee, menettäjien joukossa ovat ukrainalaisten lisäksi myös kaikki muut osapuolet.

Syyttelyn sijaan on ryhdyttävä yhdessä hakemaan kriisiin poliittista ratkaisua. Sen edellytyksenä on, että osapuolet tunnustavat tosiasiat ja myöntävät myös omat virheensä.

Paavo Väyrynen

Aiheeseen liittyviä kirjoituksia

Kansalaisaloitteita koskevaa lainsäädäntöä on muutettava
Milloinkahan Sailas ja Virtanen ryhtyvät kannattamaan Suomen euroeroa?
Onko komissiolla B-suunnitelmaa TTIP-sopimuksen kariutumisen varalle?
Keskustelu Suomen EU-erosta vie harhaan