9
syys
2014
2

Venäjä-pakotteiden ”keskikastista” rauhanteon etulinjaan

Viime viikolla Euroopan unionissa sovittiin uusista Venäjän vastaisista pakotteista. Niiden toimeenpanosta päätetään erikseen. Periaatepäätöksen pakotteiden valmistelemisesta teki Eurooppa-neuvosto elokuun lopulla. Tänään saimme kuulla, mitkä ovat Venäjän mahdolliset uudet vastapakotteet. Niiden joukkoon voisi kuulua se, että Venäjä kieltäisi ylilennot oman ilmatilansa kautta. Jo EU:n uudet pakotteet saattaisivat vahingoittaa vakavasti Suomen taloutta ja työllisyyttä. Jos Venäjä toteuttaisi aikomansa vastapakotteet, seuraukset olisivat tuhoisat. Finnairille suorat yhteydet Aasiaan ovat elinehto. Jos lentokoneet joutuisivat kiertämään Venäjän ilmatilan, yhtiö menettäisi kilpailukykynsä Aasian reiteillä. Kun Aasian lentoihin kytkeytyvä syöttöliikenne romahtaisi, menettäisimme suuren osan lentoyhteyksistämme Euroopan alueelle.

Kun pääministeri Alexander Stubb kertoi Ylen uutisille 31.8. Eurooppa-neuvoston edellisenä yönä tekemistä pakotepäätöksistä, hän kuvaili EU:n jäsenmaiden jakautuneen kolmeen ”kastiin”: ”Oli maita, jotka halusivat tällä istumalla mennä askeleen pidemmälle. Sitten oli maita, jotka varasivat itselleen oikeuden kieltäytyä komission ehdotuksista. Ja sitten oli keskikasti, johon kuuluivat ne maat, jotka olivat valmiit tarkastelemaan näitä sanktioita ja toimia sen mukaisesti. Suomi kuuluu ilman muuta tähän keskikastiin.” Ne Stubbin mainitsemat maat, jotka varasivat oikeuden kieltäytyä hyväksymästä komission ehdotuksia, tarkoittivat ilmeisesti perussopimuksen mukaista mahdollisuutta joko estää uusien pakotteiden käyttöönotto tai ainakin jättäytyä niiden ulkopuolelle. Stubbin lausunto herättää kysymyksiä. Miksi ihmeessä Suomen tulisi ”ilman muuta” kuulua keskikastiin? Eikö Suomen tulisi kuulua niihin maihin, jotka suhtautuvat pidättyvimmin pakotteiden kiristämiseen? Mehän kärsisimme niistä suhteellisesti enemmän kuin mikään muu jäsenmaa. Suomen tulee siirtyä Venäjä-pakotteiden ”keskikastista” rauhanteon etulinjaan hakemaan poliittista ratkaisua Ukrainan kriisiin. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on antanut tässä hyvää esimerkkiä.

Tulevaisuudessa Venäjän ja EU:n on taas löydettävä molemmille osapuolille hyödyllisen yhteistyön ja kumppanuuden tie. Eikö Suomi voisi tehdä aloitteen, että vaikkapa ETY-järjestön piirissä ryhdyttäisiin kokonaisvaltaisesti purkamaan Neuvostoliiton hajoamisen yhteydessä syntyneitä kriisipesäkkeitä ja jännitteitä? Tämä työ voisi käynnistyä siitä, että EU, Venäjä ja Yhdysvallat hakisivat yhdessä Ukrainan kriisin osapuolten kanssa kestävän ratkaisun maan sisäiseen kriisiin ja sen tulevaan turvallisuus- ja kauppapoliittiseen asemaan.

Aiheeseen liittyviä kirjoituksia

Suosituimmuusjärjestelyistä apua Ukrainan kriisiin?
Ilkka Kanerva välittäjäksi Ukrainan kriisiin
Sitä niittää, mitä kylvää
Itäinen kumppanuus avasi tien Ukrainan kriisiin