Yritystoiminta laajenee, kuntapolitiikka kiinnostaa

Viime vuosina olen voinut käyttää varsin vähän aikaa Pohjanrannan kehittämiseen. Kesän mittaan olemme tehneet uusia suunnitelmia.

Olemme ensiksikin hankkineet käyttöömme vuokramaata, ja laajennamme marjanviljelyämme.

Toiseksi aiomme rakentaa 4-tien varteen lähiruokamyymälän, Pohjanportin, jonka yhteyteen siirrämme tilaviiniemme myynnin. Pohjanrannassa on järjestetty jo kahdeksat Meri-Lapin lähiruokamessut. Myymälän avulla voimme edistää lähiruuan menekkiä ympäri vuoden. Pohjanportissa asiakkaat voivat myös tankata autonsa.

Kolmanneksi selvitämme mahdollisuutta laajentaa nuorisokotitoimintaamme perustamalla lastensuojeluyksikön Tuusulaan tai muualle Keski-Uudellemaalle.

Muitakin kehittämishankkeita on vireillä.

    x  x  x

Politiikassakin aion olla mukana.

Puolueen johdon kanssa on sovittu, että vastaan vuosina 2013-14 uudelleen käynnistettävän ”Politiikan korkeakoulun” toiminnasta.

Lokakuun kuntavaaleissa pyrin jatkamaan työtäni Keminmaan kunnanvaltuustossa.

Aikaisemmin en ole voinut muiden kiireitteni vuoksi olla ehdolla kunnallisiin johtotehtäviin. Nyt minulla on aikaa paneutua kotikuntani asioihin.

Niinpä olen hakenut avoinna olevaa Keminmaan kunnanjohtajan virkaa. Päädyin jättämään hakemukseni monien kuntalaisten toivomuksesta. Heidän joukossaan oli valtuuston jäseniä, myös Vasemmistoliiton johtava valtuutettu.

Koulutukseni täyttää viran vaatimukset. Olen suorittanut valtiotieteen maisterin tutkinnon Helsingin yliopistossa vuonna 1970. Pääaineeni oli hallinto-oppi, ja pro gradu –tutkielmani (Kunnan optimisuuruus väestöpohjatarkasteluna) käsitteli kunnallishallintoa. Samaan aihepiiriin liittyi myös vuonna 1983 tohtorin tutkintoa varten laatimani sosiologian laudaturkirjoitus ”Palvelujen tarjonta ja siihen kohdistuvat odotukset kuntatason yhteisössä”. Valtiotieteen tohtorin tutkinnon suoritin vuonna 1988.

Yhteiskunnallista ja hallinnollista kokemusta minulla on yli 40 vuoden ajalta.

Kokemukseni kunnallishallinnosta koostuu valtuustotyöskentelystä. Olen toiminut Kemin maalaiskunnan kunnanvaltuutettuna 1970-luvulla, Helsingin kaupunginvaltuustossa 1980-luvun lopulla ja Keminmaan kunnanvaltuuston jäsenenä vuodesta 2004 lähtien.

    x  x  x

Olen hyvin huolestunut Keminmaan tulevaisuudesta. Meillä on edessämme valtavat haasteet, mutta voimiamme jäytää jatkuva keskinäinen kiistely.

Kun olin 1970-luvulla mukana Kemin maalaiskunnan kunnallispolitiikassa, suurimpien valtuustoryhmien, Keskustapuolueen ja SKDL:n, välillä oli hyvä yhteistyö. Siitä oli paljon hyötyä kunnan asioiden hoidolle.

Viime vuosina Keminmaan kunnallispolitiikka on ollut riitojen repimää.

Myös kunnanjohtajan viran haettavaksi julistaminen aiheutti syvän erimielisyyden valtuustoryhmien välille. Keskustan ja Kokoomuksen yhteinen valtuustoryhmä halusi, että nykyinen valtuusto valitsee seuraavan kunnanjohtajan kuuden vuoden määräajaksi. Vasemmistoliitto katsoi, että valinta tulisi siirtää uudelle valtuustolle ja että virkakauden tulisi ulottua vain sen toimikauden loppuun saakka.

Hakuaika kunnanjohtajan virkaan päättyy 28. syyskuuta. Virkaa tavoittelevan ei ole välttämättä tarpeen hakea sitä, vaan tehtävään voidaan valita muukin kelpoisuusehdot täyttävä henkilö, joka antaa siihen suostumuksen. Näin ollen kuntavaalit saatettaisiin joutua käymään tilanteessa, jossa valitsijat eivät tietäisi edes sitä, ketkä ovat ehdolla poliittisesti tärkeään kunnanjohtajan virkaan.

Hakemalla määräajan puitteissa kunnanjohtajan virkaa pyrin saamaan aikaan avointa keskustelua tästä tärkeästä valinnasta.

    x  x  x

Hakemalla kunnanjohtajan virkaa olen pyrkinyt myös siihen, että Keminmaan valtuustoryhmät keskustelisivat vielä ennen kuntavaaleja siitä, olisiko Keminmaalla siirryttävä Pirkkalan ja Tampereen mallin mukaiseen pormestarijärjestelmään. Tähän tarjoutuu nyt hyvä mahdollisuus, kun kunnanjohtajan virka on täytettävänä ja kun käymme lokakuun lopulla kuntavaalit.

Jos niin haluaisimme, kunnanvaltuusto voisi valita Keminmaalle kunnallislain 24§:n nojalla pormestarin, joka toimisi sekä kunnanjohtajana että kunnanhallituksen puheenjohtajana. Pormestarilla olisi sama toimikausi kuin valtuustolla. Pormestari valittaisiin uuden valtuuston jäsenten keskuudesta, ja hän säilyttäisi jäsenyytensä valtuustossa.

Keminmaalle pormestarimalli sopisi hyvin. Kunnan palveluksessa on pätevät virkamiehet, joten emme välttämättä tarvitse ensi sijassa virkamiespätevyyden omaavaa kunnanjohtajaa. Toisaalta pormestari voisi vahvan valtakirjansa ansiosta puolustaa parhaimmin keminmaalaisten etuja, jotka ovat lähivuosina monin tavoin vaakalaudalla.

Meidän on kyettävä puolustamaan Keminmaan itsenäisyyttä hallituksen kuntauudistusta vastaan. Yhteistyöneuvotteluihin ja mahdollisiin neuvotteluihin kuntaliitoksista meillä pitää olla tiukka ote. Elinkeinojen ja palvelujen kehittämisessä tarvitaan viisasta harkintaa.

    x  x  x

Keminmaalla on menneinä vuosina käyty keskustelua pormestarimallin käyttöönotosta. Voimakkaimmin sitä on ajanut Vasemmistoliitto, mutta Keskustankin piiristä se on saanut kannatusta. Vasemmistoliitto on tukenut myös pääministeri Matti Vanhasen vuonna 2008 tekemää ehdotusta, että pormestari valittaisiin suoralla kansanvaalilla.

Nyt meillä ei ole mahdollisuutta suoran pormestarinvaalin toteuttamiseen. Äänestäjät pääsisivät kuitenkin vaikuttamaan valintaan, jos he tietäisivät, ketkä valtuustoehdokkaista ovat ehdolla myös pormestarin tehtävään.

Toivon, että Keminmaan valtuustoryhmät voivat sopia pormestarijärjestelmän koeluonteisesta käyttöönotosta valtuustokaudelle 2013-2016. Jos tähän päädytään, olen valmis asettumaan ehdolle myös tähän tehtävään.