Onko jäsenäänestys kenttäväen käsissä?
Puheenjohtaja Mari Kiviniemi sanoi äskettäisessä Yle Uutisten haastattelussa, että kysymys mahdollisesta neuvoa-antavasta jäsenäänestyksestä on ”aivan puhtaasti puolueen kenttäväen käsissä”. Hän oli haluton ottamaan kantaa jäsenäänestykseen, koska on itse ehdokkaana puheenjohtajaksi. Marin mielestä on ”aivan yhtä upeaa, tuli jäsenäänestystä tai ei”.
Puolueen sääntöjen mukaan jäsenäänestyksestä päättää puoluehallitus. Siihen kuuluu lähes 40 jäsentä, joista 22 edustaa ”kenttää” eli piirijärjestöjä. Muut jäsenet edustavat mm. sisarjärjestöjä, eduskuntaryhmää ja puolueen edustajia Euroopan parlamentissa. Puoluehallitukseen kuuluvat myös puolueen puheenjohtaja, kolme varapuheenjohtajaa ja puoluesihteeri.
Piirijärjestöjä edustavat puoluehallituksessa yleensä niiden puheenjohtajat, mutta joitakin poikkeuksiakin on.
Aikaisemmin piirien edustajat kokivat edustavansa ”kenttää”, omia jäseniään. Nykyään jotkut heistä ovat ottaneet tehtäväkseen tukea puolueen johtoa.
Tämä on heijastunut myös suhtautumiseen puheenjohtajuutta koskevaan jäsenäänestykseen. Piirien puheenjohtajille tehdyssä kyselyssä noin kolmannes ilmoitti vastustavansa jäsenäänestystä, vaikka epäilemättä näidenkin piirien jäsenet haluaisivat päästä vaikuttamaan puheenjohtajan valintaan.
Ainakin jotkut jäsenäänestystä vastustavista piirijohtajista ovat pyrkineet hakemaan kannalleen tukea piirihallituksesta.
Puheenjohtajan vaalia koskeva jäsenäänestys otettiin puolueen sääntöihin kaksi vuotta sitten siinä nimenomaisessa tarkoituksessa, että sitä voitaisiin käyttää jo seuraavan puoluekokouksen yhteydessä.
Viime vuonna puolueessa toivottiin kovasti jäsenäänestystä presidenttiehdokkaasta. Siinä nähtiin vain hyviä puolia. Jäsenvaalia varten laadittiin jo ohjesääntökin. Vaalia ei kuitenkaan saatu aikaan, kun tarjolla oli vain yksi ehdokas.
Nyt jäsenvaali on mahdollista järjestää. Ehdokkaita on ainakin kolme. Puolueen talous on paremmassa kunnossa kuin viime syksynä. Aikaa on nyt riittävästi.
Jäsenvaali tarjoaa meille mahdollisuuden piristää järjestötyötä, kerätä rästiin jääneitä jäsenmaksuja ja hankkia puolueelle uusia jäseniä. Tämän vuoksi jäsenyys on voitava vahvistaa ja jäseneksi on voitava liittyä äänestyksen yhteydessä.
Kuntauudistuksen ja kuntavaalien merkeissä toteuttamani kenttäkierros osoittaa, että presidentinvaalien yhteydessä virinnyt innostus on edelleen korkealla. Jäsenet odottavat malttamattomina mahdollisuutta osallistua jäsenäänestykseen.
Jos jäsenvaalin järjestäminen on ”aivan puhtaasti kenttäväen käsissä”, puoluehallituksen on kuunneltava jäsenten ääntä ja järjestettävä se. Valtapoliittinen taktikointi vahingoittaisi puoluetta.
Joka tapauksessa on tärkeää, että puolueen jäsenet vaikuttavat puoluejohdon valintaan myös puoluekokouksen kautta.
Osastojen on pidettävä kokoukset, joissa valitaan edustajat puoluekokoukseen ja evästetään heitä valitsemaan puolueelle puheenjohtaja, jonka johdolla voimme nousta syksyn kuntavaaleissa ja seuraavissa eduskuntavaaleissa jälleen Suomen suurimmaksi puolueeksi.
Puheenjohtajan vaalissa on kysymys siitä, jatketaanko puolueessa sitä aatteellista ja poliittista linjaa, jolla saimme puolueen eheytetyksi presidentinvaaleissa ja jolla saimme laajaa kannatusta yli puoluerajojen.
Puheenjohtajan vaalissa on kysymys siitä, johdetaanko puoluetta jäsenistön ääntä kuunnellen ja sen tahtoa toteuttaen. Nykyjohdon toimintatavat punnitaan 23. maaliskuuta pidettävässä puoluehallituksen kokouksessa.
