Kuntauudistuksella huterat perusteet

Tällä kertaa puutun kuntauudistuksen yleisiin lähtökohtiin, jotka nekin ovat peräti huterat.

Hallitus nojautuu Tilastokeskuksen ennusteeseen eri alueiden ja kuntien väestökehityksestä vuoteen 2030 mennessä. Se perustuu siihen olettamukseen, että viime vuosien kehityssuunta jatkuu ennallaan. Näin ei elävässä elämässä tapahdu.

Maaseudun ja maakuntien autioituminen ennustetulla tavalla ei voi toteutua. Suomen talous perustuu tulevaisuudessa nykyistä enemmän maaseudun ja maakuntien luonnonvaroihin, joiden kestävään hoitoon ja hyödyntämiseen tarvitaan runsaasti työvoimaa. Myös matkailu lisää maakuntien elinvoimaa. Taloudellinen yhteistyö Venäjän kanssa avaa uusia mahdollisuuksia etenkin Itä-Suomen kehitykselle. Elinkeinopolitiikka kääntää monen kunnan kehityksen suuntaa.

Paljon riippuu harjoitettavasta aluepolitiikasta. Kataisen hallitus harjoittaa keskittävää aluepolitiikkaa, ja kuntauudistus on sen keskeisin väline. Tilastokeskuksen väestöennuste saattaa toteutua, jos keskittävä kuntauudistus ja muu keskittämispolitiikka toteutetaan. Tämä olisi suuri vahinko koko maalle.

Toiseksi: hallituksen kuntauudistus nojautuu keskeisellä tavalla ennusteeseen huoltosuhteen kehittymisestä eri alueilla. Huoltosuhteella tarkoitetaan työikäisen väestön suhdetta alle 15- ja yli 65-vuotiaisiin. Väestön vanhenemisen perustellaan vaikeuttavan kuntien taloutta erityisesti muuttotappioalueilla.

Huoltosuhteen kehitys on vakava ongelma erityisesti valtakunnallisella tasolla, sillä se uhkaa eläkejärjestelmän kestävyyttä. Kun ihmiset ovat terveempiä ja elävät pidempään, he ovat myös kauemmin eläkkeellä. Tästä syytä eläkkeiden rahoitusta ei kyetä turvaamaan, ellei eläkemaksuja saada kerätyksi lisää.

Maksujen tuntuva korottaminen iskisi pahasti talouteen ja työllisyyteen. Siksi työuria on väistämättä tuntuvasti pidennettävä. On peräti outoa, että valtiovarainministerinä toimiva SDP:n puheenjohtaja vastustaa eläkeiän nostamista, vaikka SAK:kin on valmis siitä neuvottelemaan. On korostettava, ettei kukaan ole vaatinut puuttumista lähi vuosina eläkkeelle jäävien eläkeikään, vaan muutokset koskisivat myöhempiä aikoja.

Kuntauudistuksen perusteluissa huoltosuhteen merkitystä liioitellaan.

Suuri osa eläkeläisistä saa jo ansioeläkettä. Tulevina vuosikymmeninä niiden määrä kasvaa ja taso nousee. Eläkeläisillä on usein omaisuutta, joka parantaa heidän talouttaan.

Kunnat saavat jo nyt eläkeläisiltä tuntuvat ja vakaat verotulot, ja ne ovat kasvussa. Tämä tulolähde vahvistuisi monessa maaseutukunnassa, jos eläkeläisten annettaisiin vapaasti muuttaa takaisin kotiseudulleen ja asumaan vapaa-ajan asuntoonsa.

Kolmas heikkous kuntauudistussuunnitelman perusteissa liittyy arvioihin terveysmenojen kasvusta.

On ilmeistä, että tulevaisuudessa eläkeläiset pitävät aikaisempaa parempaa huolta terveydestään. Tarjolla ovat myös ennalta ehkäisevän julkisen terveydenhuollon palvelut. Toisaalta eläkeläisillä on varoja myös yksityisten palvelujen käyttämiseen. Terveydenhuollon menot eivät kasva pessimistisimpien ennusteiden mukaan.

Kun olen puhunut näistä asioista kuntakierroksellani, kuulijat ovat olleet kanssani samaa mieltä.

Järjestöväki näyttää olevan valmis kovaan kuntavaalityöhön jo tänä keväänä.

Monet empivät vielä ehdokkuuttaan. Harkintaan näyttää vaikuttavan sekin, millainen johto puolueelle ensi kesän puoluekokouksessa valitaan.

Presidentinvaalien aatteellinen ja poliittinen linja yhdisti puolueen rivit ja innosti mukaan myös muiden puolueiden kannattajia ja sitoutumattomia ihmisiä.

Tältä pohjalta meidän on hyvä jatkaa. Jo kuntavaaleissa Keskustan on noustava suurimmaksi puolueeksi. Ja niistä meidän on jatkettava voitollisiin eduskuntavaaleihin ja hallituspolitiikan johtoon.

Kampanja puheenjohtajuudesta käytävää jäsenäänestystä varten käydään vasta toukokuulla. Keskustelua toki käydään jo nyt. Toivon, että se pysyy rakentavana ja hengeltään myönteisenä.

Nyt on keskityttävä hallituksen kuntauudistuksen torjumiseen ja kuntavaalityön käynnistämiseen.

Oma kuntakierrokseni jatkuu seuraavasti:

Ti 6.3. klo 10 Marttila, Kunnantalon valtuustosali (Härkätie 773) Ti 6.3. klo 12 Loimaa, Maatalousmuseo Sarka (Vanhankirkontie 383) Ti 6.3. klo 13.30 Oripää, Kunnantalon valtuustosali (Koulutie 2) Ti 6.3. klo 15.30 Naantali, Kaupungintalon valtuustosali (Käsityöläiskatu 2) Ti 6.3. klo 17.15 Mynämäki, Mynämäen Op (Virastotie 2) Ti 6.3. klo 18.30 Taivassalo, Ketarsalmen Kievari (Hylkiläntie 45) Ke 7.3. klo 10 Rauma, Järjestötalo (Siikapolku 1) Ke 7.3. klo 11.30 Luvia, Valtuustosali (Kirkkotie 17) Ke 7.3. klo 13.15 Harjavalta, Valtuustosali (Satakunnantie 110) Ke 7.3. klo 15.15 Lavia, Valtuustosali (Keskustie 2) Ke 7.3. klo 16.45 Kankaanpää, Valtuustosali (Kuninkaanlähteenkatu 12) Ke 7.3. klo 18.45 Pori, Valtuustosali (Hallituskatu 1) To 8.3. klo 10 Pyhäranta, Palvelukeskus Ankkuri (Retkentie 6) To 8.3. klo 12 Kustavi, Kunnantalon valtuustosali (Keskustie 7) To 8.3. klo 14 Masku, Maskun Op:n kokoushuone (Keskuskaari 5) To 8.3. klo 16 Salo, Pertteli, Inkereen koulu (Tortosmäenkuja 1 A) To 8.3. klo 18 Salo, Suomusjärven koulu (Opintie 1) Pe 9.3. klo 10 Muurame, Valtuustosali (Virastotie 8) Pe 9.3. klo 12 Multia, Valtuustosali (Multianraitti 3) Pe 9.3. klo 13.30 Uurainen, Valtuustosali (Virastotie 4) Pe 9.3. klo 15 Saarijärvi, Kaupungintalon Saarijärvi-sali (Sivulantie 11) Pe 9.3. klo 16.30 Kannonkoski, POP-pankin kerhohuone (Toritie 3 A) Pe 9.3. klo 18 Kivijärvi, Lounaskahvila Järvenhelmi (Keskustie 21) La 10.3. klo 9 Karstula, Wanhat Wehkeet (Erämäentie 368) La 10.3. klo 11.30 Äänekoski, Kaupungintalon valtuustosali (Hallintokatu 4) La 10.3. klo 13 Laukaa, Hotelli Vuolake (Uimarannantie 2) La 10.3. klo 15 Korpilahti, Alkio-opiston auditorio (Tähtiniementie 26) Ma 12.3. klo 12 Janakkala, Turenki, Pääkirjaston kahvila Poikkeus (Koulutie 2 A) Ma 12.3. klo 14 Hausjärvi, Oitti, Cafe Pihvipaikka (Riihimäentie 3620) Ma 12.3. klo 16 Loppi, Kunnantalon valtuustosali (Yhdystie 5) Ma 12.3. klo 18 Humppila, Kahvila Lasitorni (Lasitehtaantie 11) Ma 12.3. klo 19.30 Ypäjä, Kunnantalon valtuustosali (Perttulantie 20) Ti 13.3. klo 10.30 Nastola, Valtuustosali (Pekkalantie 5) Ti 13.3. klo 12.30 Hartola, Valtuustosali (Kuninkaantie 16) Ti 13.3. klo 14.30 Luhanka, Valtuustosali (Hakulintie 2) Ti 13.3. klo 17 Padasjoki, Valtuustosali (Kellosalmentie 20) Ti 13.3. klo 19 Hämeenkoski, Valtuustosali (Koivukuja 3) Ke 14.3. klo 10 Parkano, Valtuustosali (Parkanontie 37) Ke 14.3. klo 11.30 Kihniö, Puumilan Taitotalo (Kuruntie 1-3) Ke 14.3. klo 14 Teisko, Velaatan pirtti (Nuutilanlahdentie 31) Ke 14.3. klo 16 Kangasala, Kirjasto (Keskusaukio 2) Ke 14.3. klo 17.30 Tampere, Kirjastotalo Metso, Martikainen-sali (Pirkankatu 2) Ke 14.3. klo 19 Akaa, Toijala, Ravintola Kruuna & Klaava (Kurisjärventie 11) To 15.3. klo 17.30 Järvenpää, Järvenpää-talon kokoushuone (Hallintokatu 4) To 15.3. klo 19 Tuusula, Hyökkälän koulun auditorio (Kirkkotie 11) La 17.3. klo 11 Kemi, Kulttuurikeskuksen pieni auditorio (Marina Takalon katu 3) La 17.3. klo 13 Tornio, Kaupungintalon valtuustosali (Suensaarenkatu 4) Su 18.3. klo 12 Rovaniemi, Tiroli-sali (Rovakatu 2) Su 18.3. klo 14.30 Sodankylä, Valtuustosali (Jäämerentie 1) Su 18.3. klo 17 Kemijärvi, Valtuustosali (Hallituskatu 4) Ke 21.3. klo 17.30 Hyvinkää, Hyvinkään Taidemuseo (Hämeenkatu 3 D) Ke 21.3. klo 19 Riihimäki, Riihimäen lukio (Koulukatu 5) To 22.3. klo 10 Kerimäki, Päivölä (Ainontie 165 A) To 22.3. klo 12 Savonranta, Rönkkötalo (Rönkönvaarantie 801) To 22.3. klo 14 Heinävesi, Kunnantalo (Kermanrannantie 7) To 22.3. klo 15.30 Heinävesi, Karvion koulu (Venevalkamantie 2) To 22.3. klo 18 Rantasalmi, Rantasalmen Järviluonnon keskus (Ohitustie 7) Pe 23.3. klo 10 Miehikkälä, Valtuustosali (Keskustie 6) Pe 23.3. klo 11.30 Virolahti, Valtuustosali (Opintie 4) Pe 23.3. klo 13 Hamina, Raatihuone, Valtuustosali (Raatihuoneentori 1) Pe 23.3. klo 15 Iitti, Valtuustosali (Rautatienkatu 20) Pe 23.3. klo 17 Kotka, Kaupunginkirjaston auditorio (Kirkkokatu 24) Pe 23.3. klo 18.30 Pyhtää, Huutjärven koulu (Huutjärventie 56)

Tervetuloa kuuntelemaan alustukseni ja esittämään kiperiä kysymyksiä!