Keskusta suurimmaksi

Puheissani olen kiittänyt tuesta presidentinvaaleissa, ruotinut hallituksen kuntauudistusta ja kannustanut mukaan kuntavaaleihin.

Hallituksen kuntauudistus ei tuo säästöjä.

Kuntaliitosten jälkeen kuntien työntekijöitä ei voida irtisanoa ja palkat yhtenäistetään korkeimmalle tasolle. Viiden vuoden jälkeen hallintokuluja päästään karsimaan, mutta nämä säästöt eivät ole suuria.

Palvelujen tuottaminen tulee todennäköisesti kalliimmaksi, sillä tutkimusten mukaan tehokkaimmin palveluja tuottavat kunnat, joiden väkiluku on 5000 ja 15000 välillä. Suurimmat kunnat ovat tehottomimpia.

Vaihtoehto hallituksen kuntauudistukselle on ns. parhaitten käytäntöjen levittäminen kuntien välillä. Olosuhteiltaan samanlaisten kuntien kesken kustannuksissa saattaa olla kymmenien prosenttien eroja. Jos esimerkiksi Helsinki tuottaisi palvelunsa yhtä tehokkaasti kuin Vantaa, vuosittainen säästö olisi 300 miljoonan euron luokkaa. Koko kuntakentässä vuosittaiset säästöt olisivat useita miljardeja euroja.

Rakenteiden osalta on jatkettava edellisten hallitusten käynnistämää uudistusta, mutta sitä on toteutettava järkevästi ja joustavasti. Kunnallisten peruspalvelujen tuottamiseen riittää jopa alle 10 000 asukkaan väestöpohja. Jos kunnalla ei ole sitä omasta takaa, palvelut voidaan toteuttaa yhteistyönä.

Laajempaa väestöpohjaa tarvitsevat erikoissairaanhoidon ja ammattikoulutuksen palvelut tulee järjestää maakuntatasolla. Niitä varten muodostetut kuntayhtymät tulisi koota yhteen maakuntahallinnoksi, johon voitaisiin liittää myös ELY –keskukset. Tämä malli sopisi myös ja erityisesti vahvoille kehyskunnille, jotka puolustavat itsenäisyyttään.

Pahinta hallituksen uudistuksessa on, että se tähtää ja johtaa suomalaisen yhteiskunnan voimakkaaseen keskittymiseen.

Päätöksenteon keskittäminen tuhoaa lähidemokratian. Maakunnan kokoisten kuntien muodostaminen johtaa palvelujen, työpaikkojen ja väestön keskittymiseen maakuntakeskuksiin. Pääkaupunkiseudun kuntien liittäminen Helsinkiin tähtää siihen, että tämän metropolialueen väkiluku kasvaisi seuraavien parin vuosikymmenen aikana yli 400 000 hengellä. Tästä kaikki Suomen maakunnat kärsisivät.

Alueellinen keskittäminen johtaa ennen näkemättömään varallisuuden ja tulojen uusjakoon. Taantuvilla kaupunkiseuduilla ja maaseutualueilla asuntojen ja kiinteistöjen hinnat laskevat, ja hyödyn korjaavat kasvukeskusten raharikkaat. Kaikkein vaikein on kasvukeskuksissa asuvien pienituloisten tilanne, kun asumiskustannukset nousevat, ruuhkat pahenevat ja julkiset palvelut heikkenevät.

Kuntavaalit tarjoavat Keskustalle loistavan mahdollisuuden torjua hallituksen keskittämispolitiikka. Vaaleissa äänestäjät voivat puolustaa oman kuntansa itsenäisyyttä ja itsemääräämisoikeutta. Vaalien kautta he voivat ottaa kantaa keskittävää ja eriarvoisuutta kasvattavaan hallituksen politiikkaan.

Elämme vallankumouksellisia aikoja.

Presidentinvaaleissa aatteellinen ja poliittinen linjamme kokosi kaikki keskustalaiset innokkaaseen vaalityöhön, jolla saimme mukaan paljon sitoutumattomia ja muiden puolueiden kannattajia. Tälle pohjalle meidän on luotava kuntavaaleissa vahva vastavoima sinipunan ja cityvihreiden politiikalle.

Tilanne on nyt samanlainen kuin 1980-luvun lopulla. Maassa oli tuolloin Harri Holkerin johtama sinipunahallitus, joka harjoitti samankaltaista politiikkaa kuin nykyinen sinipuna.

Vuoden 1988 presidentinvaaleissa Keskusta palasi ensimmäisen kerran kahteen vuosikymmeneen suurten puolueiden sarjaan tarjoamalla lujan vastavoiman hallituksen keskittämispolitiikalle ja vahvan markan talouspolitiikalle. Voitimme myös syksyn kunnallisvaalit, ja seuraavissa eduskuntavaaleissa nousimme suurimmaksi puolueeksi ja hallituspolitiikan johtoon.

Uskon, että nytkin suuri osa presidentinvaaleissa Keskustan ehdokasta äänestäneistä saattaa tukea meitä myös kunta- ja eduskuntavaaleissa.

Kuntavaalit ovat nyt äärimmäisen tärkeät sekä Keskustan että koko Suomen tulevaisuutta ajatellen. Ehdokkaiksi on saatava parhaimmat voimat – naiset ja miehet, nuoret ja varttuneet. Mukaan on pyydettävä myös sitoutumattomia ja muiden puolueiden luottamushenkilöitä, jäseniä ja tukijoita.

Kuntakierroksellani pyrin siihen, että ehtisin käydä kaikissa maakunnissa ennen huhtikuun puoliväliä, johon mennessä kuntien on annettava lausuntonsa kuntauudistuksesta. Tässä vaiheessa ehdin vierailla lähes sadassa kunnassa. Kalenteriani voit seurata osoitteessa: www.vayrynen.com/kalenteri

Jos tulen Rovaniemen puoluekokouksessa valituksi puolueen puheenjohtajaksi, pyrin toteuttamaan ennen kuntavaaleja kierroksen, joka kattaa loput Suomen runsaasta 300 kunnasta. Kun en ole nyt eduskunnan jäsen, voin omistautua täysin voimin ensin kuntavaalityölle ja sen jälkeen toimintaan seuraavien eduskuntavaalien voittamiseksi.

Kampanja puheenjohtajan vaalia varten käynnistyy huhtikuun lopulla, johon mennessä ehdokkaat jäsenvaaliin on asetettava.

On kuulunut ääniä, ettei jäsenvaalia järjestettäisikään, vaikka sitä on virallisesti esitetty. Perustelut ovat outoja. Puolueen taloudellinen tilanne on nyt parempi kuin viime syksynä, jolloin varoja sanottiin olleen jopa useamman vaalin käymiseen. Jäsenrekisteritkin ovat nyt paremmassa kunnossa.

Presidentinvaalien yhteydessä puolueen jäsenet ja kannattajat heräsivät toimintaan. Saimme mukaan uutta väkeä. Tätä myönteistä kehitystä voimme parhaimmin vahvistaa reilun jäsenvaalin avulla.