Venäjän pelko ei taaskaan ollut viisauden alku

Suomen ja Venäjän rajalla syntyneen kriisin keskellä mieleeni ovat palautuneet ne menneinä vuosina julkaisemani kirjoitukset, joissa olen käsitellyt tämän blogin otsikon aihepiiriä.

Kun etsin kirjoituksiani hakukoneella, kärkeen tuli Kauppalehdessä syksyllä 2014 julkaistu Kaija Ahtelan kirjoitus ”Russofobialla on pitkä historia”. 

Jutun otsikko perustui siihen, että silloin pääministerinä toiminut Alexander Stubb oli nähnyt Suomessa käydyssä Fennovoima-keskustelussa merkkejä russofobiasta sen vuoksi, että ydinvoimalassa oli venäläisomistusta.   

Kaija Ahtela varoitti kirjoituksensa lopussa historian valossa siitä, etteivät ”fobiat lähde lapasesta ja vie mennessään ikävin seurauksin”.

Omista blogeistani ensimmäisen julkaisin 14. huhtikuuta 2021. Sen otsikkona oli ”Venäjän pelko ei ole aina viisauden alku”. 

Varoitin siitä, ettei Suomen tule Venäjän pelon vuoksi tehdä sitä turvallisuuspoliittista virhettä, että liittyisimme sotilasliitto Natoon.

Muistutin mieliin aikaisemmat virheet, joissa Suomi oli Venäjän pelkoa hyväksi käyttäen viety jäseneksi Euroopan unioniin ja euroalueeseen.

x  x  x

Myöhemmin julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan Suomen Nato-jäsenyys oli blogini julkaisemisen aikaan jo vireillä.

Tammikuussa 2021 presidentti Sauli Niinistö oli antanut Iltalehdelle oudon haastattelun, jossa hän moitti eduskuntaa kannanotosta, jonka mukaan ”Suomi ei salli alueensa käyttämistä vihamielisiin tarkoituksiin muita valtioita vastaan”.  

Suomen hävittäjähankinnan Niinistö tulkitsi osaksi ”uhkatasapainoa”:

”Suomi aseistautuu siksi, että meilläkin on jotakin, joka muodostaa vastauhkaa eli samaa uhkan tasapainoa. Ei meillä ole semmoisia aseita kuin supervalloilla, mutta on esimerkiksi sellaisia kuin HX-hankinnan hävittäjät.

Miksi sitten tehdään HX-hankinta, jos kerran sotiminen ei ole välttämättä niin suuri pelkokuva? Siksi juuri, että mekin olemme omalta osaltamme mukana uhkatasapainossa. Meilläkin on aseistusta, jolla pystyy synnyttämään sen ajatuksen, että voi käydä kalliiksi. Kynnys on korkealla, Niinistö avaa ajatteluaan.”

Kommentoin Niinistön haastattelua ja Iltalehden siitä tekemää ”analyysiä” kahdessa blogissani ”Sauli Niinistön outo haastattelu”  ja ”Sauli Niinistö uhmaa eduskunnan tahtoa”.

Myöhempi kehitys on osoittanut, että Niinistön mielessä jo tuolloin oli Suomen Nato-jäsenyys.

Juuri blogini julkistamisen aikoihin Yhdysvaltain vasta valittu presidentti Joe Biden kehitteli neuvonantajiensa kanssa suunnitelmaa ”uudesta kylmästä sodasta”. https://www.paavovayrynen.fi/2022/05/31/oliko-sauli-niinisto-joe-bidenin-asialla/ 

Kiinan kasvavan vaikutusvallan patoamiseksi maailma piti jakaa sen ja Venäjän johtamiin autoritaarisiin maihin ja Yhdysvaltain johtamiin demokraattisiin valtioihin.

Suomen ja Ruotsin jäsenyys sotilasliitto Natossa oli osa tätä suunnitelmaa.

On ilmeistä, että jo keväällä 2021 aloitettiin jäsenyyshankkeeseen liittynyt yhteydenpito Suomeen, aluksi ehkä Washingtonin suurlähetystön kautta. 

Se tiedetään jo varmuudella, että Joe Bidenin ja Sauli Niinistön väliset keskustelut Suomen Nato-jäsenyydestä käynnistyivät viimeistään lokakuussa 2021.

Sekin tiedetään, että Suomen Nato-jäsenyyden valmistelut käynnistettiin Bidenin ja Niinistön välisessä puhelinkeskustelussa 13.12.2021. Siitä alkoi kerrotun mukaan tiivis yhteydenpito presidenttien esikuntien välillä. 

x  x  x

Ennen kuin päätös Nato-jäsenyyden hakemisesta tehtiin, sekä tasavallan presidentti että puolustusvoimain komentaja totesivat, että Suomeen ei silloin eikä näköpiirissä olleessa tulevaisuudessa kohdistunut mitään sotilaallista uhkaa.

Toukokuun 14. päivänä 2022 presidentti Sauli Niinistö ilmoitti Venäjän presidentille Vladimir Putinille, että Suomi liittyy sotilasliitto Natoon. Julkisuuteen saatetun presidentin kanslian tiedotteen mukaan Niinistö perusteli ratkaisua Venäjän toiminnalla:

”Presidentti Niinistö totesi presidentti Putinille, miten perusteellisesti Venäjän loppuvuodesta 2021 esittämät vaatimukset Natoon liittymisen estämisestä ja Venäjän suurhyökkäys Ukrainaan helmikuussa 2022 ovat muuttaneet Suomen turvallisuusympäristön.”

Tiedotteen mukaan Niinistö vakuutti Putinille, että ”Suomi haluaa jatkossakin hoitaa rajanaapuruuden tuottamat käytännön kysymykset asiallisesti ja ammattimaisesti.”

Jo edellisessä blogissani kommentoin tätä lupausta.

Esitin, että ”rajan tilanteesta pitäisi keskustella Venäjän kanssa”.

Jo pitkään oli ollut nähtävissä merkkejä siitä, että Venäjän viranomaisten toimintatavat olivat muuttumassa.  

Uhkaavista ongelmista olisi pitänyt jo varhaisessa vaiheessa keskustella Suomen ja Venäjän hallitusten välillä.

x  x  x

Saksan-vierailulla antamassaan lausunnossa presidentti Sauli Niinistö arveli, että muutos Venäjän rajaviranomaisten toiminnassa saattaa johtua Suomen Nato-jäsenyydestä ja vireillä olevasta puolustussopimuksesta Yhdysvaltain kanssa.

Venäjän viranomaisten toimintaan saattavat kuitenkin olla syynä myös ne päätökset, joilla sekä Suomessa opiskelevien ja työskentelevien että maassamme loma-asuntoja omistavien venäläisten elämää on eri tavoin vaikeutettu. 

Matkustamista on rajoitettu viisumikäytäntöä muuttamalla. Viimeisin päätös oli kielto käyttää Venäjällä rekisteröityjä autoja Suomen maantiellä.

Nämä rajoitukset ovat olleet osa länsimaiden yhteistä toimintaa, mutta Suomi on toteuttanut niissä kaikkein tiukinta linjaa. 

Venäläiset molemmin puolin rajaa ovat niistä kovasti kärsineet.

Nyt Kaakkois-Suomen rajanylityspaikat on pitkäksi aikaa suljettu. Tästä aiheutuu paljon hankaluuksia ja vahinkoa sekä venäläisille että suomalaisisille.

Viime päivien kehitys osoittaa, että tilanne on ikävällä tavalla kärjistymässä. 

Edellisessä blogissani esitin, että rajanaapuruuteen liittyvistä kysymyksistä tulisi mahdollisimman pian käydä Suomen ja Venäjän hallitusten välisiä keskusteluja. 

Suomen hallitus koostuu tasavallan presidentistä ja valtioneuvostosta. 

Rajanaapuruuteen liittyviä hallitusten välisiä keskusteluja voidaan käydä ainakin aluksi myös korkealla virkamiestasolla.

x  x  x

Perjantaina aloitin puhetilaisuuksien sarjan eri puolilla Suomea. Näissä Pohjantähti-keskuksen järjestämissä tilaisuuksissa olen esitellyt keskuksen kustantamaa kirjaani ”Sota vai rauha Suomelle?”. 

Tämän teoksen pohjalta olen luennoinut Suomen ulko-, turvallisuus- ja Eurooppa-politiikan ajankohtaisista haasteista.

Luentotilaisuuksien jälkeen on samassa paikassa myyty kirjoja ja mukeja. Tarjolla on ollut myös mahdollisuus täyttää kannattajakortteja. 

Kierros jatkuu maanantaista lähtien Itä-Suomen maakunnissa ja Tampereella seuraavan ohjelman mukaisesti:

ma 20.11.

Kajaani, Kaukametsän opiston auditorio, Koskikatu 4b, klo 18. 

ti 21.11.

Kuhmo, valtuustosali klo 10.30.

Nurmes, Nurmes-talon Hannikaisen Sali, klo 13.

Lieksa, Brahe-kampuksen aula (Kuhmonkatu 30), klo 15.30.

Joensuu, pääkirjaston Muikku-sali klo 18.00. 

ke 22.11.

Ilomantsi, valtuustosali, klo 10.

Tohmajärvi, valtuustosali, klo 12.

Rääkkylä, valtuustosali, klo 14.

Kitee, Kulttuurikeskus Ilmarisen kabinetti (Koulutie 3), klo 16. 

pe 24.11.

Imatra, valtuustosali klo 16.

Lappeenranta, kaupungintalon kokoustila Venla, klo 18.

la 25.11. 

Tampere, pääkirjaston Kuusi-sali, klo 12.

x  x  x

Kannattajakortteja presidenttiehdokkuuteni varmistamiseksi voi tulostaa kotisivultani. Sieltä löytyvät ohjeet korttien täyttämiseksi ja postittamiseksi. Vastaanottaja maksaa postimaksun.