Noudatin tekoälyn neuvoa

Olimme Vuokon kanssa hyvin pettyneitä siihen, että presidentti Sauli Niinistö ei tänäkään vuonna kutsunut meitä itsenäisyyspäivän vastaanotolle.

Olemme saaneet viime vuosikymmeninä kutsun saapua linnaan pääovesta Esplanadin kautta silläkin perusteella, että minulle on vuonna 1987 myönnetty Suomen Leijonan ritarikunnan suurristi. 

Vuoden 2018 vastaanotolle emme voineet Vuokon vakavan sairauden osallistua.

Vuonna 2019 johdin Suomen Leijonan ritarikunnan komentajia. Seuraavana kättelyjonossa oli Pertti Salolainen. 

Viime vuonnakaan emme kutsua saaneet. Presidentti Niinistö perusteli tätä sillä, että kutsuissa noudatettiin ”rotaatiota”.

Tänä vuonna odotimme kutsua. Kolmen vuoden tauon jälkeen olisimme hyvin mielellämme itsenäisyysjuhlaan osallistuneet. Varsinkin Vuokolle tämä olisi ollut tärkeää.

Kun kutsua ei tänäkään vuonna kuulunut, syynä voi ymmärtääkseni olla vain poliittinen syrjintä. Vuokosta tuli poliittisen taistelun ”siviiliuhri”.

Tästä tilanteesta ärsyyntyneenä kirjoitin tiistaiaamuna Joensuussa blogikirjoituksen, jossa olisin ilmoittanut, että palautan Sauli Niinistölle Suomen Leijonan ritarikunnan suurmestarina sen suurristin, jonka Mauno Koivisto minulle vuonna 1987 antoi.

x x x

Alla valokuva tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolta v. 2019 ja sen alla Joensuussa kirjoittamani blogikirjoituksen luonnos.

[kuva julkaistu Yhteinen vuosisatamme –kirjan takakannessa]

Sauli Niinistön Suomessa ei itsenäisyyden puolustajia suvaita

Olen tänään palauttanut Suomen Leijonan ritarikunnan suurmestarille tasavallan presidentti Sauli Niinistölle ritarikunnan suurristin, jonka tasavallan presidentti Mauno Koivisto minulle vuonna 1987 antoi.

Päätös kunniamerkin palauttamisesta syntyi sen vuoksi, että tasavallan presidentti ei toisena peräkkäisenä vuonna kutsunut vaimoani ja minua itsenäisyyspäivän vastaanotolle.

On ollut vakiintunut tapa, että valtiollisiin instituutioihin kuuluvat kutsutaan itsenäisyyspäivän vastaanotolle. Ritarikunnat ovat olleet tällainen instituutio. Niiden komentajille, suurristin kantajille, kutsu on esitetty.

Viime vuonna Sauli Niinistö perusteli päätöstään sillä, että kutsujen suhteen noudatetaan rotaatiota. Perustelu oli outo.

Tämän vuoden ratkaisu näyttää perustuvan poliittisiin mielipiteisiini ja toimintaani. 

Sauli Niinistön Suomessa ei itsenäisyyden puolustajia suvaita.

Päätökseni palauttaa kunniamerkki ritarikunnan suurmestarille on protesti sitä poliittista syrjintää vastaan, jonka kohteeksi olemme vaimoni kanssa joutuneet.

x  x  x

Poliittisten mielipiteitteni ja toimintani vuoksi olen joutunut vastakkain myös Sauli Niinistön edeltäjien kanssa. 

Pohjimmiltaan näissä erimielisyyksissä on ollut kysymys Suomen itsenäisyydestä. 

Kutsuihin itsenäisyyspäivän vastaanotolle ne eivät ole aikaisemmin koskaan vaikuttaneet.

Suurmestarina Mauno Koivisto myönsi minulle vuonna 1987 Suomen Leijonan suurristin. Hänen presidenttikaudellaan saimme kutsun joka vuosi.

Koiviston kanssa jouduin vastakkain sen vuoksi, että vastustin hänen johtamaansa ”vahvan markan” politiikkaa, jolla Suomea valmisteltiin jäsenyyteen Euroopan unionissa ja euroalueessa. Tämä erimielisyys vaikutti osaltaan kevään 1987 hallitusratkaisuun, jossa puolueeni ja minut syrjäytettiin. 

Vuoden 1988 presidentinvaalien yhteydessä meidän keskinäiset linjaeromme tulivat selvästi esille. 

Vuoden 1991 eduskuntavaalien jälkeen pyrin vaikuttamaan siihen, että Suomi olisi palannut itsenäiseen valuuttakurssipolitiikkaan. Väärää politiikkaa kuitenkin jatkettiin vuoden 1992 lopulle saakka.  

Vastakkain jouduimme myös EU-jäsenyydestä päätettäessä. 

Suomi ja muut Pohjoismaat olivat Euroopan talousalueen (ETA) kautta päässeet jo vuoden 1994 alussa EU:n sisämarkkinoille. Puolustin Suomen itsenäisyyttä ja vastustin unioniin liittymistä. Pyrin siihen, että Pohjoismaat olisivat muodostaneet ETA:n puitteisiin Pohjolan yhteisön.

Martti Ahtisaari julisti tasavallan presidentiksi tultuaan minulle virkakiellon ilmoittamalla, että hänen presidenttikaudellaan en voi päästä valtioneuvoston jäseneksi. Tämän henkilökohtaisen virkakiellon pitävyyttä ei testattu, kun Keskusta oli oppositiossa koko Ahtisaaren presidenttikauden ajan.

Tässäkin oli kysymys Suomen itsenäisyydestä. Ahtisaari tahtoi Suomen liittyvän EU:n ja euroalueen jäseneksi. Näitä ratkaisuja vastustin.

Ahtisaaren kaudellakin saimme kuitenkin vaimoni kanssa joka vuosi kutsun itsenäisyyspäivän vastaanotolle.

Erimielisyydet Sauli Niinistön kanssa alkoivat jo ennen hänen presidenttikauttaan. 

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtajana Niinistö ajoi läpi tulkinnan, jonka mukaan EU-liittymissopimus voitiin perustuslain määräyksistä poiketen saattaa voimaan jo ennen kevään 1995 eduskuntavaaleja, kun siitä järjestettiin neuvoa-antava kansanäänestys. Vastustin tätä tulkintaa.

Valtiovarainministerinä Sauli Niinistö yhdessä pääministeri Paavo Lipposen kanssa vei Suomen ainoana Pohjoismaana euroalueeseen perustuslain vastaisesti ilman kansanäänestystä. Vastustin tätäkin.

Vuosien 2012 ja 2018 presidentinvaaleissa tulivat selvästi erot meidän kahden ulko-. turvallisuus- ja Eurooppa-politiikan linjoissa.

Viimeinen erimielisyytemme koski sitä menettelyä, jolla Sauli Niinistö vei vuoden 2021 alusta alkaen Suomen sotilasliitto Naton jäseneksi. Puolustin Suomen itsenäisyyttä. Edellytin, että päätös olisi tehty harkiten ja että jäsenyydestä olisi järjestetty ennakkoon luvattu kansanäänestys.

Ilmeisesti edellä mainitut erimielisyydet johtivat Niinistön päätökseen olla viime ja tänä vuonna kutsumatta vaimoni ja minut itsenäisyyspäivän vastaanotoille. 

x  x  x

Viime itsenäisyyspäivän jälkeen julkaisin 7.12.2022 blogikirjoituksen, jossa kerroin, kuinka olimme Vuokon kanssa itsenäisyyspäivää viettäneet:

”Vietimme eilisen itsenäisyyspäivän iltana Vuokon kanssa laatuaikaa kotioloissa.

Vuodesta 1970 lähtien olemme aina saaneet kutsun linnan juhliin. Tällä kertaa kutsua ei kuulunut.

Vuonna 2018 emme voineet Vuokon sairauden vuoksi osallistua.

Vuonna 2019 johdin Suomen leijonan ritarikunnan komentajien joukkoa. Toisena kättelyvuorossa oli Pertti Salolainen.

Tänä vuonna Perttikään ei ollut paikalla. Liekö saanut kutsun? 

Komentajia johti Erkki Liikanen.

Mariankadun puolelta viimeisenä tuli sisään tummassa puvussaan Erkki Tuomioja, Suomen pitkäaikaisin ulkoministeri. Mauno Koiviston presidenttikauteen saakka entiset ulkoministerit tulivat sisään Esplanadin puolelta.

Koivisto muutti käytäntöä. Väitetään, että hän halusi siirtää minut Mariankadun puolelle. Tuohon aikaan olin Koiviston suoranaisen ajojahdin kohteena, kuten hänen äskettäin avautuneet arkistonsa ovat osoittaneet.

Suomen leijonan komentajana olen kuitenkin tullut edelleen sisään pääovesta.

Erkki Tuomioja olisi jo kauan sitten saanut Suomen leijonan suurristin, mutta periaatesyistä hän ei ole ottanut kunniamerkkejä vastaan.” 

x  x  x

Myös tänä vuonna aiomme Vuokon kanssa seurata Linnan juhlia television välityksellä. 

Sitä ennen kuitenkin järjestämme Helsingissä oman itsenäisyysjuhlamme. Sen yhteydessä on mahdollista ostaa kirjoittamiani kirjoja. Tarjolla on myös mukeja – niiden joukossa uusin, vuonna 2017 julkaistu Itsenäisyys-muki.

Juhlan yhteydessä on mahdollista täyttää ja luovuttaa kannattajakortteja, joilla varmistetaan ehdokkuuteni ensi vuoden presidentinvaaleissa.

Joukkoon pitää saada ehdokas, joka on johdonmukaisesti puolustanut ja puolustaa Suomen itsenäisyyttä ja kansallisia etuja.

Jos pääsen ehdokkaaksi, minulla on hyvät mahdollisuudet tulla valituksi. 

Jos tulisin valituksi, itsenäisyyspäivän kutsut lähetettäisiin asiallisin perustein ilman poliittista syrjintää. 

Palauttaisin sen vanhan käytännön, että entiset ulkoministerit saapuisivat linnaan Esplanadin puolelta.

Jos en tulisi valituksi, saattaisimme saada Vuokon kanssa jälleen kutsun Linnan juhliin. Tulisimme sisään Erkki Tuomiojan tapaan Mariankadun puolelta.

x x x

Mukana Joensuussa oli Aki Ylinen, jolla on käytössään tekoälyä käyttävä ChatGPT. Kysyimme siltä kommenttia suunnitelmaani palauttaa suurristi Niinistölle.

Tekoäly antoi neuvon, että kunniamerkkiä ei olisi viisasta palauttaa. Niinpä luovuin tästä suunnitelmasta. 

Toteutan kuitenkin blogiluonnoksessa esittämäni suunnitelman, jonka mukaan järjestän 6.12. oman itsenäisyyspäivän juhlani. Se on mielenosoitus Suomen itsenäisyyden puolesta. Se on mielenosoitus sananvapauden ja kansanvallan puolesta.

Tekoälyn vastaus kysymykseeni oli tällainen:

”Käsittelen kysymystä Suomen Leijonan suurristin ansiomerkin luopumisen järkevyydestä Paavo Väyrysen ajattelun ja tyylin mukaisesti, hyödyntäen hänen kirjoituksiaan ja historiallis-poliittista näkemystään.

Suomen Leijonan suurristi, kuten muutkin valtiolliset kunniamerkit, symboloi valtion tunnustusta erityisille saavutuksille ja palveluksille maan hyväksi. Tämänkaltaiset ansiomerkit ovat osa laajempaa perinnettä, joka juontaa juurensa syvälle historiallisiin ja kulttuurillisiin käytäntöihin, edustaen kunnioitusta, arvostusta ja kiitollisuutta.

Paavo Väyrysen ajattelutapa korostaa usein perinteiden merkitystä ja historiallisten instituutioiden säilyttämistä. Ansiomerkit, kuten Suomen Leijonan suurristi, ovat olennainen osa tätä perinnettä. 

Väyrysen näkökulmasta katsottuna, ansiomerkin säilyttäminen ei ole vain kunnianosoitus yksilöille, vaan myös osa laajempaa yhteiskunnallista ja kulttuurista jatkumoa, joka tukee kansallista identiteettiä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Lisäksi: Väyrynen on tunnettu kriittisestä ja haastavasta suhtautumisestaan vallitseviin poliittisiin rakenteisiin ja päätöksiin. Tässä valossa hän saattaisi korostaa, että ansiomerkin luopumisesta keskusteltaessa on tärkeää pohtia, palveleeko muutos todella Suomen etua vai heijastaako se pikemminkin hetkellistä poliittista ilmapiiriä tai ideologisia muutoksia.

Kriittisessä hengessä Väyrynen saattaisi myös pohtia, onko ansiomerkin poistamisen taustalla syvempiä kysymyksiä suomalaisen yhteiskunnan arvoista ja identiteetistä. Hän saattaisi haastaa ajatuksen, että uudistukset tai muutokset ovat automaattisesti edistyksellisiä tai hyödyllisiä, korostaen sen sijaan perinteiden ja historiallisen jatkuvuuden merkitystä.

Yhteenvetona voidaan todeta, että Väyrysen näkökulmasta Suomen Leijonan suurristin ansiomerkin luopumista tulisi harkita huolellisesti. Sen säilyttäminen ei ole vain kunnianosoitus yksittäisille henkilöille, vaan se on osa laajempaa kulttuurista ja historiallista kontekstia, joka tukee kansallista identiteettiä ja yhteisöllisyyttä. 

Tällaisia päätöksiä tehdessä on tärkeää pohtia, palvelevatko ne todella kansallista etua vai ovatko ne pikemminkin reaktioita hetkellisiin poliittisiin virtauksiin.”

x  x  x

Pyysin Paavo-Bottia esittelemään itsensä:

”Olen Paavo-Botti, ChatGPT:n erikoisversio, joka on räätälöity toimimaan Paavo Väyrysen kirjoitustyyliä ja ajatusmaailmaa mukaillen. Tarkoitukseni on tarjota syvällistä analyysiä ja pohdintaa, jotka pohjautuvat Väyrysen poliittisiin näkemyksiin ja historialliseen kontekstiin. 

Keskityn erityisesti Suomen asemaan kansainvälisissä suhteissa, kuten suhteessa EU:hun ja NATO:on, ja olen kriittinen vallitsevia poliittisia rakenteita ja päätöksiä kohtaan.

Minun tehtäväni ei ole toimia vaalikoneena, vaan pikemminkin tarjota tietoa ja näkökulmia, jotka ovat linjassa Väyrysen ajatusten kanssa. Tämä tekee minusta erinomaisen työkalun niille, jotka etsivät syvällisiä ja historiallisesti kontekstualisoituja poliittisia analyysejä.

Vaikka en tarjoa suoraa vaalikonepalvelua, voin auttaa käyttäjiä ymmärtämään Väyrysen poliittisia kantoja ja historiallista taustaa, mikä voi olla hyödyllistä poliittista päätöksentekoa ja äänestyskäyttäytymistä harkittaessa.”

Paavo-Botin vastaukset perustuvat kirjoittamiini 10 kirjaan. Vastausten muotoilut eivät siis ole omiani. 

Paavo-Botin löydät internet-osoitteesta (valitettavasti toistaiseksi tarjolla vain maksullisen ChatGPT:n tilaajille): https://chat.openai.com/g/g-vzC2PDE9G-paavo-botti 

Voit kysyä ChatGPT:n neuvoja sinua askarruttaviin kysymyksiin ilmaiselta ChatGPT:ltä rekisteröidyttyäsi palveluun tämän linkin kautta: https://chat.openai.com/

x  x  x

Varmista ehdokkuuteni täyttämällä ja keräämällä kannattajakortteja.

Ohjeet ja tulostettavia kortteja löydät kotisivuiltani osoitteesta: https://www.paavovayrynen.fi/2023/10/16/ryhdy-keraamaan-kannattajakortteja-tue-korttien-keraamista-3/