Onko Ukrainassa avautumassa tie rauhaan?

Puolaan pudonneen ohjuksen ympärille on kehkeytynyt erikoinen näytelmä.

Keskiviikkoaamuna 16.11. panin merkille, että Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin viimeisintä videopuhetta ei ollut aamun TV-uutisissa esitetty. Löysin videon kuitenkin Ylen Areenasta, ja linkkasin sen Facebook-sivulleni.

Videolla Zelenskyi väittää, että Venäjä oli laukaissut ohjuksen Puolaan, ja pyrkii ilmiselvästi vetämään Naton mukaan Ukrainan sotaan.

Kommenttiosioon linkkasin Ilta-Sanomien uutisjutun, jossa Yhdysvaltain presidentti Joe Biden selvin sanoin totesi lentoradan osoittavan, että Ukrainan asevoimat olivat laukaisseet ohjuksen.

Päivitykseen liitin tällaisen tekstin:

”Yleensä sekä YLE että MTV ovat esittäneet kaikki Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin päivittäiset videopuheet. Tätä ei esitetty.

Video oli aamulla YLE:n uutisten sivulla, mutta se poistettiin myöhemmin.

Videota on syytä verrata Ilta-Sanomien uutiseen, jonka linkitän kommenttiosioon.”

Nyt linkki ei enää toimi. Uutisjuttu näyttää Ilta-Sanomien sivulta tyystin kadonneen.

Facebookissa päivityksestä syntyi vilkas keskustelu.

x x x

Julkisuuteen on tullut jo selityksiä, että Ukrainan ampuma S-300 -ohjus olikin ammuttu kohti Venäjän laukaisemaa risteilyohjusta ja että se oli harhautunut Puolaan.

Volodymyr Zelenskyi on puolestaan edelleen väittänyt, että Ukrainan asevoimat eivät olleet ohjusta lainkaan ampuneet. Hän on vaatinut, että ukrainalaisten asiantuntijoiden on päästävä mukaan tutkintaan. Tähän Puolan viranomaiset ovat suostuneet.

Ei olisi yllätys, jos Puolan, Ukrainan ja Naton selvityksissä löydettäisiin tukea väitteelle, että kysymyksessä oli torjuntatehtävässä olleen ohjuksen harhautuminen Puolan puolelle.

Nämä selitykset eivät monien puolueettomien asiantuntijoiden mukaan ole uskottavia. Ne eivät vakuuta myöskään liittolaismaita, jotka tietävät totuuden.

Todennäköiseltä näyttää, että ohjus laukaistiin maamaaliin, kuten Ukrainan sodassa on usein menetelty.

Jos tämä on totta, on Ukrainan presidentin uskottavuus kokenut pahan kolauksen.

Yksi vaihtoehto on, että Zelenskyi antoi itse ohjeen laukaista ohjuksen, ja yritti tämän avulla vetää Naton mukaan Ukrainan sotaan.

Toinen mahdollisuus on, että ohjuksen ampuivat Zelenskyin tietämättä jotkut muut asevoimissa valtaa käyttäneet. Tämä osoittaisi, että hän ei hallitse maan asevoimia.

Molemmissa tapauksissa Zelenskyin uskottavuus olisi kokenut pahan kolauksen.

x x x

Puolan ohjusjupakkaan liittynyt salailu on jatkoa sille mediapelille, josta kirjoitin edellisessä blogissani.

Suomen tiedotusvälineissä ei ole kerrottu presidenttien Joe Bidenin ja Xi Jinpingin tapaamiseen liittyneestä suurimmasta uutisesta. Kansainvälisessä mediassa pääuutinen oli, että Joe Biden oli luvannut, että Kiinan kanssa ei tule olemaan ”uutta kylmää sotaa”.

Suomalaisen median on vaikea laatia uutisia ”uudesta kylmästä sodasta” Kiinaa ja Venäjää vastaan sen vuoksi, että sitä ei ole Suomen julkisuudessa juuri lainkaan käsitelty.

Suomessa on puhuttu ja kirjoitettu vain Venäjän hyökkäyssodasta. Sen historiallisesta taustasta ja sen kytköksistä suurvaltojen väliseen valtataisteluun on vaiettu.

Kirjoitin olevan ilmeistä, että Joe Bidenin Xi Jinpingille Balilla antama lupaus heijastuu välillisesti myös Ukrainan sotaan.

”Kun suhde Kiinaan muuttuu, liennytys vallannee alaa myös Ukrainassa.

On oireellista, että Yhdysvallat on jo kehottanut Ukrainan johtoa neuvottelemaan Venäjän kanssa.”

Myös Bidenin kommentit Puolan ohjusjupakasta ovat osoittaneet, että Yhdysvaltain suhtautuminen Venäjään ja Ukrainan sotaan on muuttunut.

x x x

Viime kuukausina olen ennakoinut, että Ukraina joutuu taipumaan kompromissirauhaan.

Heinäkuun 23. päivänä julkaisemassani blogissa kysyin, mikä on Volodymyr Zelenskyin kohtalo.

Kirjoitin, että Ukraina on läpeensä korruptoitunut maa, jossa sekä taloudellista että poliittista valtaa käyttävät oligarkit. Heillä on omat edustajansa parlamentissa, ja joillakin heistä on ollut jopa omia sotajoukkoja, oma armeija.

Myös Volodymyr Zelenskyin valinta presidentiksi oli osa oligarkkien välistä valtataistelua.

Zelenskyin presidentiksi nostanutta tv-sarjaa ”Kansan palvelija” esitettiin miljardööri Ihor Kolomoiskyin omistamalla televisiokanavalla. Hän halusi syrjäyttää edellisen presidentin, oligarkki Petro Porošenkon, jonka kanssa hänellä oli pahoja riitoja.

Heti sodan alussa Volodymyr Zelenskyi lakkautti yksitoista oppositiopuoluetta.

Viime aikoina Zelenskyi oli ryhtynyt erottamaan hallintonsa avainhenkilöitä. Lähtöpassin olivat saaneet myös useat hänen lähimmistä tukijoistaan.

Erottamiset osoittivat ainakin presidentin hermostuneisuutta. Ilmeisesti ne olivat myös heijastumaa maan sisäisestä valtataistelusta.

”Uuden kylmän sodan” kotirintama saattaa alkaa pettää sekä liittolaismaissa että Ukrainassa. Rauhanoppositio saattaa olla nousemassa esiin.

x x x

Viime viikkoina Volodymyr Zelenskyin asema on käynyt entistä tukalammaksi.

Kun Zelenskyi Venäjän joukkojen poistuttua vieraili Hersonin kaupungissa, hänen lausuntonsa olivat aikaisempaa maltillisempia. Hän korosti edessä olevia vaikeuksia.

Zelenskyi tietää, että helpot voitot vastahyökkäyksissä on jo saavutettu. Valtaosa Hersonin alueesta on edelleen Venäjän hallussa, joka linnoittautuu Dnepr-joen itärannalle. Eteneminen Krimille on mahdotonta.

Jo tähän mennessä Ukraina on amerikkalaistietojen mukaan menettänyt kaatuneina ja haavoittuneina 100 000 sotilasta – yhtä paljon kuin Venäjä. Tämä on suhteettoman paljon, kun maa on käynyt lähinnä puolustussotaa. Hyökkäysten jatkaminen vaatisi paljon suuremmat uhraukset.

Venäjän iskut maan infrastruktuuriin tekevät ukrainalaisten elämän sietämättömäksi.

Liittolaisten tuki horjuu. Kun ensi talven koettelemukset kohtaavat niitäkin, se saattaa ratkaisevasti heikentyä.

Ja nyt sitten tuli Puolan ohjusjupakkaan liittyvä vastakkainasettelu Yhdysvaltain ja muiden liittolaisten kanssa. Luottamusta koetellaan.

Tämäkin saattaa lisätä paineita etsiä neuvotteluratkaisua. Liittolaiset kehottavat entistä vahvemmin Ukrainaa neuvottelemaan Venäjän kanssa.

Saattaa siis olla, että rauhan mahdollisuudet Ukrainaan ovat avautumassa.

Tässä tilanteessa pitää Suomenkin muuttaa linjaansa. On siirryttävä sodan politiikasta vakauden ja rauhan rakentamiseen.

x x x

Ukrainan tilanteen ymmärtämiseksi on tärkeää perehtyä sodan taustoihin ja siihen, kuinka se kytkeytyy meneillään olevaan ”uuteen kylmään sotaan”.

Tästä on tarjolla tietoa 28.11. julkaistavassa kirjassani ”Sota vai rauha Suomelle?”. Se tulee ostettavaksi ja tilattavaksi kirjakaupoista ja markettien kirjaosastoilta. Jo nyt teos on tilattavissa Pohjanrannan verkkokaupasta.