15
marras
2022
48

Joe Biden lupaa: ei ”uutta kylmää sotaa” Kiinan kanssa

Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin ja Kiinan presidentin Xi Jinpingin eilinen tapaaminen Balilla toi käänteentekevän muutoksen kansainväliseen politiikkaan.

Tämän kirjoituksen otsikko on suora lainaus BBC:n laatimasta kokousuutisesta. Jutun ingressissä todetaan: Yhdysvaltain presidentti Joe Biden on luvannut, ettei Kiinan kanssa tule olemaan ”uutta kylmää sotaa”.

Myös uutistoimisto Reuters poimi juttunsa otsikkoon uutisen, että uuden kylmän sodan pelot lieventyivät. Bidenin kerrotaan todenneen, että ei ollut tarvetta uuteen kylmään sotaan.

Suomessa tämä kansainvälisen median pääviesti ei ole ollut sanottavasti esillä.

Ylen uutisessa sitä ei edes mainittu. Jutun ingressin mukaan presidentit ”keskustelivat muun muassa Taiwanin tilanteesta, ydinaseista sekä Venäjän aggressiosta Ukrainassa”.

Helsingin Sanomissa pääuutinen on sivuosassa ja epämääräisessä muodossa. Lehden uutisjutussa Bidenin todetaan vain summanneen, että ”uutta kylmää sotaa ei tarvitse pelätä”.

x x x

Kuinka on mahdollista, että Suomen johtavat tiedotusvälineet eivät välitä meille suurinta uutista tapaamisesta maailman mahtimaiden johtajien välillä?

Suomen valtamedian on vaikea käsitellä uutisia ”uudesta kylmästä sodasta” sen vuoksi, että sitä ei ole Suomen tiedotusvälineissä juuri lainkaan käsitelty.

Suomen julkisessa sanassa Ukrainassa käytävästä sodasta on puhuttu ja kirjoitettu vain Venäjän hyökkäyssotana. Sota on irrotettu historiallisesta taustastaan ja sen kytköksistä suurvaltojen väliseen valtataisteluun on vaiettu.

Tämä on ollut osa vallalla ollutta sotapropagandaa. Tämä on myös liittynyt kampanjaan, jolla Suomea on kovalla kiireellä ajettu sotilasliitto Naton jäseneksi.

Suomen julkisuudessa Ukrainan sodan kytkökset Yhdysvaltain käynnistämään ”uuteen kylmään sotaan” tulivat esille vasta sen jälkeen, kun Nato-jäsenyyden hakemisesta oli päätetty.

Toukokuun viimeisenä päivänä Iltalehti julkaisi uutisjutun, joka perustui Washington Postissa 26.5. ilmestyneeseen laajaan artikkeliin. Kirjoitin siitä blogissani ”Oliko Sauli Niinistö Joe Bidenin asialla?”.

Washington Postin jutussa kerrottiin, että Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet kytkeytyivät Yhdysvaltain jo keväällä 2021 kehittämiin suunnitelmiin käynnistää ”uusi kylmä sota” Kiinaa ja Venäjää vastaan. Maailma piti jakaa niiden johtamaan autoritaaristen maiden joukkoon ja Yhdysvaltain johtamien demokraattisten valtioiden rintamaan.

Jo tuolloin valmistauduttiin myös energiasotaan Venäjää vastaan. Saksan liittokansleri Angela Merkel painostettiin lupaamaan, että Nord Stream II -kaasuputkea ei oteta käyttöön, jos Venäjä hyökkää Ukrainaan.

x x x

Suomen poliittinen johto lähti mieluusti mukaan Yhdysvaltain suunnitelmiin.

Suomen Nato-jäsenyys pantiin vireille jo joulukuun 13. päivänä Joe Bidenin soitettua Sauli Niinistölle.

Venäjän hyökkäystä Ukrainaan käytettiin verukkeena Nato-jäsenyyden hakemiselle.

Kulissien takana Nato-jäsenyyttä perusteltiin ja kiirehdittiin vetoamalla siihen, että maailma oli jakautumassa kahtia autoritaaristen ja demokraattisten maiden rintamiin.

Suomen piti valita puolensa, emme saaneet jäädä ”harmaalle vyöhykkeelle”. Maailman kahtiajaon väitettiin kestävän vuosikymmeniä.

Suomi lähti ”uuden kylmän sodan” etulinjaan ja osapuoleksi Ukrainan sodassa. Suomen politiikka rakentui yhden epävarman kortin varaan.

On ilmeistä, että Joe Bidenin Xi Jinpingille Balilla antama lupaus heijastuu välillisesti myös Ukrainan sotaan.

Ukrainan sota on ollut ”uuden kylmän sodan” kuuma ydin, mutta samalla vain sen sivunäyttämö. Pääkohde on ollut Kiina.

Kun suhde Kiinaan muuttuu, liennytys vallannee alaa myös Ukrainassa.

On oireellista, että Yhdysvallat on jo kehottanut Ukrainan johtoa neuvottelemaan Venäjän kanssa. Presidentti Volodymyr Zelenskyin viimeaikaiset lausunnot ovat viitanneet siihen, että neuvo on otettu varteen.

Suomessakin pitäisi varautua siihen, että kansainvälinen toimintaympäristömme on muuttumassa.

Olisi palattava sodan politiikasta vakauden ja rauhan rakentamiseen.

Ukrainan tilanteen ymmärtämiseksi on tärkeää perehtyä sodan taustoihin ja siihen, kuinka se kytkeytyy meneillään olevaan ”uuteen kylmään sotaan”.

Tästä on tarjolla tietoa 28.11. julkaistavassa kirjassani ”Sota vai rauha Suomelle?”. Se tulee ostettavaksi ja tilattavaksi kirjakaupoista ja markettien kirjaosastoilta. Jo nyt teos on tilattavissa Pohjanrannan verkkokaupasta.