23
elo
2022
58

Onkohan meidän rikottava suhteemme myös Kiinaan?

Vuoden 2022 suurlähettiläspäivien puheet on pidetty. Esillä oli vahvasti Suomen Nato-jäsenyys.

Ulkoministeri Pekka Haavisto kysyi, mitkä tekijät johtivat meidät hakemaan Naton jäsenyyttä. Hän kertoi itse arvioineensa asiaa viiden tekijän kautta. Niiden joukossa ei ollut Venäjän hyökkäys Ukrainaan.

Tässä Haaviston perusteet ovat, omien reunahuomautuksieni kera:

Ensinnäkin: Venäjä on nyt selvästi valmiimpi ottamaan entistä suurempia riskejä verrattuna aiempiin konflikteihin esimerkiksi Georgiassa, Krimillä ja Itä-Ukrainassa.

  • Tämä on totta. Suomen turvallisuutta Venäjä ei kuitenkaan uhannut.

Toiseksi: Venäjän hyökkäys Ukrainaan osoitti sen kykenevän painostamaan yhtä naapurimaataan keskittämällä yli 100 000 sotilasta rajalle ilman yleistä liikekannallepanoa. Venäjä määrittelee toimensa edelleen erityisoperaatioksi, ei vielä sodaksi.

  • Tämä ei koskenut Suomea. Meihin ei kohdistunut mitään sotilaallista uhkaa.

Kolmanneksi: Näimme jo sodan alussa Venäjällä löysää puhetta epäkonventionaalisten aseiden, kuten ydin- ja kemiallisten aseiden, käyttöön liittyen. Suomella on vahvat puolustusvoimat, mutta on perusteltua kysyä, millaisella yhteistyöllä parhaiten vastaisimme epäkonventionaalisten aseiden uhkaan.

  • Niiden uhkaan voi vastata siten, että ei hanki tällaisia aseita eikä kuulu sotilasliittoon, jonka asearsenaaliin niitä kuuluu.

Neljänneksi: Myös sodalla on säännöt. Emme voi hyväksyä kansainvälisen lain vastaisia hirmutekoja siviilejä kohtaan, joita nyt Ukrainassa on nähty. Tuemme sitä, että sotarikokset selvitetään mm. kansainvälisen rikostuomioistuimen ICC:n ja YK:n toimesta.

  • Ei liity Nato-jäsenyyteen. Liittoutumattoman maan on mahdollista jopa johdonmukaisemmin puolustaa ihmisoikeuksia ja kansainvälistä oikeutta.

Viidenneksi: Venäjän yhtenä vaatimuksena Ukrainalle ja lännelle on ollut, ettei Nato saisi laajentua. Meillä on omassa turvallisuuspolitiikassamme ollut niin sanottu Nato-optio – ajatus, että turvallisuuspoliittisen tilanteen muuttuessa Nato-jäsenyyttä arvioidaan uudelleen. Emme halunneet, että joku päättää puolestamme tämän option olemassaolosta ja käytöstä.

  • Venäjän politiikka ei muuttunut viime vuoden lopulla. Suomen Nato-jäsenyys pantiin vireille Joe Bidenin puhelinsoitoilla Sauli Niinistölle 13.12.2021 ja 18.1.2022.

x x x

Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys liittyy Yhdysvaltain nykyisen administraation suurvaltastrategiaan.

Strategian mukaan pyritään saamaan aikaan ”uusi kylmä sota” yhtäältä Yhdysvaltain johtamien demokraattisten maiden ja toisaalta Kiinan ja Venäjän johtamien autoritaaristen maiden välillä. Kysymys on ennen muuta Kiinan ”patoamisesta”.

Suomi ryhtyi alusta pitäen tukemaan Yhdysvaltain johtaman koalition kovaa pakotelinjaa. Olemme kärsineet pakotteista ja Venäjän asettamista vastapakotteista enemmän kuin mikään muu maa.

Suurimpiin menetyksiin kuuluvat Finnairille ja Suomelle elintärkeiden kauko-idän lentoyhteyksien katkeaminen ja Fortumin kautta koettavat tappiot.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön puheessa huomioni kiintyi erityisesti siihen, mitä hän sanoi suhteistamme Venäjään:

Vallitsevissa oloissa Suomen aiemmasta Venäjä-suhteesta ei ole paljon jäljellä. Luottamus on kadonnut eikä aineksia uuteen alkuun ole näköpiirissä.”

Oudoksun puhetta siitä, että luottamus olisi nimenomaan kahdenvälisistä suhteista kadonnut.

Luottamus Venäjään on menetetty sen vuoksi, että se on rikkonut räikeästi kansainvälistä oikeutta hyökkäämällä Ukrainaan. Kahdenvälisen yhteistyön on romuttanut länsimaiden toteuttama yhteinen pakotepolitiikka.

Kahdenvälisissä suhteissa meillä ei ole ollut valittamista. Venäjä on päinvastoin suhtautunut ymmärtäväisesti siihen, että Suomi on aikaisemmissa pakotepäätöksissä ja niiden tulkinnoissa toiminut kovin innokkaasti.

x x x

Kolmas havaintoni suurlähettiläspäiviin liittyen oli Washingtonin suurlähettilään Mikko Hautalan erinomainen haastattelu Ylen aamulähetyksessä.

Haastattelun lopussa Hautala esitti arvion, että Yhdysvaltain sotilaallinen ja muu tuki Ukrainalle jatkuu pitkään.

Hautala sanoi, ettei Yhdysvallat voi sallia Venäjän toteuttavan tavoitteitaan Ukrainassa: ”Jos ei Venäjää kyetä pysäyttämään Ukrainassa, niin aika vähän on toiveita pysäyttää Kiina”.

Nato-jäsenyys on kytkemässä Suomen osaksi johtavien suurvaltojen välistä globaalia valtataistelua.

Australian, Etelä-Korean, Japanin ja Uuden-Seelannin edustajien osallistuminen Madridin huippukokoukseen sai osakseen kiukkuisen reaktion Kiinan taholta. Äskettäiset korkean tason amerikkalaisvierailut Taiwaniin ovat kärjistäneet suhteita Kiinan ja Yhdysvaltain välillä.

Onkohan Suomen kohtalona joutua Nato-maana rikkomaan suhteensa myös Kiinaan, kuten on käynyt suhteille Venäjän kanssa?

Suomella on laajemmat taloussuhteet Kiinan kanssa kuin useimmilla muilla Euroopan mailla. Tämä johtuu paljolti siitä, että puolueettomuuspolitiikan aikakaudella kahdenvälisiä suhteita erityisesti vaalittiin. Toisaalta kauppaa ja talousyhteistyötä vauhdittivat suorat lentoyhteydet.

Jos Kiinan ja Yhdysvaltain suhteet kärjistyvät pakotetaistelun tasolle, Suomi on yksi eniten kärsivistä maista.

x x x

Kun Suomessa on ollut tarjolla kovin vähän tietoa Yhdysvaltain Ukraina-politiikasta, liitän tähän loppuun yhteiskuntatieteiden tohtori Risto Volasen artikkelin ”Pitkä tie Ukrainan sotaan ja Kylmään sotaan 2”.

Risto Volasen kotisivulta on luettavissa laajempaakin tietoa Yhdysvalloissa käytävästä ulkopoliittisesta keskustelusta – ja paljon, paljon muuta painavaa aineistoa.