”Ensi keväänä jo myönnetään, että Väyrynen oli jälleen oikeassa”

Eilen Suomenmaa-lehti julkaisi uutisen Keskustan Peräpohjolan piirin syyskokouksesta. Kokouksessa asetettiin neljä ehdokasta ensi kevään eduskuntavaaleihin.

Jutussa kerrottiin, että Kemin kuntayhdistyksen edustajat olivat kokouksessa vedonneet, että peruuttaisin peruutukseni ja olisin käytettävissä piirin ehdokkaaksi ensi kevään eduskuntavaaleissa.

Pysyin päätöksessäni. Suomenmaan lyhyessä uutisjutussa perustelut vain lyhyesti mainittiin. Siinä viitattiin 19.10. julkaisemaani blogiin, jossa olin ne laajemmin kertonut.

Suomeen on syntynyt sotaisa ilmapiiri, jossa järkevä ulko- ja turvallisuuspoliittinen keskustelu on käynyt lähes mahdottomaksi.

Olen julkaissut tämän vuoden aikana runsaasti blogeja, joissa olen pyrkinyt pysyttämään Suomen Mannerheimin, Paasikiven ja Kekkosen ulko- ja turvallisuuspoliittisella linjalla ja palauttamaan rauhan Eurooppaan.

Kirjoituksissani olen nojautunut tosiasioihin ja perustellut mielipiteeni. Tästä huolimatta olen joutunut suorastaan silmittömien hyökkäysten kohteeksi. Asialla ovat olleet erityisesti ihmiset, jotka eivät ole kirjoituksiani lukeneet tai eivät ole lukemaansa ymmärtäneet.

x x x

Keskustassa ajojahti alkoi jo helmikuun lopulla, jolloin Helsingin piirin puheenjohtaja Harriet Lonka ja Lapin kansanedustaja Mikko Kärnä vaativat julkisessa kannanotossaan, että minut olisi erotettava Keskustasta ja sen puoluehallituksesta.

Vaatimustaan Lonka ja Kärnä perustelivat erityisesti 25.2. julkaisemallani blogilla ”Itävalta esikuvaksi puolueettomalle Ukrainalle”.

Elokuun lopulla Kärnä jatkoi hyökkäyksiään, kun julkisuuteen tuli tieto siitä, että olin ehdolla Keskustan kansanedustajaehdokkaaksi.

Suomenmaa kertoi 23.8. Mikko Kärnän ilmoittaneen Twitterissä, ettei pyri jatkokaudelle ainakaan Lapin vaalipiiristä. Syynä tähän oli se, että Paavo Väyrynen oli nimetty keskustan ehdokkaaksi Lapissa.

– En kerää yhdessä ääniä Putinin propagandaa toistelevien venäjämielisten kanssa, lehti kertoi Kärnän perustelleen.

Seuraavana päivänä Suomenmaa julkaisi jutun, jossa kerrottiin ”yllätyskäänteestä”: Väyrysen eduskuntavaaliehdokkuus ei ole vielä varmaa – ”Tilanne kaikkien kohdalla vielä auki”.

Keskustan Peräpohjolan piirin puheenjohtaja Tanja Joona kertoi saaneensa Väyrysen mahdollisesta ehdokkuudesta paljon palautetta ihmisiltä. Palautetta on tullut hänen mukaansa tavanomaista enemmän ja paljon myös sellaisilta henkilöiltä, jotka eivät ole keskustan toiminnan kautta tuttuja.

”Joona myöntää, että palautteen perusteella Väyrysen ehdokkuus ei ole täysin ongelmatonta. Ihmiset ovat olleet huolissaan Väyrysen julkisista kommenteista Ukrainan ja Venäjän sotaan liittyen sekä siitä, että Väyrynen on Nato-jäsenyydestä eri linjoilla kuin keskusta.

Huolta on ollut myös siitä, voisivatko Väyrysen mielipiteet karkottaa keskustan äänestäjiä.

– Sellainen palaute tuli viimeksi tänään.”

Kirjoituksiani puolueen äänenkannattaja Suomenmaa ei ole lainkaan uutisoinut. Tärkeimpiä niistä se ei ole julkaissut edes Mielipide-osiossaan.

x x x

Suostumukseni peruuttamisesta ilmoitin 19.10. julkaisemassani blogikirjoituksessa.

Samana päivänä Helsingin Sanomissa julkaistu mielipidemittaus oli osoittanut, että Ylen aikaisemmin teettämän tutkimuksen tulokset pitivät paikkansa. Keskustan kannatus oli noin 10 prosenttia.

Olin tehnyt kaikkeni Keskustan syöksykierteen katkaisemiseksi.

Suurin syy kannatuksen putoamiseen oli, että Keskusta oli vuodesta 2010 lähtien noudattanut poliittista linjaa, joka ei ole nauttinut äänestäjien luottamusta. Ennustin, että alamäki jatkuu, jos meno ei muutu.

Viimeisen yritykseni puolueen pelastamiseksi olin tehnyt kesäkuussa järjestetyssä puoluekokouksessa.

Lappeenrannassa pitämässäni puheessa olin kertonut syyt puolueen kannatuksen romahtamiseen.

”Puoluekokouksessa pyrin saamaan aikaan keskustelua puolueen linjasta asettumalla ehdolle puheenjohtajan vaaliin. Keskustelua ei syntynyt.

Tämän lisäksi pyrin aloitteen pohjalta saamaan aikaan päätöksen uuden periaateohjelman laatimiseksi. Tämän puolueen johto tyrmäsi.”

Kirjoitin blogissani, että viime viikkoina oli käynyt ilmi, että näköpiirissä ollut vaalitappio aiotaan panna minun syykseni.

x x x

Olin pannut erityisesti merkille puolueen puheenjohtajan Annika Saarikon Demokraatti-lehdelle syyskuun lopulla antaman haastattelun.

Demokraatti oli pyytänyt Saarikkoa kommentoimaan minun viimeaikaisia lausuntojani muun muassa Ukrainassa käynnissä olevasta sodasta:

”Saarikon vastaus oli suora. Hänen ulkopoliittinen ajattelunsa ei vastaa puolueen eikä minun linjaani, Saarikko linjaa.

Väyrysen eduskuntavaaliehdokkuuteen hän ei kuitenkaan ota yhtä suoraa kantaa. Onko hyvä, että hän on mahdollisesti kansanedustajaehdokkaana?

Piiri tekee nämä päätökset ja luotan keskustapäättäjien kokonaisharkintaan, Saarikko vastaa.

Siihen hän ei enää halunnut ottaa kantaa, millaista kokonaisharkintaa hän piiriltä toivoisi.”

Ilmoitin kirjoituksessani, että olen päättänyt vapauttaa Keskustan Peräpohjolan piirin vastuusta. Peruutin suostumukseni olla ehdokkaana eduskuntavaaleissa.

Tämän toistin lauantain piirikokouksessa.

Jos Keskusta ei ensi kevään vaaleissa menesty, ei ainakaan meitä – piiriä ja minua – siitä voida syyttää.

Puheenvuoroni lopussa ennustin, että ensi keväänä jo myönnetään, että Väyrynen oli jälleen oikeassa. Mutta silloin on liian myöhäistä katua.

Onpa aikoihin eletty. Keskustan ehdokkaana ei voi olla henkilö, joka noudattaa Mannerheimin, Paasikiven ja Kekkosen ulko- ja turvallisuuspoliittista linjaa ja pyrkii palauttamaan rauhan Eurooppaan.

x x x

Jokainen voi tutustua kirjoituksiini kotisivuni blogiarkistosta ja lukemalla uuden kirjani ”Sota vai rauha Suomelle?”.

Teos julkaistaan 28.11., ja se tulee ostettavaksi ja tilattavaksi kirjakaupoista ja markettien kirjaosastoilta. Jo nyt teos on tilattavissa Pohjanrannan verkkokaupasta.