9
marras
2022
56

Voiko Sauli Niinistön sanaan luottaa?

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo ovat kiitelleet tasavallan presidentti Sauli Niinistön maanpuolustuskurssin avajaisissa 7.11. pitämää puhetta.

Vasemmistoliiton johto tulkitsee puheen vakuutukseksi siitä, ettei Suomeen Nato-jäsenyyden toteuttamisen jälkeen tuoda ydinaseita. Andersson toivoi, että ”väärinkäsityksiä lietsova keskustelu nyt loppuu”.

On kuitenkin kysyttävä, voimmeko luottaa Sauli Niinistön sanaan.

x x x

Vuoden 2018 presidentinvaaleissa Sauli Niinistö sai hyvin vahvan valtakirjan jatkokaudelleen.

Vaalien lähestyessä minäkin kannatin aluksi Niinistön uudelleenvalintaa.

Helmikuun 18. päivänä 2016 julkaisemassani blogissa perustelin kantaani sillä, että ”luotan Niinistön pitävän Suomen Paasikiven linjalla ja turvaavan Suomen säilymisen sotilaallisesti liittoutumattomana, puolueettomana maana.”

Ajan oloon aloin epäillä Niinistön turvallisuuspoliittista linjaa. Kesäkuun 12. päivänä 2017 julkaisemassani blogissa ”En voi enää tukea Sauli Niinistön uudelleenvalintaa” kirjoitin:

Nykyisen hallituksen toimikaudella on otettu selviä askeleita sotilaallisen liittoutumisen suuntaan. Olen hyväuskoisesti tulkinnut, että ne ovat toteutuneet valtioneuvoston tahdosta. Viime aikoina on alkanut näyttää yhä ilmeisemmältä, että Sauli Niinistö on tasavallan presidenttinä tätä kehitystä johtanut.”

Myöhemmin ilmoitin asettuvani kansalaisliikkeen presidenttiehdokkaaksi. Ehdokkuudellani halusin saada aikaan keskustelua Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjasta.

Keskustelua syntyi. Sen yhteydessä Sauli Niinistö torjui ehdottomasti sen väitteen, että hän olisi viemässä Suomea suoraan tai EU:n kautta sotilasliitto Naton jäseneksi.

Niinistö sanoi, että Nato-jäsenyyttä olisi harkittava vain siinä tilanteessa, että Venäjä alkaisi pitää Suomea samanlaisena uhkana turvallisuudelleen kuin Natoa.

Vaaleissa Sauli Niinistö sai ylivoimaisen voiton. Mutta se ei ollut valtakirja muuttaa Suomen turvallisuuspolitiikan vakiintunutta linjaa.

Valtaosa Niinistöä äänestäneistä vastusti Suomen Nato-jäsenyyttä.

Aluksi Sauli Niinistö jatkoi Paasikiven linjalla. Hän puhui vakauspolitiikasta ja toteutti sitä. Esillä oli vahvasti ETY-järjestön 50-vuotisjuhlan merkeissä vuonna 2025 Suomessa järjestettävä huippukokous.

x x x

Vuoden 2021 alussa tapahtui käänne. Sauli Niinistö alkoi johdatella Suomea sotilasliitto Naton jäseneksi. Tämä näyttää liittyneen Joe Bidenin valintaan Yhdysvaltain presidentiksi.

Tammikuussa Iltalehden toimittajalle Lauri Nurmelle antamassaan haastattelussa Sauli Niinistö irtisanoutui siitä eduskunnan kannasta, jonka mukaan Suomi ei salli alueensa käyttämistä vihamielisiin tarkoituksiin muita valtioita vastaan.

Vireillä ollutta hävittäjähankintaa Niinistö perusteli sillä, että Suomen tulee olla mukana suurvaltojen ”uhkatasapainossa”.

Nämä lausunnot avasivat tietä Nato-jäsenyyteen ja amerikkalaisen F-35 -hävittäjän hankintaan. Nämä kaksi asiaa kytkeytyivät toisiinsa.

Hävittäjähankinta julkistettiin 13.12.2021. Samana päivänä Sauli Niinistö kävi Joe Bidenin kanssa puhelinkeskustelun, jossa hän sopi Suomen Nato-jäsenyyden vireillepanosta.

Bidenin ja Niinistön keskustelun merkityksestä tulimme tietoisiksi vasta 26.5.2022 Washington Postin julkaistua laajan jutun, jossa kerrottiin myös Suomen Nato-jäsenyyden taustoista. Kirjoitin siitä 31.5. julkaisemassani blogissa.

Biden-keskustelua seuranneena päivänä, 14. joulukuuta, Sauli Niinistö keskusteli presidentti Vladimir Putinin kanssa. Tästä kerrottiin Helsingin Sanomissa.

Vasta tämän vuoden huhtikuun lopulla Sauli Niinistö kertoi kääntyneensä viime vuoden joulukuussa Nato-jäsenyyden kannalle. Tätä hän perusteli Venäjän esittämillä vaatimuksilla.

Kommentoin tätä Niinistön Ilta-Sanomissa julkaistua haastattelua 30.4. julkaisemassani blogissa ”Sauli Niinistö on johtanut Suomea Ukrainan tielle”.

Niinistö kertoi siinä pitävänsä käännekohtana omassa ajattelussaan joulukuun alkupuolta, jolloin Venäjän presidentti Vladimir Putin vaati, että sotilasliitto Nato sitoutuu olemaan laajentumatta enempää itään.

Niinistön kannanotossa ei ollut kerta kaikkiaan mitään logiikkaa. Venäjän kanta ei ollut millään tavalla muuttunut. Se oli vastustanut ja se edelleen vastusti Suomen Nato-jäsenyyttä.

Tätä Sauli Niinistön huhtikuussa esittämää perustelua on syytä verrata siihen, mitä hän sanoi vuoden 2018 vaalikampanjassaan.

Natoon liittymisen perusteeksi hän esitti silloin vain mahdollisuuden, että Venäjä alkaisi pitää Suomea samanlaisena uhkana turvallisuudelleen kuin Natoa.

Ei Venäjä viime joulukuussa pelännyt sotilaallisesti liittoutumattoman Suomen uhkaavan sen turvallisuutta. Se pelkäsi Naton laajenemista.

Tähän Naton laajentumiseen Suomi lähti tuolloin ilman pätevää syytä mukaan ja tukemaan samalla Yhdysvaltain käynnistämää ”uutta kylmää sotaa” Kiinaa ja Venäjää vastaan. Suomi astui sen etulinjaan.

Olisiko Sauli Niinistö voinut tärkeimmän vaalilupauksensa tätä räikeämmin rikkoa?

x x x

Tämän vuoden tammikuussa Sauli Niinistö lupasi, että mahdollisesta Nato-jäsenyyden hakemisesta järjestettäisiin kansanäänestys. Maaliskuun lopulla hän petti tämän lupauksen.

Kuinka voisimme nyt luottaa Sauli Niinistön puheisiin Nato-jäsenyyden vaikutuksista?

Sattumalta samana päivänä Niinistön puheen kanssa julkaisin blogin, jossa kommentoin hallituksen aikomuksia hyväksyttää Nato-jäsenyys nykyisessä eduskunnassa ja sen yksinkertaisella enemmistöllä.

Kirjoitin:

Tässäkin yhteydessä on jatkettu suoranaisia valheita Nato-jäsenyyden vaikutuksista. Ministereiden suulla on todisteltu, että Suomeen ei olisi tulossa ydinaseita. Toisaalta sille ei aiota asettaa esteitä.

Nyt jo puhutaan avoimesti siitä, että Suomen F-35 -hävittäjät varaudutaan aseistamaan risteilyohjuksilla, jotka kantavat taktisia ydinaseita.

Ydinasesodassa Suomesta saattaisi tulla jopa hyökkäysalusta ja taistelutanner.

Nyt kerrotaan jo siitäkin, että Suomelle tulee velvoite osallistua Baltian maiden ja Islannin ilmavalvontaan. Suomen maajoukoille tulee päävastuu tukea ainakin Viron, ehkä myös Latvian aluepuolustusta.

Naton jäsenenä Suomi joutuu vastuuseen kaikkien jäsenmaiden puolustamisesta. Nämä vastuut ollaan ulottamassa myös kauas Euroopan rajojen ulkopuolelle.”

Suomen F-35 -hävittäjien käytöstä antoi Iltalehden toimittaja Lauri Nurmi sisäpiirin tietoa Alfa-TV:ssa 28.10 esitetyssä haastattelussa (22:00-28:00):

Amerikkalaiset ja britit tekivät suomalaisille selväksi Nato-tunnusteluissa, että teillä ei ole Ruotsin kanssa asiaa liittoon, jos te valitsette minkäänlaisen tällaisen Ranskan tien, että te jäätte Naton ydinaseiden suunnitteluryhmän ulkopuolelle. Ainoastaan Ranska on. Kaikki muut jäsenmaat ovat mukana.”

Nurmi perusteli, että Pohjois-Norjassa ja Lapissa tulee olemaan valmius taktisilla ydinaseilla vastata Venäjän muodostamaan uhkaan. On aivan itsestään selvää, että Suomen lakiin ei ole tulossa rajoitusta sille, että Suomeen voidaan tarvittaessa tuoda ydinaseita ennalta ehkäisevästi, luonnos on käytännössä valmis, kertoi Nurmi tietävänsä.

Siis Suomi on osa Naton ydinasepelotetta. Tämä nyt pitää kunnolla tehdä kansalaisille selväksi. On nyt turhaa luikerrella minkäänlaisten selitysten kanssa, vaan sanoa suoraan se, mistä on kysymys.

Nyt ei ole kyse siitä vastustanko ydinaseita, vaiko en, vaan siitä miten avoimesti todellisuus kerrotaan kansalle.”

Suomen Nato-jäsenyyttä on alusta pitäen ajettu valheellisin perustein ja luikerrellen. Sama meno näyttää jatkuvan.

x x x

Lisää tietoa tässä kirjoituksessa esitetyistä asioista löytyy teoksestani ”Sota vai rauha Suomelle?”. Se tulee ostettavaksi ja tilattavaksi kirjakaupoista ja markettien kirjaosastoilta. Pian se on tilattavissa Pohjanrannan verkkokaupasta. Teoksen julkaisupäivä on 28. marraskuuta.