1
loka
2022
58

Milloin ja miten päättyy toinen kylmä sota?

Nyt kun on käynnistynyt ”uusi kylmä sota”, on syytä palauttaa mieliin, millainen oli se ensimmäinen.

Wikipedia tiivistää asian näin:

Kylmä sota oli vastakkainasettelun aika, jossa kilpailivat kaksi suurvaltaa, Yhdysvallat ja Neuvostoliitto liittolaisineen, kaksi aatesuuntaa, liberaali demokratia ja kommunismi, sekä kaksi talousjärjestelmää, lännen markkinatalousjärjestelmä ja kommunistimaiden suunnitelmatalous.

Tavallisimmin sen katsotaan kestäneen toisen maailmansodan lopusta Neuvostoliiton luhistumiseen 1990-luvun alussa. Kuitenkin 1970-luvulla, liennytyksen aikana, melko yleisesti katsottiin varsinaisen kylmän sodan jo päättyneen esimerkiksi Kiinan kansantasavallan hyväksymiseen YK:n jäseneksi 1971, Yhdysvaltojen vetäytymiseen Vietnamin sodasta vuonna 1973 tai ETYKin huippukokoukseen 1975.

Kylmää sotaa ei käyty suorana sotana, koska se olisi tarkoittanut ydinsotaa, vaan turvauduttiin propagandaan, vakoiluun, taloudellisiin ja poliittisiin taistelukeinoihin. Myös kulttuuri, taide ja urheilu olivat kylmän sodan aseita. Tälle vastakkainasettelulle antoivat taustan ydinaseet, joiden vuoksi suoraan yhteenottoon kahden suurvallan välillä ei haluttu ryhtyä. Näin valtataistelu siirtyi muille areenoille.”

x x x

Toisessa maailmasodassa Yhdysvallat ja Neuvostoliitto olivat yhteistyössä Saksan ja sen liittolaisten kukistamisessa. Pian sodan päätyttyä Eurooppaan laskeutui kylmän sodan rautaesirippu.

Voittajavaltiot sopivat keskenään, että Suomi jäi Neuvostoliiton vaikutuspiiriin. Suomen asioista päätti valvontakomissio, ja Porkkalaan tuli Neuvostoliiton tukikohta.

Taitavan ulkopolitiikan ansiosta Suomi sai palautetuksi itsenäisyytensä. Vähitellen kykenimme vahvistamaan asemamme sotilaallisesti liittoutumattomana, puolueettomana maana ja harjoittamaan kansainvälisesti arvostettua puolueettomuuspolitiikkaa.

Suomen ohella kylmän sodan Euroopassa oli neljä muuta puolueetonta maata: Ruotsi, Itävalta, Irlanti ja Sveitsi. Lisäksi kahtiajakoa lievensi Jugoslavian sitoutumattomuus.

Suomen puolueettomuuspolitiikalla oli suuri vaikutus kylmän sodan kauden päättymiseen. Ratkaiseva käännekohta oli Helsingissä järjestetty ETYK:in huippukokous.

Kylmän sodan kaudella Suomi pystyi kehittämään yhteistyötään sekä Neuvostoliiton että länsimaiden kanssa.

Liityimme läntisen vapaakaupan piiriin Euroopan vapaakauppaliiton (EFTA) liitännäisjäsenenä jo vuonna 1963. Vuosikymmen myöhemmin solmittu vapaakauppasopimus EEC:n kanssa laajensi läntisiä kauppasuhteitamme.

Vuoden 1994 alussa voimaan astunut sopimus Euroopan talousalueesta (ETA) turvasi pääsymme Euroopan unionin sisämarkkinoille.

Tästä huolimatta Suomi liittyi seuraavan vuoden alussa EU:n jäseneksi. Tämän päätöksen myötä Suomi menetti olennaisen osan taloudellista ja myös valtiollista itsenäisyyttään.

EU-jäsenyys vei Suomen mukaan poliittiseen yhdentymiseen ja sitä kautta lopulta myös sotilaalliseen. Tänä vuonna Suomi haki jäsenyyttä sotilasliitto Natossa.

x x x

Suomen Nato-hakemus kytki maamme alusta pitäen osaksi uutta kylmää sotaa. Astuimme tämän sodan etulinjaan.

Toinen kylmä sota on Yhdysvaltain suurvaltastrategia, jolla se on pyrkinyt ja pyrkii patoamaan Kiinan ja Venäjän kasvavaa vaikutusvaltaa.

Askeleita kohti toista kylmää sotaa otettiin jo Barack Obaman presidenttikaudella. Administraation sisällä sitä ajoivat erityisesti varapresidentti Joe Biden ja presidentin keskeisenä avustajana toiminut nykyinen ulkoministeri Antony Blinken. Tämä näkyi muun muassa suhtautumisessa Ukrainan aseistamiseen.

Virkakautensa alusta alkaen Joe Biden ryhtyi kehittämään suunnitelmaa toisen kylmän sodan käynnistämiseksi. Keväästä 2021 lähtien käytiin ratkaisevia neuvotteluja.

Suomessa alettiin heti Venäjän hyökkäyksen käynnistyttyä puhua kulissien takana siitä, että maailma oli jakautumassa ja että meidänkin tulee valita puolemme. Emme saa jäädä ”harmaalle vyöhykkeelle”.

Itse olin kuulemassa tätä viestiä puhemies Matti Vanhasen suusta 16.3. eduskunnassa järjestetyssä tilaisuudessa. Kevään mittaan sain kuulla, että tätä viestiä levitti ympäriinsä myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

Kirjoitin tästä 8.5. – juuri ennen jäsenhakemuksen jättämistä – julkaisemassani blogissa Salainen Nato-peruste: ”uusi kylmä sota”.

Vahvistuksen saimme Washington Postin 26.5. julkaisemassa jutussa. Siinä kerrottiin, kuinka Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet kytkeytyivät suunnitelmiin toisen kylmän sodan käynnistämiseksi. Venäjää uhattiin kovilla pakotteilla ja myös sillä, että hyökkäys Ukrainaan johtaisi Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyteen.

Venäjän hyökkäys laukaisi ennalta uhatut pakotetoimet.

Suomi on kärsinyt ja kärsii pakotteista ja vastapakotteista suhteellisesti enemmän kuin mikään muu maa.

x x x

Suomi olisi voinut valita toisen tien, samoin Ruotsi.

Meidän turvallisuutemme ei ollut uhattuna. Olisimme voineet säilyttää asemamme sotilaallisesti liittoutumattomana maana.

Olisimme voineet osallistua Ukraina-pakotteisiin vain osittain, kuten Nato-maat Turkki ja Unkari.

Olisimme voineet säilyttää mahdollisuutemme toimia toisen kylmän sodan lopettamiseksi.

Yhdysvallat lähimpine liittolaisineen pyrkii siihen, että uusi kylmä sota kestäisi vuosikymmenten ajan.

Sitä ei kukaan tiedä, milloin ja miten se päättyisi.

Nyt luotetaan siihen, että maailmansotaa ei synny, että ydinasepelote toimii edelleen. Kyllä se varmaan toimiikin strategisten aseiden osalta.

Sen sijaan vaara taktisten, taistelukentän ydinaseiden, käyttämiseen on kasvanut. Tämä avaisi pelottavia näköaloja näiden aseiden leviämisestä muille taistelukentille ja kriisialueille.

Johtaako toinen kylmä sota Yhdysvaltain tavoittelemaan tulokseen?

Ei ehkä johda.

Venäjä näyttää uskovan, että uusi maailmanjärjestys vahvistaa sen asemaa. Maailma saattaa jakautua siten, että länsimaat saavat vastaansa koko muun maailman, kuten Jutta Urpilainen elokuussa antamassaan TV-haastattelussa ennakoi.

Ukrainan sodan luonne on muuttumassa.

Me länsimaat, ja suuri osa kehittyvistäkin maista, olemme aivan oikein tuominneet Venäjän toteuttamat alueliitokset.

Tästä eteenpäin sota kuitenkin näyttäytyy ulkopuolisten silmissä Ukrainan hyökkäyksenä niitä Venäjän itseensä liittämillä alueilla asuvia venäjänkielisiä ukrainalaisia vastaan, joiden oikeuksia se ei ollut valmis turvaamaan.

Ennen Venäjän hyökkäystä oli ollut kysymys vain Donbassin alueen venäjänkielisestä vähemmistöstä ja Minsk II -sopimuksen toteuttamisesta. Sodan seurauksena alue on laajempi.

Ukrainan puolustussota on saanut laajaa tukea länsimaista ja kannatusta kautta maailman. Ukrainan tulevaan hyökkäykseen saatetaan suhtautua toisin.

Sitä pitäisi nyt kaikkien pohtia, milloin ja miten toinen kylmä sota saadaan päättymään. Siitä kärsivät kaikki.

x x x

Liitän taas mukaan linkin Risto Volasen kirjoitukseen ”Pitkä tie Ukrainan sotaan ja Kylmään sotaan 2”. Siinä on tietoa uuden kylmän sodan taustoista.