Ensimmäinen tasavalta: ministerimurha ja kyydityksiä

Kävimme Vuokon kanssa Kansallisteatterissa katsomassa uutuusnäytelmän ”Ensimmäinen tasavalta”. Se kertoo ensimmäisen presidenttimme K. J. Ståhlbergin elämästä ja toiminnasta.

Näytelmän käsikirjoitus on erinomainen. Se perustuu historiallisiin tosiasioihin.

Näytelmä oli toteutettu elävästi, nykyaikaisen näyttämötekniikan keinoja onnistuneesti käyttäen.

Näyttelijät onnistuivat roolisuorituksissaan hyvin, Vesa Vierikko Ståhlbergina ja Kristiina Halttu hänen Ester-puolisonaan suorastaan loistavasti.

Osalla näyttelijöistä oli vedettävänään useita rooleja.

Joukosta erottui Jukka Puotila, joka esitti erinomaisesti sekä Mannerheimia että presidenttejä Pehr Evind Svinhufvud ja J.K. Paasikivi. Paria muutakin roolia hän mainiosti veti.

x x x

Presidentti K. J. Ståhlberg oli keskeinen vaikuttaja sekä autonomian ajan lopulla ja itsenäisyytemme toteuttajana että itsenäisen Suomen alkutaipaleella.

Ståhlberg oli ennen muuta laillisuusmies, joka vaikutti keskeisellä tavalla tasavaltaisen valtiomuodon toteuttamiseen ja maamme ensimmäisen perustuslain laatimiseen.

Ståhlberg oli maltillinen valtiomies. Presidenttikautensa jälkeenkin hän vaikutti suomalaisen yhteiskunnan kehittämiseen.

Näytelmässä korostui toisen itsenäisyytemme alkuvaiheen merkittävän valtiomiehen Santeri Alkion rooli. Alkio ja hänen puolueensa Maalaisliitto vaikuttivat ratkaisevalla tavalla Suomen itsenäistymiseen ja tasavaltaisen valtiomuodon toteuttamiseen.

K. J. Ståhlbergin johdolla laadittu Suomen perustuslaki oli kestävä. Sitä noudatettiin lähes muuttamattomana Mauno Koiviston presidenttikauteen saakka.

Koiviston kauden lopulla ja sen jälkeen toteutetut perustuslakiuudistukset eivät ole kaikilta osin olleet onnistuneita.

x x x

Vanhaa perustuslakia noudatettiin tarkasti ja sitä käytettiin taitavasti maamme itsenäisyyden ja kansallisten etujemme turvaamiseen.

1990-luvulta alkaen meno on muuttunut.

Kun Suomi vietiin vuoden 1995 alussa Euroopan unionin jäseneksi, säädettiin poikkeuslaki sen vuoksi, että liittymissopimusta ei olisi saatu hyväksytyksi perustuslain mukaisessa järjestyksessä.

Päätöstä tehtäessä Suomi oli Euroopan talousalueen jäsenenä jo päässyt EU:n sisämarkkinoille.

Jos perustuslakia olisi noudatettu, olisimme jääneet EU:n ulkopuolelle. Suomi olisi säilyttänyt itsenäisyytensä. Samoin olisi toiminut Ruotsi, ja olisimme voineet muodostaa ETA:n puitteisiin Pohjolan yhteisön.

Euroalueeseen Suomi vietiin perustuslakia rikkoen. Tämä oli onneton ratkaisu sekä taloudellisesti että itsenäisyyttämme ajatellen.

Näistä ratkaisuista olen kirjoittanut muun muassa 12.4.2020 julkaisemassani blogissa ”Perustuslaki Suomen turvaksi”.

Nyt kun Suomea ollaan viemässä sotilasliitto Natoon, perustuslakia jälleen rikotaan.

Vielä tämän vuoden tammikuussa tasavallan presidentti Sauli Niinistöllä oli selvä kanta, että asiasta päätetään kansanäänestyksellä. Keväällä hän luopui tästä ja katsoi, että mielipidetutkimukset riittävät.

Myös päätöksentekoa valmisteltaessa on toimittu tavalla, joka on ilmeisessä ristiriidassa perustuslain määräysten kanssa.

Huonosti on Ståhlbergin perintöä vaalittu ja vaalitaan.

x x x

”Ensimmäinen tasavalta” tuo havainnollisesti esiin ne jyrkät poliittiset ristiriidat, joiden keskellä silloin elettiin.

Lapuan liike ja muu poliittinen oikeisto tukivat Mannerheimin pyrkimyksiä hyökätä Neuvostoliittoon kukistamaan kommunisteja. Aktivistit järjestivät yli rajan sotaretkiä.

Kun presidentti Ståhlberg yhdessä sisäministeri Heikki Ritavuoren kanssa esti nämä Suomen turvallisuuden vaarantaneet provokaatiot, ministeri murhattiin. Myös presidenttiä ja hänen perhettään uhkailtiin.

Presidenttikauden jälkeen Ståhlberg kyydittiin Joensuuhun. Matkan pää oli ilmeisesti itäraja, mutta kyyditys keskeytyi Joensuuhun.

Nämä tapahtumat tuovat mieleen Suomen nykyisen poliittisen ilmapiirin.

Nyt oikeiston Venäjä-viha on kohdistunut niihin, jotka ovat pyrkineet käymään asiallista keskustelua Suomen Nato-jäsenyydestä ja Ukrainan kriisistä.

Oman osani olen minäkin näistä hyökkäyksistä saanut. Uhkauksiakin on somessa esiintynyt.

Kuitenkin olen pyrkinyt vain siihen, että sotaan saataisiin tulitauko, aselepo ja neuvoteltu rauhanratkaisu.

Rauhanoppositiota vihataan.