Yllyttivätkö Yhdysvallat ja Ukraina Venäjää hyökkäämään?
Olen kirjoittanut keväästä lähtien runsaasti blogeja sekä Ukrainan sodasta että Suomen Nato-jäsenyydestä. Nämä kaksi ovat liittyneet toisiinsa.
Olen käsitellyt tätä yhteyttä muun muassa 31.5. julkaisemassani blogissa ”Oliko Sauli Niinistö Joe Bidenin asialla?”.
Myöhemmissä kirjoituksissani olen täydentänyt kokonaiskuvaa siitä, kuinka Ukrainassa päädyttiin kuumaan sotaan ja kuinka Suomen Nato-hakemus pantiin tähän liittyen vireille.
Edellä mainittu blogini perustui Iltalehden julkaisemaan juttuun, jossa kerrotaan Washington Postin hankkimiin tietoihin nojautuen presidentti Joe Bidenin valmistautumisesta Venäjän hyökkäykseen keväästä 2021 lähtien. Tämä liittyi Yhdysvaltain suurvaltapoliittiseen strategiaan, ”uuteen kylmään sotaan”.
Jo siinä vaiheessa Washingtonissa syntyi ajatus, että Suomi ja Ruotsi pyritään saamaan Naton jäseniksi. Toimeen tartuttiin joulukuussa 2021, jolloin Yhdysvaltain presidentti Joe Biden soitti tasavallan presidentti Sauli Niinistölle. Keskustelua jatkettiin tammikuussa, jolloin sovittiin siitä, että Nato-jäsenyydet pannaan vireille.
Uuden Suomen Puheenvuorossa julkaisemiani kirjoituksia on luettu ahkerasti. Viiden suosituimman blogin joukkoon on usein päätynyt samanaikaisesti kaksikin kirjoitustani. Tästä syystä olen välillä joutunut lykkäämään seuraavan julkaisemista. Niin nytkin.
Puheenvuoron keskustelussa olen saanut tukea monissa asiantuntevissa kommenteissa. Valitettavasti keskustelua on haitannut ja haittaa se, että siinä esiintyy runsaasti asiatonta kommentointia, joka karkottaa monia asiantuntijoita.
Nato-trollien ja russofobien hampaisiin ei ole mukava joutua.
x x x
Olen saanut runsaasti tukea myös sähköpostin välityksellä. Pari päivää sitten sain erityisen arvokkaan yhteydenoton.
Ulkomailla pitkään asunut ja monien maiden tiedotusvälineitä aktiivisesti seuraava kansalainen kirjoitti:
”Kirjoitatte yhdessä blogissanne Yhdysvaltojen ryhtyneen jo vuoden 2021 keväästä lähtien kokoamaan ja valmistelemaan lähimpien kumppaniensa kanssa tukea Ukrainalle ja pakotteita Venäjää vastaan, minkä jälkeen neuvottelut tilanteesta eivät edenneet.
Kysymykseni on, olikohan Yhdysvalloilla osuutta Ukrainan Kansallisen turvallisuusneuvoston 11.03.2021 laatimaan ja presidentti Zelenskyin 25.03.2021 vahvistamaan asetukseen No. 117/2021, jonka mukaan Ukraina tulee valtaamaan takaisin Venäjän v. 2014 valloittamat alueet?”
”Entä oliko em. asetuksella ja USAn ulkoministeri Antony Blinkenin ja Ukrainan ulkoministeri Dmytro Kuleban viime marraskuussa allekirjoittamalla asiakirjalla U.S.-Ukraine Charter of Strategic Partnership, vaikutusta Venäjän päätökseen hyökätä Ukrainaan muutamaa kuukautta myöhemmin?
Asiakirjassa ilmaistaan Ukrainan tarkoitus sitoutua ”syvään ja kattavaan” integraatioon eurooppalaisiin ja euroatlanttisiin instituutioihin.
Miksiköhän em. asetuksesta ja tästä sopimuksesta ei mainita Ukraina-keskustelussa?”
Niin, miksi? Siksi, että Suomessakin vallalla on sotapropaganda, josta edellisessä blogissani kirjoitin.
Minäkään en noita kahta dokumenttia ollut huomannut.
Volodymyr Zelenskyin maaliskuussa 2021 allekirjoittama asetus koski nimenomaan Krimin valtaamista, jonka Venäjä on liittänyt valtioalueeseensa.
Asetuksen allekirjoitus ajoittui tilanteeseen, jossa Yhdysvallat kehitti strategiaansa maailman ajamiseksi kohti ”uutta kylmää sotaa”.
Tämä uutisjuttu sisältää myös Venäjän reaktion:
Venäjä tulkitsi asetuksen sodanjulistukseksi itselleen.
Toinen kirjeessä mainittu dokumentti allekirjoitettiin 10.11.2021, ja se liittyi tilanteeseen, jossa Yhdysvallat ryhtyi toteuttamaan suunnitelmaansa. Niinistöön Biden otti yhteyttä pian tuon asiakirjan allekirjoittamisen jälkeen.
Nämä kaksi asiakirjaa vahvistavat käsitystä siitä, että Yhdysvallat ja Ukraina suunnittelivat yhdessä Venäjän hyökkäyksestä käynnistynyttä sijaissotaa (proxy war) sitä vastaan.
x x x
Saamani asiantuntevan kansalaisen viesti jatkui:
”Suomen nopea hakeutuminen NATOon Ukrainan sodan verukkeella hämmästytti.
En usko olevani ainoa kansalainen, joka odotti asiasta objektiivista keskustelua, jossa erilaiset ideologiat olisi pitänyt pystyä siirtämään syrjään, ja närkästynyt siitä, että presidentti Niinistön lupaamaa neuvoa antavaa kansanäänestystä ei toimitettu. Oli tulos sitten ollut mikä tahansa.
Toivon, että historiassa ei aikanaan tulla kirjoittamaan nykyisen hallituksen tehneen tunteiden ja USAn/NATOn painostuksen vallassa Suomelle kohtalokkaiksi koituneita päätöksiä.
Yksi tabuista, joita ei näköjään sovi nostaa keskusteluun, on kysymys, keitä Ukrainassa käytävä sota hyödyttää.
Voin tietysti olla väärässä, mutta Venäjän hyödyt Ukrainan-sodasta näyttävät varsin vähäisiltä, kun taas yksinapaisen maailman johtajana toistaiseksi pysyttelevän USAn taloudelliset hyödyt sodasta ovat mittavat:
– sodan ja NATO-laajentumisen lisäämä USAn asetuotanto ja -vienti,
– USAn LNG-kaasun tuonti Eurooppaan Venäjän kaasun tuonnin lakattua,
– Euroopan valtioiden – ”hyödyllisten idioottien” – ”patoaminen” eli niiden talouden romahduttaminen Venäjä-pakotteilla ja niiden vastapakotteilla,
– Ukrainan sodan jälkeisellä uudelleen rakentamisella ja
– maan EUhun liittymisen avustuksilla.
Lisäksi Euroopan maiden taloutta tulevat rasittamaan Ukrainan vehnän ja maissin viennin vähenemisestä seuraava nälkä joissakin Lähi-idän ja Afrikan maissa ja pakolaisvirrat niistä Eurooppaan.
Poliittista hyötyä USAlle näyttää olevan mm. siitä, että näin se pystyy tehokkaasti eliminoimaan kaksi kilpailijaansa, Venäjän ja EUn, ja lähitulevaisuudessa keskittymään Kiinan ”patoamiseen”, mistä USAn Aasian-politiikassa on jo merkkejä näkyvissä.
Jos valtioiden romahtamisten syitä tutkineiden näkemyksiin on luottamista, talouden romahtamisen lisäksi Euroopan maita uhkaavat myös sisäiset levottomuudet. Jos historian kuluessa vain yksi syy, kuten pandemia, sota, yhteiskunnallinen eriarvoisuus, jne. on pystynyt romahduttamaan valtion, nyt syitä on useita samalla kertaa.
On kauhistuttavaa, millainen joukkohysteria on Suomessa saatu aikaan Ukrainan-sodasta, ja sodan todellinen syy, NATOn laajentuminen, näyttää unohtuneen totaalisesti niin poliitikoilta kuin medialta.
Ihmettelen, miten hysteriaa nyt lietsovat onnistuvat myöhemmin, sodan loputtua, pyörtämään aikaisemmin sanomansa. Kun olen miettinyt pohjimmaisia syitä tällaiseen joukkohypnoosiin, joka on jo menemässä liiallisuuksiin turistiviisumien kieltämisenä venäläisiltä, yhtenä on joidenkin poliitikkojen ja vaikuttajien russofobia.
On vaarallista, jos päättäjät toimivat tunteen eikä järjen vallassa, kuten tällä hetkellä taas kerran näyttää.”
Sattuvasti kirjoitettu.
Kaikki ei kuitenkaan ehkä suju Yhdysvaltain käsikirjoituksen mukaan, kuten olen blogeissani kirjoittanut.
”Uuden kylmän sodan” kotirintama saattaa pettää sekä liittolaismaissa että Ukrainassa.
