2
elo
2022
51

Leviääkö sotiminen Ukrainasta Balkanille?

Pian Venäjän hyökättyä Ukrainaan julkaisin blogin ”Ukrainassa käydään Neuvostoliiton hajoamissotaa”. Pyrin antamaan taustaa sille, että Ukrainan jäätynyt konflikti oli kärjistynyt kuumaksi sodaksi.

Kirjoituksessani vertasin kahden liittovaltion, Jugoslavian ja Neuvostoliiton, hajoamista kylmän sodan kauden päättyessä.

Kun Neuvostoliitto 1990-luvun alussa hajosi, Suomessa pelättiin, että syttyisi sisällissota, joka aiheuttaisi satojen tuhansien pakolaisten tulvan tännekin.

Hajoaminen sujui kuitenkin varsin rauhallisesti. Syntyi vain alueellisia selkkauksia ja sotia, jotka johtivat ”jäätyneisiin konflikteihin”.

Toisin kävi Jugoslavian hajotessa. Syttyi useita sotia osavaltioiden sisällä ja niiden välillä.

Sodat päättyivät siihen, että Nato-maat pakottivat rajuilla pommituksilla Serbian antautumaan ja alistumaan Kosovon itsenäistymiseen. Pommituksilla ei ollut YK:n turvallisuusneuvoston valtuutusta.

Kosovon tapahtumilla on yhtymäkohtia meneillään olevaan Ukrainan sotaan.

Kosovo oli ja on serbeille samankaltainen kansakunnan ydinalue kuin Kiova venäläisille. Serbit ovat vähemmistönä Kosovossa, venäläiset Ukrainassa.

Serbialla ja Venäjällä oli ja on läheiset keskinäiset suhteet.

Moskovassa koettiin raskaana se, että Serbia pakotettiin hyväksymään Kosovon itsenäistyminen. Kumpikaan maa ei ole tunnustanut sitä itsenäiseksi valtioksi.

Kosovon itsenäisyyttä eivät ole tunnustaneet lukuisat muutkaan maat, eivät edes kaikki Euroopan unionin jäsenvaltiot.

x x x

Ukrainan sotaa käsiteltiin myös 22.3. esitetyssä Alfa-TV:n ”Dissidentti” -ohjelman jaksossa ”Neuvostoliiton hajoamisesta jäätyneisiin konflikteihin”. Susanna Junttilan kanssa käymässäni keskustelussa toin esiin huoleni, että Ukrainan sota saattaa välillisesti vaikuttaa myös Balkanin alueen hauraan rauhan järkkymiseen.

Nyt nämä pelot saattavat olla osoittautumassa aiheellisiksi.

Serbian ja Kosovon rajalla on kahakoitu. Serbian presidentti on käyttänyt kovaa kieltä, Kosovon ja Albanian johtajat vielä kovempaa.

Toisaalta Kroatian presidentti on esittänyt jo aikaisemmin vaatimuksia kroaattivähemmistön aseman vahvistamiseksi Bosnia-Hertsegovinassa. Sielläkin serbit ovat avainasemassa.

Kroatian presidentti kytki vaatimuksensa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksiin. Ennen Madridin huippukokousta hän uhkasi pysäyttää niiden etenemisen, jos ne tulevat huippukokouksen päätettäviksi.

Kun eivät tulleet, jäsenyydet etenivät, ja Kroatian parlamentti on ne osaltaan jo hyväksynyt.

Balkan on edelleen ruutitynnyri, jossa väkivaltaisuudet saattavat uudelleen puhjeta. Erityisesti Kosovon ja Bosnia-Hertsegovinan tilanteet ovat räjähdysherkkiä.

Balkanin alueen ongelmilla on useita kytköksiä Ukrainan sotaan.

EU-jäsenyydestään neuvotteleva Serbia ei ole suostunut yhtymään Venäjälle asetettuihin pakotteisiin. Ukrainaa sodassa tukevat maat ovat puolestaan pyrkineet vaikeuttamaan yhteydenpitoa Serbian ja Venäjän välillä muun muassa estämällä ulkoministeri Sergei Lavrovin vierailun Belgradissa.

Rauhan järkkyminen Balkanilla saattaisi vaarallisella tavalla laajentaa Ukrainan sotaa. Kaikki mahdollinen pitää tehdä tämän estämiseksi.

Toisaalta kaikille vahingollinen Ukrainan sota on saatava mahdollisimman pian päättymään. Ukraina ja ukrainalaiset siitä pahimmin kärsivät ja eniten menettävät, jos sota pitkittyy.

Ukrainaan on saatava rauha, joka tekee mahdolliseksi pakotteiden purkamisen ja pakolaisten paluun koteihinsa.

x x x

Vaikka Kroatian parlamentti on nyt hyväksynyt Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet, tiellä on vielä monia esteitä.

Pahin kanto kaskessa on edelleen Turkki. Presidentti Recep Tayyip Erdoganin lausunnot viittaavat siihen, että hän tekee Nato-jäsenyyksistä keskeisen vaalikysymyksen ensi kesän parlamenttivaaleissa ja presidentinvaaleissa. Ainakaan ennen näitä vaaleja jäsenyyksiä ei Turkissa ratifioida. Varmaa ei ole sekään, että vaalit olisivat takaraja.

Ja jo seuraavan vuoden aikana ehtii tapahtua paljon sellaista, joka saattaa vaarantaa jäsenyyksien toteutumisen.

Sotapropagandan vuoksi Suomen julkisuutta hallitsevat hyvin samankaltaiset poliittiset arviot sekä Ukrainan sodasta että Suomen Nato-jäsenyydestä.

Siksi on erityisen virkistävää saada käsiinsä muissa länsimaissa julkaistuja kirjoituksia ja videoita.

Tässä yksi: https://rumble.com/v1e06fp-scott-ritter-extra-ep.-4-ask-the….

Suosittelen katsomaan erityisesti videon loppupuolen. Siinä esillä on myös Suomen Nato-jäsenyys.