Saksassa ja Ranskassa yhä enemmän kysytään: ”Miksi sota päästettiin syttymään?”

Kaasutoimitusten väheneminen Venäjältä läntiseen Eurooppaan on synnyttämässä todella tukalan tilanteen etenkin Saksassa. Nyt Saksassa uumoillaan, että kaasuputken huoltotöiden jälkeen toimituksia ei aloitettaisi uudelleen.

Saksassa kaasun käyttöä on ryhdytty jo voimakkaasti rajoittamaan. Ensi talvena suurta osaa kotitalouksista ei kyetä pitämään lämpiminä.

Teollisuus joutuu kärsimään kovasti kaasun puutteesta ja sen korkeasta hinnasta. Jo nyt Saksan talous on suistunut taantumaan. Tästä kärsii Suomenkin vienti.

Kaikkein kauheita Suomen kannalta on se, että Fortum ja sen kautta suomalaiset veronmaksajat uhkaavat joutua maksamaan huomattavan osan niistä menetyksistä, joita kaasun käytön rajoittaminen ja sen korkea hinta Saksalle aiheuttavat.

Venäjän toiminta on ollut väistämätön seuraus siitä, että energiatalous on otettu länsimaiden käynnistämän pakotepolitiikan piiriin ja sen keskeiseksi välineeksi.

Länsimaat ovat asettaneet öljyn tuonnille rajoituksia ja vaikeuttaneet kaasun tuontia. Kovemmilla energiapakotteilla on uhkailtu. Niitä Venäjä ei jäänyt odottamaan, vaan osallistuu energiasotaan omilla ehdoillaan.

Edessämme on monessa Euroopan maassa synkkä talvikausi. Inflaatio kurittaa erityisesti pienituloisimpia ihmisiä. Monet joutuvat kokemaan työttömyyttä, vilua ja nälkää. Aluksi avosylin vastaanotetuista Ukrainan pakolaisista huolehtiminenkin aiheuttaa poliittisia jännitteitä.

Tämän kaiken keskellä etenkin Saksassa ja Ranskassa – ja ehkä vihdoin Suomessakin – kysytään, miksi sota päästettiin syttymään.

x x x

Saksassa ja Ranskassa tämä kysymys nousee esille ennen muuta sen vuoksi, että nämä maat yrittivät viimeiseen asti estää sodan syttymisen.

Saksassa ja Ranskassa tunnetaan laajalti Venäjän käynnistämän hyökkäyksen tausta ja syyt.

Helmikuussa 2022 toistui sama asetelma kuin helmikuussa 2015, jolloin vuotta aikaisemmin alkanut Ukrainan sisällissota oli vaarallisella tavalla laajenemassa.

Ranskan ja Saksan johdolla saatiin silloin aikaan Minsk II -sopimus, jolla tilanne saatiin vakautetuksi. Kerroin tästä 27.2.2015 julkaisemassani blogissa ”Uusi ja vanha Eurooppa”.

Muistutin blogissani mieleen sen, mistä puhe uudesta ja vanhasta Euroopasta sai alkunsa. ”Uudeksi Euroopaksi” ryhdyttiin alun perin kutsumaan sitä Eurooppaa, joka syntyi kylmän sodan kauden päätyttyä.

Käsite ”uusi Eurooppa” sai uuden merkityksen, kun Yhdysvaltain puolustusministeri Donald Rumsfeld nimitteli vuonna 2003 Irakin sotaa vastustaneita Ranskaa ja Saksaa ”vanhaksi Euroopaksi”. Uudeksi Euroopaksi hän kutsui Naton uusia jäsenmaita, jotka antoivat hyökkäykselle täyden tukensa.

Ukrainan kriisin yhteydessä Rumsfeldin esittämä Euroopan kahtiajako tuli jälleen esille.

”Uuden Euroopan” maat, Baltian maat ja Puola, olivat yhdessä Yhdysvaltain kanssa tukeneet Maidanin aukiolta helmikuussa 2014 käynnistynyttä vallankumousta. Ne olivat kannattaneet kovien Venäjä-pakotteiden asettamista ja viimeksi suunnitelmia aseiden toimittamiseksi Ukrainaan. Puolan ja Liettuan kerrottiin jo ryhtyneen asetoimituksiin.

”Vanha Eurooppa” otti tilanteen haltuunsa, kun liittokansleri Angela Merkel ja presidentti Francois Hollande toimivat välittäjinä aselevon aikaansaamiseksi itäiseen Ukrainaan. Syntyi toinen Minskin sopimus.

Vuodesta 2015 lähtien Saksa ja Ranska ovat tehneet kaikkensa saadakseen Minsk II -sopimuksen toteutetuksi. Avainasemassa on ollut Ukrainan parlamentti. Sen olisi tullut hyväksyä uusi perustuslaki, joka olisi turvannut Donbassin alueelle laajan itsehallinnon ja muutoinkin turvannut venäjänkielisen vähemmistön oikeudet.

Tämän vuoden alussakin Saksa ja Ranska vetosivat Ukrainan johtoon, että se olisi suostunut toteuttamaan Minsk II -sopimuksen ja hyväksynyt maalleen puolueettomuusaseman. Tällä tavoin ne pyrkivät vaikuttamaan siihen, että Venäjä ei olisi toteuttanut suunnittelemaansa sotilaallista hyökkäystä.

x x x

Yhdysvaltain asenne oli toinen. Ukrainan kriisi on liittynyt ja liittyy olennaisella tavalla sen globaalistrategiaan. Yhdysvallat on käynnistänyt ”uuden kylmän sodan”.

Suomen Nato-jäsenyys kytkeytyi osaksi tätä globaalia suurvaltapolitiikkaa.

Kirjoitin tästä 8.5. julkaisemassani blogissa, jonka otsikoin: Salainen Nato-peruste: ”uusi kylmä sota”.

Sain vahvistuksen arvailuilleni Iltalehden 31.5. julkaisemasta jutusta, joka perustui Washington Postin hankkimiin sisäpiirin tietoihin. Kirjoitin siitä samana päivänä julkaisemassani blogissa.

Yhdysvallat ryhtyi jo vuoden 2021 keväästä lähtien kokoamaan lähimpien kumppanimaidensa kanssa rintamaa, joka valmisteli vahvaa tukea Ukrainalle ja kovia pakotteita Venäjää vastaan.

Venäjän hyökkäyksen lähestyessä Yhdysvallat ei osoittanut mitään ymmärtämystä Venäjän turvallisuushuolille. Venäjää painostettiin uhkaamalla sitä kovilla kohtaloilla, jos se käynnistää hyökkäyksensä.

Suomellakin oli osansa tämän uhkakuvan rakentamisessa. Yksi pelotteista oli, että Suomi ja Ruotsi liittyisivät Natoon.

Vuodesta 2014 Yhdysvallat oli aseistanut Ukrainaa ja kouluttanut sen joukkoja. Keväästä 2021 lähtien tätä toimintaa tehostettiin. Ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainalle annettiin ratkaisevan tärkeää tiedustelutietoa.

Ukrainaa rohkaistiin olemaan tiukkana Venäjän vaatimusten suhteen.

Venäjän hyökkäys oli lähtölaukaus uudelle vaiheelle ”maailmojen sodassa”, josta kirjoitin 2.7. kirjoittamassani blogissa.

Kirjoitin, että siinä olisi vain häviäjiä.

”Näköpiirissä on pitkä tuhoisa sota, jonka seuraukset ja johon liittyvät pakotteet aiheuttavat sekä länsimaissa että muualla maailmassa yhteiskunnallisia ja poliittisia mullistuksia.

Euroopassakin koetaan vilua ja nälkää. Ukrainan pakolaisten aiheuttamat ongelmat ovat jo kärjistyneet.”

Heinäkuun 8. päivänä julkaisemassani blogissa kysyin, onko Boris Johnson ”uuden kylmän sodan” uhri.

Kirjoitin jälleen siitä, että mieletön sota pitäisi saada loppumaan.

Tänään on syytä kysyä, tuleeko Italian pääministeristä Mario Draghista seuraava uhri. Italian hallituskriisin keskeisenä syynä on se, että Viiden tähden liikkeen johto vastustaa Ukrainan tukemista ja vaatii enemmän rahaa pakotepolitiikan synnyttämien ongelmien helpottamiseen.

Tätä ei huomatakseni ole Suomen mediassa kerrottu: https://www.france24.com/en/europe/20220626-five-star-movement-split-over-ukraine-unsettles-italy-s-ruling-coalition.