Ekonomistien euro-elefantti

Valtiovarainministeriön julkaisemassa raportissa todetaan, että Suomi on putoamassa muiden Pohjoismaiden talouskasvun vauhdista. Sen kirvoittamassa keskustelussa on pohdittu keinoja tilanteen korjaamiseksi.

Ekonomistien käymä keskustelu osoittaa, että heidänkin keskuudessaan on elefantti, josta ei haluta keskustella – Suomen jäsenyys euroalueessa.

Suomi on viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana kärsinyt raskaasti siitä, että olemme olleet ainoana Pohjoismaana mukana euroalueessa. Tästä ei haluta puhua.

Seuraavan vuosikymmenen näkymiä tarkasteltaessa sivuutetaan kokonaan se, että jäsenyys euroalueessa heikentää taloutemme kehitysnäkymiä ja aiheuttaa siihen suuria riskejä.

Siitäkään ei haluta puhua, että talouspoliittinen itsenäisyys ja oma valuutta auttaisivat meitä tavoittamaan sitä muiden Pohjoismaiden kasvuvauhtia, josta raportissa kirjoitetaan.

Sen sijaan toistellaan poliittisia väitteitä maahanmuuton siunauksellisuudesta ja kotihoidontuen lakkauttamisen tuomista hyödyistä.

x  x  x

Euro-elefantti nousi keskusteluun eduskunnassa kesällä 2018. Kerroin siitä 8.7.2018 julkaisemassani blogissa Eduskunnan euro-elefantti.

Kun eduskunta käsitteli julkisen talouden suunnitelmaa vuosille 2019-2022, SDP:n ryhmäpuhuja Timo Harakka arvosteli hallitusta siitä, ettei mukana ollut arvioita sote-uudistuksen kustannuksista. Sote oli hänen mielestään istuntosalin elefantti, josta ei puhuttu. (Tällä Harakka viittasi Tommy Hellstenin kirjaan ”Virtahepo olohuoneessa”.)

Omassa puheenvuorossani totesin, että eduskunnassa oli paljon sotea suurempi julkiseen talouteen vaikuttava elefantti, josta ei haluttu puhua – Suomen jäsenyys euroalueessa.

Sanoin, että lähivuosien julkisen talouden suunnitelmat ovat täysin huteralla pohjalla sen vuoksi, että Suomelta puuttuu euroalueen jäsenenä taloudellinen ja talouspoliittinen itsenäisyys.

Julkisen talouden viime vuosien vaikeudet olivat johtuneet eurosta, kuten vertailu Ruotsiin osoitti. Viimeisten kymmenen vuoden aikana Ruotsin kansantalous oli kasvanut noin 25 prosentilla, kun taas Suomen talous oli silloin vasta palaamassa kymmenen vuoden takaiselle tasolle.

Jos Suomessa olisi ollut samanlainen kasvuvauhti kuin Ruotsissa, vuotuinen kansantulomme olisi ollut noin 50 miljardia euroa silloista suurempi, ja julkisen talouden käytössä olisi vuosittain ollut noin 25 miljardia euroa enemmän.

Sanoin, etteivät nykyinen hallitus ja edelliset hallitukset olleet ilkeyttään menoja leikanneet. Tähän oli jouduttu sen vuoksi, että talous ei ollut eurojäsenyyden vuoksi kasvanut.

x  x  x

Keskustelun jälkeen kirjoittamassani blogissa esitin, että on varauduttava korjaamaan euroalueen vakava valuvika. Tässä viittasin 17.5.2018 julkaisemaani blogiin ”Valuvian voi korjata vain uudella valulla”:

”Valuvika voidaan korjata vain tekemällä uusi muotti ja suorittamalla uusi valu. Tämä olisi tehtävä tai tähän olisi ainakin varauduttava ennen seuraavan kansainvälisen finanssikriisin puhkeamista. Jos muotti olisi suunniteltu ja rakennettu valmiiksi, kriisi olisi jotenkin hallittavissa.

Muotti tulee rakentaa siten, että nykyinen yhtenäisvaluuttajärjestelmä osittain puretaan. Perusratkaisuna voisivat olla ne mallit, joista keskusteltiin ennen euroon siirtymistä.

Euro säilyisi kaikkien jäsenmaiden yhteisenä rahana, mutta sen rinnalla kaikki jäsenmaat tai ainakin osa niistä käyttäisi kansallisia valuuttoja. Tällaiseen euroalueeseen saattaisivat liittyä nekin EU-maat, jotka toistaiseksi ovat pysyttäytyneet sen ulkopuolella.

Suomi on kärsinyt jäsenyydestä euroalueessa enemmän kuin useimmat muut maat, kuten erityisesti vertailu Ruotsiin osoittaa. Seuraava kansainvälinen finanssikriisi tekisi meille euromaana taas vakavaa taloudellista vahinkoa. Federalistien suunnitelmat uhkaavat viedä meiltä lopunkin taloudellisen ja valtiollisen itsenäisyyden.

Suomen tulee ajaa aktiivisesti ratkaisua, jolla euroalueen valuvika kestävällä tavalla korjataan. Meidän on saatava takaisin oma kansallinen valuuttamme, jonka avulla voimme turvata taloudellisen ja valtiollisen itsenäisyytemme. Tarvittaessa ja tilaisuuden tullen Suomen on tehtävä oma ratkaisunsa.”

x  x  x

Ekonomistien puheet maahanmuuton taloudellisesta hyödyllisyydestä pitävät osittain paikkansa – työperäisen maahanmuuton osalta.

Ensi sijassa on kuitenkin työllistettävä omaa väkeä. Tähän on suuria mahdollisuuksia sen vuoksi, että työllisyysasteemme on kovin alhainen. Äskettäin julkaistu tutkimus osoitti, että eläkeläisetkin ovat laajalti halukkaita jatkamaan osallistumistaan työelämään!

Lisäksi tarvitaan toki osaajia ulkomailta. Tätä on edistettävä.

Uskomatonta on se, että ekonomistit pitävät jatkuvasti esillä vaatimusta lasten kotihoidontuen lakkauttamisesta. Heidän laskelmansa perustuvat siihen, että bruttokansantuotteen mittaamisessa on perustavanlaatuinen virhe.

Taloustieteen professori Mariana Mazzucato kirjoittaa tästä teoksessaan ”Arvo – globaalin talouden luojat ja välistävetäjät”. Selostan hänen näkemyksiään omassa kirjassani ”Yhteinen vuosisatamme” (s. 203):

”Bruttokansantuotteen mittaamisessa on paljon pulmallisia kysymyksiä.

Yksi niistä on kotitaloustyön jääminen BKT-laskelmien ulkopuolelle sen vuoksi, että se ei ole markkinoilla. Jos kotitaloudet kävisivät keskenään kauppaa palveluilla, niissä tehty työ olisi mukana tilinpidossa.

Kotitaloustyön jääminen ulkopuolelle vaikuttaa sen arvostukseen ja sitä kautta poliittiseen päätöksentekoon. Kun kotona lapsia hoitavia naisia saadaan työmarkkinoille, palkataan lasten laitoshoitoon lisää työntekijöitä. Kansantulo kasvaa, vaikka työvoima ei lisäänny.

Samalla kun kotitaloustyö on jätetty ulkopuolelle, kotien osalta on löydetty ratkaisu. Kaikki asuminen on mukana tilinpidossa. Vuokrat tietysti ovat, kun ne määräytyvät ja maksetaan markkinoilla. Tilinpidossa ovat kuitenkin mukana myös omistusasunnot, joille määritellään laskennallinen vuokra.”

x  x  x

Ekonomistien sietäisi perehtyä Mazzucaton ajatuksiin myös siitä, kuinka pahasti harhaan on johtanut se, että rahoitussektorin toiminta on ryhdytty kansantulolaskelmissa rinnastamaan tuotannolliseen toimintaan. Tässä on yksi juurisyy nykyiseen hillittömään velkaantumiseen.

Mariana Mazzucaton ajatuksiin ja paljoon muuhunkin hyödylliseen voi tutustua teokseni ”Yhteinen vuosisatamme” kautta. Se on hankittavissa kirjakaupoista ja Pohjanrannan verkkokaupasta. Teos on luettavissa ja kuunneltavissa ilmaiseksi kotisivuni kirja-arkistosta.