27
touko
2019
16

Yksi kausi päättyi, toinen alkaa

Eurovaalien tulos oli odotettu. Keskusta menetti ja Vihreät voitti yhden paikan.

Eduskuntavaalien tuloksen jälkeen äänestäjät eivät uskoneet Tähtiliikkeen mahdollisuuksiin saada edustaja Euroopan parlamenttiin. Voitimme kuitenkin muut eduskunnan ulkopuoliset pienpuolueet.

Eurovaaleihin päättyi neljä vuotta sitten käynnistynyt yritykseni muuttaa Suomen politiikan suuntaa parlamentaarisen järjestelmän kautta.

x  x  x

Kun Juha Sipilän johtama hallitus oli kesällä 2015 muodostettu, oli entistä selvemmin nähtävissä, että edustuksellinen demokratia ei Suomessa toimi. On useita sellaisia kansakunnan tulevaisuuteen ratkaisevasti vaikuttavia asioita, joista eduskunnassa ei edes keskusteltu.

Edellisellä vaalikaudella oppositiossa olleiden Keskustan ja Perussuomalaisten poliittiset linjat olivat lähentyneet toisiaan. Ne olisivat voineet toteuttaa yhteisiä tavoitteitaan hallituksessa, jos mukaan olisi niiden lisäksi tullut SDP. Tätä toivoi Keskustan eduskuntaryhmän ja puoluehallituksen enemmistö.

Juha Sipilä halusi kuitenkin muodostaa hallituksen Kokoomuksen kanssa ja ottaa omaan ministeriryhmäänsä vain sen politiikkaa myötäileviä liberaaleja. Oli nähtävissä, että hallituksen poliittinen linja olisi kaukana perinteisestä alkiolaisesta keskustalaisuudesta. Kommentoin tuoreeltaan: Juha Sipilällä on vääränlainen joukkue ja huonot neuvonantajat.

Keväällä ja kesällä 2015 polttava kysymys oli Suomen jäsenyys euroalueessa. Se oli ajanut Suomen kansantalouden leikkaus- ja velkakierteeseen. Näköpiirissä oli euroalueen ja koko EU:n kehittyminen velkaunioniksi ja liittovaltioksi. Vaalitaistelussa Keskustalla oli ollut EU- ja eurokriittinen linja.

Vaalien jälkeen Suomen jäsenyydestä euroalueessa ei haluttu edes keskustella. Keskustan johdolla ryhdyttiin toteuttamaan sisäistä devalvaatiota valtion menoja ja palkkoja leikkaamalla. Julkisen talouden leikkaukset iskivät kipeästi pienituloisiin ja vähävaraisiin ihmisiin. Jopa sosiaalista perusturvaa ryhdyttiin leikkaamaan.

Heti hallituksen muodostamisen jälkeen kävi ilmi, että Keskusta rikkoi vaalilupauksensa ja jatkoi edellisen hallituksen käynnistämää metropolipolitiikkaa, jolla tuettiin työpaikkojen ja väestön keskittymistä pääkaupunkiseudulle ja muihin suuriin kaupunkeihin. Keskittämispolitikkaa ryhdyttiin toteuttamaan myös maakuntien sisällä.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ryhdyttiin etenemään kohti sotilaallista liittoutumista pyrkimällä kehittämään Euroopan unioni sotilasliitoksi ja toteuttamalla mittavia sotaharjoituksia Naton ja johtavien Nato-maiden kanssa.

Maahanmuuttopolitiikka oli holtitonta. Keväällä ja alkukesällä 2015 hallitus ei tarttunut ehdotuksiini, että Eurooppaan käynnistynyt maahanmuutto pysäytettäisiin unionin ulkopuolelle. Syksyllä 2015 se torjui ehdotukseni rajatarkastusten palauttamiseksi länsirajalle, ja Ruotsista Suomeen pyrkineiden turvapaikanhakijoiden käännyttämiseksi rajalta. Suomeen päästettiin yli 30 000 turvapaikanhakijaa, joista tiedettiin, että valtaosa ei tule sitä saamaan.

x  x  x

Aloitin työni Suomen politiikan suunnan muuttamiseksi heinäkuussa 2015, jolloin tein kansalaisaloitteen kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa. Pyrin siihen, että eduskunta joutuisi edes keskustelemaan tästä Suomen taloutta kurjistavasta ja itsenäisyyttämme kaventavasta jäsenyydestä.

Keskustan johto esteli puolueväkeä allekirjoittamasta kansalaisaloitetta. Tästä huolimatta se sai seuraavaan kevääseen mennessä tuekseen yli 53 000 allekirjoitusta. Syksyllä 2016 aloite haudattiin pääministeri Sipilän vaatimuksesta eduskunnan Perustuslakivaliokuntaan.

Syksyllä yritin vaikuttaa Sipilän hallituksen politiikkaan Keskustan puoluehallituksen ja sen työvaliokunnan kautta. Mielipiteilleni ei annettu mitään arvoa. Puolueessa valtaan nousseet liberaalit olivat päättäneet hoitaa asiat omalla tavallaan. Marraskuussa 2015 katkesi yhteys puheenjohtaja Sipilään kokonaan.

Tammikuun lopulla 2016 ilmoitin, että jättäydyn sivuun Keskustan puolue-elinten työskentelystä. Kun tämäkään ei herättänyt vastakaikua puolueen johdon piirissä, päätin perustaa uuden puolueen, Kansalaispuolueen, ajamaan niitä alkiolaisen keskustapolitiikan tavoitteita, joita en pystynyt enää Keskustan kautta edistämään.

Mukaan tuli innostunut joukko sekä sitoutumattomia ja eri puolueisiin lukeutuneita suomalaisia. Vuoden 2018 presidentinvaaleihin lähdimme kansanliikkeen puitteissa, ja menestyimme erinomaisesti. Vaalituloksen perusteella näköpiirissä oli mahdollisuus saada useita kansanedustajia seuraavaan eduskuntaan ja ainakin yksi edustaja Euroopan parlamenttiin.

Valitettavasti Kansalaispuolue kaapattiin ja tuhottiin. Kaappaukseen liittynyt kielteinen julkisuus vaikeutti vakavasti toimintaamme.

Voidaksemme osallistua eduskunta- ja eurovaaleihin jouduimme perustamaan uuden puolueen, Seitsemän tähden liikkeen, ja keräämään kannattajakortit sen saamiseksi puoluerekisteriin. Kun korttien kerääminen viivästyi joulukuulle saakka, muille eduskuntapuolueille avautui mahdollisuus pelata meidät ulos Yleisradion järjestämistä eduskuntapuolueiden vaalikeskusteluista ja muista vaaliohjelmista.

Ilman vähäisintäkään TV-julkisuutta meillä ei ollut mahdollisuutta menestyä, vaikka meillä oli 175 erinomaista ehdokasta.

Ja kun emme saaneet edustajiamme eduskuntaan, meiltä puuttui uskottavuus saada edustajaamme myöskään Euroopan parlamenttiin.

Parlamentaarisen vaikuttamisen väylät ovat tulleet meiltä ainakin toistaiseksi suljetuiksi.

Eurovaaleihin päättyneen kauden tapahtumiin voi perehtyä tarkemmin lukemalla teokseni Eihän tässä näin pitänyt käydä, Kukahan nämäkin sotkut selvittää? ja Terve Suomi. Ne ovat luettavissa ilmaiseksi kotisivuni sähkökirja-arkistosta.

x  x  x

Pian eduskuntavaalien jälkeen (Muutokseen on nyt pyrittävä presidentinvaalien kautta 3.5.) ilmoitin, että aion asettua ehdolle vuoden 2024 presidentinvaaleihin. Toukokuun puolivälissä Tähtiliike asetti minut presidenttiehdokkaakseen ja perusti kansanliikkeen sitä tukemaan.

Perustelin tätä ratkaisua blogissani 14.5.:  Mahdollisuuksien taidetta

”Eduskuntavaalien tulos osoitti, että edustuksellisen demokratian kriisi on vielä syvempi kuin olimme uskoneet. Tähtiliikkeen tavoittelema muutos jäi toteutumatta. Vaalitulos ja näköpiirissä oleva hallitusratkaisu vievät kehitystä monelta osin päinvastaiseen suuntaan.

Nyt Tähtiliike keskittää ponnistuksensa Suomen poliittisen järjestelmän uudistamiseen ja Suomen suunnan muuttamiseen ensi sijassa presidentinvaalien kautta. Niiden yhteydessä Suomen poliittisen elämän vaihtoehdot pelkistyvät ja selkiytyvät. Tällä on toivottavasti tervehdyttävä vaikutus myös parlamentaarisen järjestelmän toimintaan.”

Ilmoitin samassa yhteydessä, että eurovaalien jälkeen keskityn presidenttiehdokkuuteen ja luovun tästä syystä Tähtiliikkeen puheenjohtajuudesta ja myös sen jäsenyydestä. Tähtiliikkeen tulevasta toiminnasta lupasimme kertoa 27.5., jolloin puoluehallituksen oli määrä järjestäytyä uudelleen.

Aikataulu on nyt muuttunut, ja Tähtiliikkeen tulevasta toiminnasta kerrotaan hieman tuonnempana.

On tarkkaan pohdittava, millä tavalla käynnistämme sen uuden kauden, joka on nyt alkamassa.