Euro hajottaa Eurooppaa
Yhtenäisvaluutta euro luotiin siinä uskossa, että se lisäisi Euroopan yhtenäisyyttä. Päinvastoin kävi. Se on aiheuttanut vakavia ristiriitoja euroalueen jäsenmaiden välillä ja niiden sisällä.
Kun euroon siirtymistä käsiteltiin vuonna 1995 Euroopan parlamentissa, vastustin yhdessä muiden Pohjolan keskustalaisten jäsenten kanssa yhtenäisvaluuttaa (single currency). Esitimme, että eurosta olisi tullut yhteinen raha (common currency), jonka rinnalla kansalliset valuutat olisi säilytetty. Tämä oli järkevä esitys, mutta emme saaneet sille juuri lainkaan kannatusta.
Kun tämä ratkaisu ei toteutunut, annoin tukeni Wolfgang Schäublen vuonna 1994 tekemälle ehdotukselle, että yhtenäisvaluutassa olisi ollut aluksi vain viisi maata, Ranska, Saksa ja BENELUX-maat. Muut olisivat käyttäneet euroa yhteisenä rahana omien kansallisten valuuttojen rinnalla. Schäuble ehdotti, että tämä viiden maan ryhmittymä olisi tiivistänyt myös poliittista yhdentymistään ja muodostanut Euroopan unionin ”kovan ytimen”.
Kun Euroon siirryttiin, van harva jäsenmaa täytti ennalta asetetut taloudelliset ehdot eli niin sanotut EMU-kriteerit. Suomi oli niiden joukossa.
Jos Suomi olisi hyväksynyt viiden valtion euroalueen, se olisi saattanut toteutua. Paavo Lipponen ja Sauli Niinistö kuitenkin halusivat Suomen mukaan ensimmäisten joukossa, vaikka muut Pohjoismaat olivat jäämässä ulkopuolelle.
Niinpä tehtiin poliittinen päätös, jolla mukaan otettiin lähes kaikki halukkaat maat. Kreikka joutui hieman odottamaan. Se pääsi mukaan kaunisteltuaan taloutensa tunnuslukuja.
Nykyinen euroalueen kriisi johtuu siitä, että mukana on liian erilaisia kansantalouksia. Tätä ongelmaa yritetään nyt ratkaista keskenään päinvastaisia keinoja käyttäen.
Komission puheenjohtajan Jean-Clauden Junckerin johdolla laadittu ns. viiden presidentin raportti ehdottaa, että rahaliiton rinnalle pitää luoda täydellinen talousliitto, johon kuuluisivat yhteinen valtiovarainministeri, budjetti ja pysyvät varainsiirtojärjestelmät jäsenmaiden välille. Tämä on totaalisessa ristiriidassa Suomen nykyisen hallituksen ohjelman kanssa.
Toisen vaihtoehdon esitti viime vuonna professori Vesa Kanniaisen johdolla työskennellyt työryhmä. Sen mukaan euroalue purettaisiin siten, että kaikki siihen kuuluvat maat ottaisivat uudelleen käyttöön kansallisen valuutan. Tämä on juuri se malli, jota me keskustan europarlamentaarikot esitimme 20 vuotta sitten.
Toinen Kanniaisen ehdottama malli oli, että Suomi irrottautuisi euroalueesta yksinään. Tämä saattaisi johtaa ajan oloon siihen, että muutamat muutkin maat eroaisivat, jolloin lähestyttäisiin Schäublen aikanaan esittämää ratkaisua.
Vertailu Ruotsiin osoittaa, että olemme kärsineet yhtenäisvaluutta eurosta. Nyt meillä tulisi olla rohkeutta irrottautua euroalueesta. Jos jatkamme, koemme suuria taloudellisia menetyksiä. Euroalueeseen kuulumalla olemme joutumassa yhä suurempaan vastuuseen muiden maiden veloista ja menettämässä taloudellista ja valtiollista itsenäisyyttämme.
Suomi vietiin aikanaan euroalueeseen perustuslain vastaisesti ilman kansanäänestystä. Nyt olisi korkea aika järjestää kansanäänestys siitä, haluavatko suomalaiset hyväksyä Suomen mukanaolon siinä eurossa ja euroalueessa, jota komission johdolla ollaan parhaillaan luomassa.
