Kansanäänestys Suomen jäsenyydestä euroalueessa

Viime viikkojen kiistat Kreikan tukemisesta ovat osoittaneet, kuinka tuhoisa Suomen jäsenyys euroalueessa on ollut.

Suomi on kärsinyt yhtenäisvaluutasta enemmän kuin muut kriisimaita tukeneet maat.

Alkuvaiheessa ongelmia aiheuttivat jyrkät vaihtelut euron ja dollarin välisessä vaihtokurssissa. Kun euroon siirryttiin, se devalvoitui dollariin nähden noin 50 prosentilla. Eurosta tuli Suomelle liian halpa valuutta, taloutemme ylikuumeni ja kustannustasomme kohosi voimakkaasti. Sitten euro revalvoitui sadalla prosentilla, jolloin kohonnut kustannustasomme ja liian vahva euro vaikeuttivat vientiämme. Vaikka kurssi sen jälkeen hieman aleni, euro on ollut Suomelle liian kallis valuutta.

Suomen tilanteen osoittaa havainnollisesti vertailu Ruotsiin. Kansantaloutemme ovat keskenään hyvin samankaltaiset. Ruotsilla on ollut oma valuutta, jonka kurssi on tarpeen mukaan vaihdellut. Talouskasvun ansiosta työllisyystilanne on säilynyt suhteellisen hyvänä ja julkinen talous on ollut hyvässä kunnossa. Kun Ruotsi ei ole euroalueessa, sen ei ole tarvinnut antaa taloudellista tukea kriisimaille.

Euron vuoksi Suomen talouskasvu on ollut heikkoa ja työttömyys korkealla tasolla. Julkiseen talouteen on kasvanut paha alijäämä, jonka vuoksi veroja korotetaan samalla kun valtion ja kuntien menoja kovalla kädellä karsitaan. Kriisimaita Suomi on tukenut ottamalla itselleen lisää velkaa.

Ei ole ihme, että suomalaisten mitta on tullut täyteen. Kreikan tukemiseen on otettu vihdoinkin tiukka kanta. Tästä syystä Suomi on joutunut hyvin kielteiseen valoon monissa EU:n jäsenmaissa ja laajemminkin.

Suomi vietiin aikanaan euroon ilman kansanäänestystä. Eduskunnalle ei annettu edes lakiesitystä, vaan euroon liittymisestä päätettiin tiedonantomenettelyä käyttäen. Keskustan edustajat eduskunnan perustuslakivaliokunnassa katsoivat, että menettely oli perustuslain vastainen.

Lain vastaisesti meneteltiin ilmeisesti myös silloin, kun Suomi osaltaan hyväksyi Kreikan liittymisen euroalueeseen. Asiaa ei tietääkseni käsitelty lainkaan eduskunnassa. Siitä ei löydy merkintää eduskunnan asiakirjoista.

Jos Suomi jatkaa euroalueessa, joudumme mukaan yhä syvempään taloudelliseen yhteisvastuuseen ja nykyistä ylikansallisempaan päätöksentekoon. Tähän suuntaan mennään siitä riippumatta, mikä on lopulta Kreikan kohtalo.

Komission puheenjohtajan Jean-Clauden Junckerin johdolla laadittu niin sanottu viiden presidentin suunnitelma osoittaa suunnan. Rahaliiton rinnalle aiotaan kehittää täydellinen talousliitto, johon kuuluvat yhteinen valtiovarainministeri, yhteinen budjetti ja pysyvät varainsiirtojärjestelmät jäsenmaiden välillä.

Jos jatkamme nykyisellä teillä, meille käy huonosti. Taloutemme kituu ja menetämme yhä enemmän itsenäisyyttämme.

Kun kansanäänestyksen toteuttaminen euroon siirryttäessä laiminlyötiin, olisi nyt järjestettävä kansanäänestys siitä, hyväksyvätkö suomalaiset maamme kuulumisen sellaiseen euroon ja euroalueeseen, joka nyt on syntymässä.