”Paavohan se olisi paras, mutta…”
Keskustan on noustava seuraavissa kunta- ja eduskuntavaaleissa Suomen suurimmaksi puolueeksi.
Voittamalla kuntavaalit Keskusta voi torjua hallituksen kuntauudistuksen.
Eduskuntavaaleissa Keskustan on katkaistava sinipunavoimien ja cityvihreiden yhteinen hallitustaival. Suomella ei ole varaa toiseen sinipunahallitukseen. Etenkin Suomen maaseudulle ja maakunnille se olisi tuhoisa.
Jotta Keskusta pääsee varmasti seuraavaan hallitukseen, meidän on noustava suurimmaksi eduskuntapuolueeksi. Keskustan kakkostilakin voisi johtaa siihen, että sinipunakausi jatkuisi.
Kun valitsemme puolueelle uutta puheenjohtajaa, kysymys onkin siitä, kenen johdolla me voimme parhaimmin ja varmimmin palata nopeasti Suomen suurimmaksi puolueeksi. Kysymys on siitä, kuka pärjää seuraavissa pääministerivaaleissa Jyrki Kataiselle, Jutta Urpilaiselle ja Timo Soinille.
Aikaisemman kokemuksen perusteella uskon omiin mahdollisuuksiini.
Edellisellä puheenjohtajakaudellani 1980-luvulla Keskusta nousi 16-17 prosentin kannatusluvuista maan suurimmaksi puolueeksi. Vuoden 1988 presidentin- ja kuntavaaleissa pääsimme yli 20 prosentin ja jo seuraavana vuonna olimme mielipidemittausten kärjessä.
Tämän vuoden presidentinvaalikampanjan alkaessa Keskustan kannatus oli 12-13 prosentissa, ja puolueen johto vastusti viimeiseen saakka ehdokkuuttani. Silti pääsimme kärkikamppailuun, ja puolueenkin kannatus nousi 18 prosentin tasolle ja mielipidemittausten kakkoseksi. Timo Soinin voitin kaikissa vaalipiireissä, Paavo Lipposen ja Paavo Arhinmäen heidän kotikaupungissaan Helsingissä.
Monet sanovat, että Paavohan se olisi paras, mutta empivät silti valintaani. Olen kuullut kolmenlaisia perusteluja valintaani vastaan.
Ensiksikin sanotaan, ettei ole tapana valita entistä puheenjohtajaa uudelleen.
Ei ole, mutta tilanne onkin nyt poikkeuksellinen. Viime keväänä puolue koki historiansa pahimman vaalitappion ja menetti sen jälkeenkin suuren osan kannatuksestaan. Puolueen tulevaisuus on edelleen vaakalaudalla. Poikkeuksellisissa tilanteissa tehdään epätavallisia ratkaisuja.
Toiseksi väitetään, ettei minua voida valita, kun en ole kansanedustaja.
Uskon, että tämä olisi nykytilanteessa eduksi puolueelle. Puheenjohtajana minulla olisi aikaa johtaa vaalityötä kunta- ja eduskuntavaaleissa samaan tapaan kuin presidentinvaaleissa. Etua voi olla siitäkin, että puheenjohtaja ei ole mukana päivänpolitiikan kiistoissa, vaan hän voi keskittyä vetämään aatteellista ja poliittista linjaa tulevaisuuteen. On myös muistettava, että Timo Soini johti oman puolueensa kampanjaa viime eduskuntavaaleissa Euroopan parlamentista käsin. Minun tilanteeni olisi parempi, kun olen sentään kotimaassa.
Kolmanneksi minua moititaan liian vanhaksi.
Olen kuitenkin vasta 65-vuotias nuorukainen. Ikärasismin kohteena olen ollut aikaisemminkin. Kun tulin ensimmäisen kerran valituksi puolueen johtoon, minua moitittiin liian nuoreksi ja kokemattomaksi. Olin kyllä vain 33-vuotias, mutta olin ollut eduskunnassa kymmenen vuotta, puolueen varapuheenjohtajana kahdeksan vuotta ja ministerinä kolmessa eri hallituksessa lähes viiden vuoden ajan. Uskon, että seuraavissa eduskuntavaaleissa iälle ja kokemukselle annetaan arvoa.
Puheenjohtajan valinta on jäsenten käsissä. Toukokuun lopulla järjestetään neuvoa-antava jäsenäänestys. Lopullisen valinnan suorittavat jäsenistöä edustavat puoluekokousedustajat.
On tärkeää, että jäsenäänestys hoidetaan hyvin.
Jäsenrekisterit eivät ole täysin ajan tasalla. Äänestyksen yhteydessä syntyy pahoja ongelmia, jos rekisterissä on puutteita. Toisaalta äänestämään on päästettävä myös ne, jotka ovat liittyneet puolueeseen viime viikkoina tai jotka haluavat tulla mukaan vasta äänestyksen yhteydessä.
Jäsenäänestyssääntöä on muutettava siten, että jäseneksi voi ilmoittautua ja jäsen maksun voi maksaa äänestyksen yhteydessä.
Puolueen johto on todennut, että ensi lauantaina kokoontuva puoluevaltuusto voi halutessaan muuttaa jäsenäänestyssääntöä. Näin on tehtävä.
Lopullisen valinnan suorittavat puoluekokousedustajat Rovaniemellä. On tärkeää, että kaikki osastot valitsevat edustajansa ja että he myös osallistuvat puoluekokoukseen.
Jos hoidamme jäsenäänestyksen ja puoluekokouksen hyvin, rakennamme pohjaa puolueen nopealle nousulle.
Presidentinvaaleissa loimme aatteellisen ja poliittisen linjan, joka yhdisti puolueen, innosti kaikki keskustalaiset ahkeraan vaalityöhön ja toi meille laajaa kannatusta yli puoluerajojen. Tästä on hyvä jatkaa.
