Sauli Niinistöltä yllättävää uutta tietoa Suomen Nato-jäsenyydestä

Viikko sitten sunnuntaina Yle esitti Juho-Pekka Rantalan tekemän presidentti Sauli Niinistön laajan haastattelun. Kysymyksessä oli ohjelmasarjan ”Itse asiassa kuultuna” juhlalähetys. Ensimmäinen sarjassa tehty haastattelu oli julkaistu päivälleen 50 vuotta aikaisemmin. 

Ohjelman alussa oli osio, jossa käsiteltiin Suomen Nato-jäsenyyttä. 

Haastattelusta kävi ilmi, että Sauli Niinistö päätyi jäsenyyden hakemiseen samassa yhteydessä, kun hän helmikuun lopussa 2022 päätti hyväksyä tappavan aseistuksen antamisen Ukrainalle. 

Niinistö muistutti mieliin vuoden 2018 presidentinvaalien yhteydessä antamansa lausunnot, joiden mukaan Nato-jäsenyyttä olisi haettava tilanteessa, jossa Venäjä pitäisi Suomea ja EU:ta samanlaisena uhkana kuin Natoa.  

Ylen haastattelussa Niinistö kertoi pitäneensä tappavan aseistuksen antamista Suomesta Ukrainalle askeleena, jonka vuoksi Venäjä alkoi pitää Suomea vihollisenaan. Siksi Nato-jäsenyyttä oli haettava.

x  x  x

Haastattelussa Sauli Niinistö kertoi tapahtumista ennen Venäjän hyökkäystä.

Niinistö puhui tilanteesta, jossa Yhdysvallat ja Venäjä olivat kevään 2021 jälkeen neuvotelleet lähinnä aseriisunnasta. 

Glasgowin ilmastokokouksen yhteydessä presidentti Joe Biden oli omasta aloitteestaan kertonut Niinistölle niistä Venäjän pyrkimyksistä, jotka olivat tulleet julki myöhemmin marraskuun lopulla. Silloin presidentti Vladimir Putin oli vaatinut, että länsimaiden aseistusta pitää vetää kauemmaksi Venäjän rajoista, eikä Nato saa enää laajentua itään päin.

Niinistö kertoi reagoineensa Venäjän vaatimuksiin vuoden 2022 uudenvuoden puheessaan, joka oli pantu merkille myös Valkoisessa talossa. Sitten Suomen Nato-jäsenyys oli ”vilahtanut” esille Joe Bidenin kanssa tammikuussa käydyssä keskustelussa. 

Tämä aikataulu poikkeaa siitä, mitä Niinistö on Bidenin kanssa käymistään keskusteluista aikaisemmin kertonut. Julkisuuteenkin hän on paljastanut, että Suomen Nato-jäsenyys pantiin vireille hänen Joe Bidenin kanssa 13.12.2021 käymässään puhelinkeskustelussa.

Toiminta sen valmistelemiseksi oli käynnistynyt pian sen jälkeen, kun Biden oli presidenttikautensa aloittanut.

x  x  x

Vuoden 2022 uudenvuodenpuheessaan Niinistö käsitteli Venäjän joulukuussa Yhdysvalloille ja Natolle esittämiä ”ukaaseja”, jotka koskivat myös Eurooppaa. 

”Ne ovat ristiriidassa Euroopan turvallisuusjärjestyksen kanssa. Etupiirit eivät kuulu 2020-luvulle. Kaikkien valtioiden täysivaltainen tasa-arvoisuus on keskeinen perusperiaate, jota kaikkien tulee kunnioittaa.”

”Venäjän vaatimuksiin onkin vastattu vuoropuhelua tarjoamalla. Dialogia on myös Suomi pyrkinyt edistämään ja osaltaan käymään.

Pitää kuitenkin olla tarkkana siitä mistä ja keiden kanssa puhutaan. Moni eurooppalainen on kysynyt, eikä ensimmäistä kertaa: puhutaanko meistä meidän yli? Vaikka haaste on esitetty Yhdysvalloille ja Natolle, Eurooppa ei nyt voi olla vain kuulolla. Useamman jäsenmaan, myös Ruotsin ja Suomen, suvereniteettia on unionin ulkopuolelta kyseenalaistettu. Tämä tekee EU:sta asianosaisen. EU ei saa tyytyä vain tekniseen pakotekoordinaattorin rooliin.”

”Ukaaseilla” Niinistö viittaa Venäjän Yhdysvalloille ja Natolle 17.12. tekemiin ehdotuksiin.

Vuoden 2022 alussa ei saatu aikaan neuvotteluja ja ”diiliä”, jolla sota olisi voitu välttää. 

Nyt kolmen vuoden sotimisen jälkeen Yhdysvallat ja Venäjä neuvottelevat sodan lopettamisesta ja keskustelevat myös sen ”juurisyistä”. Pöydällä ovat ilmeisesti myös nuo Venäjän ehdotukset. 

x  x  x

Tappavan aseistuksen luovuttamista koskevan päätöksenteon osalta Niinistö antoi tietoja, jotka poikkeavat julkisuuteen aiemmin tulleista. 

Haastattelussa Niinistö kertoi, että Venäjän hyökkäystä seuranneena viikonloppuna puolustusministeri Antti Kaikkonen tuli Mäntyniemeen häntä tapaamaan ja keskustelemaan Ukrainalle suunnitellusta apupaketista.

Niinistö kertoi, että tätä ennen oli keskusteltu hyvin tarkkaan muiden Pohjoismaiden, lähinnä Ruotsin ja Norjan kanssa, kuinka me reagoimme. Päädyttiin sitten siihen, että me lähetämme myös tappavaa aseistusta.

Suomen päätöksenteon osalta päivämäärät eivät näytä täsmäävän. Norjan osalta keskustelut päätyivät aivan toiseen lopputulokseen.

Venäjän hyökkäyspäivä 24.2. oli torstai. Viikonloppu oli 26. ja 27. helmikuuta.  

Valtioneuvoston 28.2. julkaisemassa tiedotteessa kerrottiin, että ”tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan yhteinen kokous on 24.2.2022 ja 27.2.2022 käsitellyt Ukrainan tilannetta ja mahdollista materiaaliapua Ukrainalle”.  

”Eilen 27.2. tasavallan presidentti päätti kansainvälisenä apuna Ukrainalle luotiliivien, komposiittikypärien ja ensihoidon yksikköjen luovuttamisesta. Valtioneuvosto päätti myös antaa luvan Virolle luovutettujen tykkien edelleen luovuttamisesta Ukrainalle.”

Tappavan aseistuksen luovuttamisesta tässä maanantaina 28.2. julkisuuteen annetussa tiedotteessa kerrottiin seuraavasti: 

”Tasavallan presidentti on tänään valtioneuvoston esityksestä päättänyt, että Suomi luovuttaa Ukrainalle materiaaliapuna 2500 kappaletta rynnäkkökiväärejä, 150000 kappaletta patruunoita rynnäkkökivääreihin, 1500 kappaletta kertasinkoja ja 70000 kappaletta taistelumuonapakkauksia.”

Ruotsissa vastaava päätös tappavan aseistuksen luovuttamisesta oli tehty jo 27.2.  

Silloin Norja ei ryhtynyt antamaan Ukrainalle tappavaa aseistusta. Se alkoi vasta vuoden 2023 lopulla.

x  x  x

Niinistö kommentoi tätä ratkaisua toteamalla, että oli suuri periaatteellinen muutos, kun Suomi aikaisemmasta poiketen päätti lähettää tappavaa aseistusta sotaa käyvään maahan.

Itse hän kertoi pitäneensä olennaisempana, että tappavien aseiden lähettäminen Ukrainaan merkitsi sitä, että niillä tappaminen kohdistuisi venäläisiin. Tämä väistämättä muuttaisi olennaisesti Suomen suhdetta Venäjään, joka alkaisi pitää meitä vihollisenaan. Tämä johdatteli hänen mukaansa polkua eteenpäin.

Kuitenkin Niinistö kertoi keskustelleensa jo tammi-helmikuussa siitä, mitä Venäjä voisi meidän Nato-jäsenyyteemme vuoksi tehdä ja – vielä tärkeämpää – kuinka me kykenisimme siihen vastamaan. Tämä pohdinta johti siihen, että Niinistö helmikuun lopulla pyysi tapaamista presidentti Joe Bidenin kanssa.

Haastattelussa Niinistö kertoi 3. ja 4.3. järjestetystä tapaamisesta ja tulkitsi sen aikana käytyjä keskusteluja.

Sauli Niinistön haastattelusta puuttui kokonaan toinen kytkös Suomen Nato-jäsenyyden ja Ukrainan aseistamisen välillä. 

Johtavat Nato-maat asettivat Suomen jäsenyyden ehdoksi sen, että ryhdymme antamaan Ukrainalle tappavaa aseistusta. Tämän paljasti Niinistön luottotoimittaja Lauri Nurmi syksyllä 2023 ilmestyneessä teoksessaan ”Suomen salattu tie Natoon”. 

Teltat, kypärät ja muut suojavarusteet eivät riittäneet. Päästäkseen Natoon Suomen oli annettava Ukrainalle myös tappavaa aseistusta, raskastakin. 

Kommentoin Lauri Nurmen kirjaa 8.10.2023 julkaisemassani blogissa ”Suomen salattu tie Natoon – ja uusiin sotiin?”.

x  x  x

Presidentti Sauli Niinistön haastattelu on toistaiseksi hänen viimeinen puheenvuoronsa Suomen Nato-jäsenyydestä käytävään keskusteluun.

Tasavallan presidenttinä Niinistö käynnisti Suomen Nato-jäsenyyden valmistelut pian Joe Bidenin aloitettua kautensa Yhdysvaltain presidenttinä. Suomen ja Ruotsin jäsenyys kietoutui Bidenin suunnitelmaan käynnistää ”uusi kylmä sota” Kiinaa ja Venäjää vastaan.

Viime sunnuntain haastattelussa saimme tietää, kuinka Niinistö päätyi jäsenyyden hakemiseen ja kuinka tämä päätös kytkeytyi Ukrainan sotaan.

Matkan varrella Niinistön kertomus tapahtumien kulusta on aika tavalla muuttunut.

Omalta osaltani olen tarkkaan seurannut Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa erityisesti viimeksi kuluneiden neljän vuoden aikana.

Tiedot tapahtumien kulusta ja omat kommenttini sisältyvät kirjoihini ”Sota vai rauha Suomelle?” (2022) ja ”Mitä Suomelle on tapahtunut?” (2024).

Myöhemmät kommenttini olen kirjannut uudempiin blogeihini, jotka ovat luettavissa kotisivuni blogiarkistosta. 

Suosittelen lukijoilleni erityisesti 14.9.2024 julkaisemaani kirjoitusta Suomi vietiin Natoon ”luikerrellen”. Sisältönsä puolesta se liittyy tämänpäiväiseen blogiini.  

x  x  x

Kirjoituksessa mainitut teokset ovat luettavissa kotisivuni kirja-arkistosta. 

Ne voi tilata Pohjanrannan verkkokaupasta.