Suomikin sai 1.2.2022 Venäjältä ”nootin” – Suomi ei vastannut
Sunnuntaina 6.4. julkaisin blogikirjoituksen: ”Sauli Niinistöltä yllättävää uutta tietoa Suomen Nato-jäsenyydestä”. Käsittelin siinä Juho-Pekka Rantalan tekemää presidentti Sauli Niinistön haastattelua, joka julkaistiin 30.3. Ylen ohjelmasarjassa ”Itse asiassa kuultuna”.
Kirjoitukseni synnytti runsaasti kommentointia sosiaalisessa mediassa.
Facebook-sivullani tartuttiin Venäjän 17.12.2021 Yhdysvalloille ja Natolle lähettämiin turvallisuuspoliittisiin ehdotuksiin. Mieliin muistutettiin, että vuodenvaihteessa Venäjä oli lähettänyt kirjeen myös Suomelle. Suomi ei ollut siihen vastannut, vaan vastauksen antaminen oli jätetty EU:lle.
Minäkään en tuota kirjettä muistanut. Ryhdyin selvittämään asiaa verkkohakujen avulla.
Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov todellakin lähetti ulkoministeri Pekka Haavistolle 1.2.2022 kirjeen. Suomi ei siihen vastannut.
Tämän kirjoituksen otsikossa kutsun kirjettä diplomaattikieltä käyttäen ”nootiksi”.
Sellaiseksi kutsuttiin aikanaan myös Neuvostoliiton Suomelle 30.10.1961 lähettämää kirjettä, josta alkoi maitten välinen ”noottikriisi”.
x x x
Ulkoministeri Sergei Lavrovin kirje oli toimitettu Yhdysvalloille, Kanadalle ja monille Euroopan maille. Helsingin Sanomat kertoi siitä samana päivänä.
Venäjän Suomen-suurlähetystö oli välittänyt Suomen ulkoministerille Pekka Haavistolle viestin, joka liittyi niin sanottuihin turvatakuisiin.
Myös medialle eduskunnassa puhunut Haavisto oli vahvistanut asian.
”Kirjeessä kysytään kantoja Etyjin periaatteisiin, muun muassa siihen, että mikään maa ei lisäisi turvallisuuttaan muiden maiden kustannuksella”, Haavisto sanoi.
”Samalla viitataan Etyjin periaatteisiin, että maat ovat vapaita liittoutumaan tai olemaan liittoutumatta. Tätä keskustelua hän haluaa tässä kirjeessä käydä, ja on pyytänyt eri mailta vastauksia”, Haavisto jatkoi.
Haavisto ei pitänyt huolestuttavana Suomen saamaa kirjettä, koska vastaavan viestin saivat kymmenet muutkin maat. Sen sijaan hän arvioi kirjeen osoittavan, että diplomaattinen keskustelu on yhä käynnissä.
”Huolestuttavaa on, että tämä joukkojen kerääminen ja keskittäminen Ukrainan rajalle jatkuu ja että myöskin tämä sotilaallinen vaihtoehto on kuvassa mukana. Olemme toivoneet Venäjältä de-eskalaatiota, jotta voitaisiin tällaisia keskusteluja rauhassa käydä. Samaan aikaan sodan uhan lisääminen ei tietenkään ole hyvä merkki”, Haavisto sanoi.
Haavisto huomautti, että Venäjä on päässyt nyt esittämään näkemyksiään monissa eri yhteyksissä: suoraan Yhdysvalloille, Naton kanssa käydyissä keskusteluissa, Ukrainaan keskittyvässä Normandia-kokoonpanossa ja nyt myös Etyjin puitteissa.
”Venäjällä on tarkoituksena, jos katsoo tätä kirjeiden sarjaa joulukuulta, pitää tietynlainen diplomaattinen aloite käsissään.”
Haavisto sanoi, että Suomi valmistelee omaa vastaustaan yhteistyössä muiden maiden kanssa.
Suomi ei kuitenkaan vastannut kirjeeseen. Yhteinen EU:n vastaus jätettiin Venäjälle 10. helmikuuta. Yle kertoi vastauksesta verkkosivullaan.
”EU on vastannut yhdessä Venäjän ulkoministerin Sergei Lavrovin kirjeeseen, jossa hän vaati vastauksia maansa turvallisuuspoliittisiin vaatimuksiin.
Venäjä oli vaatinut erillisiä vastauksia kultakin maalta.
– Se, että EU vastasi yhdessä tietysti osoittaa sen, että Euroopan unionilla on toisaalta tahtoa jatkaa neuvotteluja niistä asioista, joista voidaan neuvotella, mutta toisaalta ollaan yhtenäisenä puolustamassa myös eurooppalaisia periaatteita nykyisestä turvallisuusarkkitehtuurista, Haavisto sanoo Ylelle.
Haavisto pitää hyvänä, että EU on kyennyt tekemään yhteisen vastauksen.”
x x x
Helmikuun alussa Suomelle ja muille maille lähettämässään kirjeessä ulkoministeri Sergei Lavrov kertoi Venäjän olevan tyytymätön vastauksiin, joita se oli saanut Yhdysvalloille ja Natolle 17.12. tekemiinsä ehdotuksiin.
Ylen haastattelussa tasavallan presidentti Sauli Niinistö kertoi reagoineensa Venäjän vaatimuksiin vuoden 2022 uudenvuoden puheessaan.
Puheessaan Niinistö kutsui Venäjän tekemiä ehdotuksia ”ukaaseiksi”.
”Ne ovat ristiriidassa Euroopan turvallisuusjärjestyksen kanssa. Etupiirit eivät kuulu 2020-luvulle. Kaikkien valtioiden täysivaltainen tasa-arvoisuus on keskeinen perusperiaate, jota kaikkien tulee kunnioittaa.”
Niinistö sanoi, että Venäjän vaatimuksiin on vastattu vuoropuhelua tarjoamalla. ”Dialogia on myös Suomi pyrkinyt edistämään ja osaltaan käymään.”
Helmikuun alussa Suomi ei kuitenkaan vastannut Venäjän lähettämään kirjeeseen.
Helmikuun 24. päivänä Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.
Vuoden 2022 alussa ei saatu aikaan neuvotteluja ja ”diiliä”, jolla sota olisi voitu välttää.
Nyt Yhdysvallat ja Venäjä neuvottelevat sodan lopettamisesta ja keskustelevat myös sen ”juurisyistä”. Pöydällä ovat ilmeisesti myös Venäjän kolme vuotta sitten tekemät ehdotukset.
