Suomen salattu tie Natoon – ja uusiin sotiin?

Luin Lauri Nurmen kirjan ”Suomen salattu tie Natoon”.

Tämän kirjoitukseni otsikkoon lisäsin teoksen nimen loppuun sanat ”ja uusiin sotiin”. Loppuun panin kysymysmerkin.

Lisäys on peräisin omasta viime vuoden lopulla ilmestyneestä kirjastani ”Sota vai rauha Suomelle?”. Sen työnimi oli ”Suomen salattu tie uusiin sotiin”. Kirjasin sen myös teokseni takakannen otsikoksi.

Takakannessa kirjoitin:

”Tänä vuonna olemme olleet mukana ennalta kirjoitetussa ja taitavasti ohjatussa näytelmässä, joka on vienyt meidät osapuoleksi Ukrainan sotaan ja hakemaan jäsenyyttä sotilasliitto Natossa.

Näytelmän juonta on kehitelty vuosien, jopa vuosikymmenten, kuluessa. Tämä toiminta on ollut suurimmaksi osaksi avointa.

Vain harvat ovat kuitenkin ymmärtäneet, mistä on ollut kysymys. Toiminnan todelliset tarkoitusperät on salattu.

Tämän ja viime vuoden osalta on salattu myös olennaisia tapahtumia. Ne ovat tulleet esiin vasta ajan oloon. Kaikkea emme tiedä vieläkään.

Suomea on viety uusiin sotiin.

Jo nyt Suomi on mukana Yhdysvaltain käynnistämässä ”uudessa kylmässä sodassa”, sen etulinjassa ja jopa sen yhtenä alullepanijana.

Uuden kylmän sodan kuuma ydin on Ukrainassa käytävä sota. Suomesta on tullut sen osapuoli.

Vasta aika näyttää, mihin sotiin Nato-jäsenyys Suomen vie.”

x  x  x

Vähitellen lisää tosiasioita on alkanut tulla esiin ennen muuta sen vuoksi, että tasavallan presidentti Sauli Niinistö on halunnut ottaa itselleen kunniaa Nato-jäsenyyden toteuttamisesta.

Niinistö on puolustautunut niitä vastaan, jotka ovat väittäneet hänen estelleen tai jarrutelleen jäsenyyden hakemista ja toteuttamista.

Toinen tärkeä tietolähde ovat olleet Lauri Nurmen kaltaiset toimittajat, jotka eivät ole pitäytyneet työssään vain journalistin rooliin, vaan jotka ovat toimineet myös poliittisina aktoreina. Kunniaa ovat hekin itselleen hakeneet.

Nurmen kirja osoittaa, että olen omassa kirjassani osunut osapuilleen oikeaan.

Oleellista uuttakin tietoa kirja sisältää.

Otan tästä kaksi esimerkkiä.

Omassa kirjassani väitän, että Suomen voimakas aseellinen tuki Ukrainalle liittyi Suomen pyrkimykseen päästä Naton jäseneksi. Tästä saamme nyt todisteita.

Teltat, kypärät ja muut suojavarusteet eivät riittäneet. Suomen oli annettava myös tappavaa aseistusta, raskastakin.

Toinen hyvin mielenkiintoinen yksityiskohta on hävittäjähankinnan kytkeytyminen Nato-jäsenyyteen.

Jäsenyyden ansiosta saimme hankituksi kalleimmat amerikkalaiset F-35 -hävittäjät edullisemmin kuin olisimme joutuneet maksamaan selvästi niitä heikommista ja halvemmista koneista.

Aika näyttää, kuinka paljon joudumme niistä lopulta maksamaan.

x  x  x

Paljon aukkoja on edelleen tiedoissa siitä, millä tavoin Suomen Nato-jäsenyys kytkeytyi Yhdysvaltain toimintaan ”uuden kylmän sodan” käynnistämiseksi.

Nurmen kirjassa kerrotaan presidenttien Joe Biden ja Sauli Niinistön yhteydenpidosta lokakuussa 2021. Tämä tuli esille myös The New York Timesin äskettäin julkaisemassa Niinistön haastattelussa.

Jo aikaisemmin Niinistö oli A-studion haastattelussa kertonut keskustelleensa Suomen Nato-jäsenyydestä syksyn mittaan useita kertoja Bidenin kanssa. On ilmeistä, että keskusteluja on ollut jo ennen julkisuuteen kerrottua lokakuun yhteyttä.

Washington Postin julkistamien tietojen mukaan Yhdysvaltain johto Bidenin johdolla kehitti keväällä 2021 suunnitelman uuden kylmän sodan käynnistämiseksi.

Silloin päätettiin ryhtyä patoamaan Kiinan nousevaa mahtia jakamalla maailma sen ja Venäjän johtamiin autoritaarisiin maihin ja Yhdysvaltain johtamiin demokraattisiin valtioihin.

Jo silloin mukana oli ajatus Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydestä.

Myöhempien tapahtumien valossa tuntuu mahdottomalta, että Yhdysvallat ei olisi jo tuolloin avannut Suomen kanssa keskustelua maamme Nato-jäsenyydestä. Siinä määrin läheiset keskusteluyhteydet ja yhteistoiminta meidän maittemme välillä noina aikoina näyttää olleen.

Ehkä joku ottaa aikanaan ”kunnian” myös tästä yhteydenpidosta.

x  x  x

Viime aikoina Sauli Niinistö on herättänyt huomiota pessimistisillä lausunnoillaan, joissa hän on varoitellut suursodan ja jopa ydinsodan vaaroista.

Niinistön huoli on aiheellinen.

Kysymys ei ole vain Ukrainan sodan leviämisestä, vaan myös monista muista kriisipesäkkeistä eri puolilla maailmaa.

Väkivalta ruokkii väkivaltaa. Suuremman sodan varjossa saattavat kiistojen ja jäätyneiden konfliktien osapuolet rohkaistua vahvistamaan asemiaan asevoimaa käyttämällä.

Viimeinen osoitus tästä on Hamasin Israelissa käynnistämä raju sotilaallinen isku.

Äskettäin Nato-maa Turkin tukema Azerbaidshan valtasi Nagorno-Karabahin, jonka armenialainen väestö joutui pakenemaan. Turkki itse iski kurdeja vastaan Syyriassa.

Kosovossa väkivaltaiset levottomuudet ovat yltyneet.

Pahin mahdollinen kauhukuva on, että Kiina ryhtyisi ratkomaan Taiwanin kiistaa asevoimaa käyttäen.

Nato-maana Suomikin joutuisi osapuoleksi tähän kriisiin.

Jos ”uuden kylmän sodan” osapuolten välille syntyisi aseellinen konflikti Aasiassa, se saattaisi levitä myös Eurooppaan.

Silloin Nato-jäsenyys ei takaisi meille rauhaa, vaan pahimmillaan joutuisimme suurvaltojen väliseksi taistelutantereeksi.

Tätäköhän Sauli Niinistö nyt pelkää?

x  x  x

Teokseni ”Sota vai rauha Suomelle?” on luettavissa kotisivuni kirja-arkistosta.

Sen voi tilata Pojanrannan verkkokaupasta.

Kirjan ja muita teoksiani voi saada ilmaiseksi keräämällä kannattajakortteja presidenttiehdokkuuteni tueksi.