Keskusteluyhteys Venäjän johtoon on avattava

Viime perjantaina Helsingissä järjestettyjen Pohjanranta-keskustelujen videotallenne on nyt katsottavissa Polaris-TV:n kautta.

Professori Vilho Harle käsitteli alustuksessaan moniulotteista ulkopolitiikkaa. Sen valossa hän arvioi myös Petteri Orpon johtaman hallituksen ohjelmaa. Harlen analyysin mukaan Suomen politiikka on kehittynyt lähes yksiulotteiseksi. Siinä
korostuvat ylitse muiden sotilaalliseen turvallisuuteen liittyvät kysymykset.

Lopuksi Harle sanoi provosoivansa kuulijoita puhumalla siitä, että Naton jäsenmaanakin Suomi voisi harjoittaa puolueettomuuspolitiikkaa.

Kun Suomi on sotilasliiton jäsen, emme voi sodan oloissa olla puolueeton konfliktissa, jossa Nato tai sen jäsenmaa on osallisena. Sodan aikaiseen puolueettomuuteen tähtäävä puolueettomuuspolitiikka ei siis ole enää mahdollista.

Sen sijaan professori Harle piti mahdollisena sitä, että muussa ulkopolitiikassaan Suomi voisi Nato-maanakin noudattaa puolueettomuuspolitiikan periaatteita.

Omassa alustuksessani päädyin samaan erityisesti ihmisoikeuspolitiikan osalta, vaikka en puolueettomuuspolitiikan käsitettä käyttänytkään. Sanoin, että Suomella tulisi olla ihmisoikeuspolitiikassaan tasapuolisen pidättyväinen linja.
Meidän molempien alustukset ovat myös luettavissa Pohjantähti-lehden arkistosta.

Timo Soini puhui mm. siitä, kuinka ulko- ja turvallisuuspolitiikan päätöksenteko Suomessa toimii.

Keskustelussa esiin nousi kaksi polttavaa toisiinsa kytkeytyvää kysymystä: suhteet Venäjään ja rauhanratkaisun aikaansaaminen Ukrainan sotaan.

Ajanpuutteen vuoksi jouduin vastaamaan näihin kysymyksiin hyvin lyhyesti.

x x x

Suhteiden hoitaminen Venäjään on vaikeaa niin kauan kun sota Ukrainassa jatkuu. Toisaalta Suomikin voi omalla toiminnallaan edesauttaa rauhan aikaansaamista.

Rauhan rakentaminen Ukrainaan on aloitettava samoin kuin muiden sotien lopettamiseksi on menetelty. On saatava aikaan tulitauko, aselepo ja neuvottelut rauhansopimuksen aikaansaamiseksi.

Ukrainan sodan lopettamiseksi on löydettävä ratkaisu erityisesti kahteen kysymykseen.

Ensiksikin on löydettävä ratkaisu, joka takaa sekä Ukrainan että Venäjän turvallisuuden.

Äskettäin 100 vuoden ikään ehtineen Henry Kissingerin suhtautuminen Ukrainan Nato-jäsenyyteen on mielenkiintoisella tavalla muuttunut.

Kissinger piti virheenä Ukrainan pyrkimystä Nato-jäsenyyteen ja Yhdysvaltain tukea sille. Hän pelkäsi sen johtavan onnettomuuksiin.

Nyt kun on ajauduttu laajamittaiseen sotaan, Kissinger kannattaa Ukrainan Nato-jäsenyyttä osana rauhanratkaisua. Nato-jäsenyys antaisi hänen mukaansa mahdollisuudet hillitä Ukrainan käyttäytymistä.

Kissingerillä lienevät mielessään myös vuoden 2008 tapahtumat, jolloin amerikkalaisia aseita saanut Georgian presidentti Mihail Saakashvili aloitti sodan Venäjää vastaan.

Toiseksi: on löydettävä ratkaisu siihen, kuinka turvataan itäisen Ukrainan ja Krimin niemimaan väestön venäjänkielisen enemmistön asema ja oikeudet.

Tämä on kysymys, joka käynnisti Ukrainan sisällissodan vuoden 2014 alussa. Venäjän hyökkäys helmikuussa 2022 oli suoraa jatkoa sille.

Näihin asioihin palaamme Tampereella ja Turussa järjestettävissä Pohjanranta-keskusteluissa.

x x x

Vaikka Ukrainan sota jatkuisikin, Suomen on ryhdyttävä palauttamaan kahdenvälistä yhteydenpitoa Venäjän johtoon.

Edellisen hallituksen ulkoministeri Pekka Haavisto kertoi maanantaina MTV:n aamulähetyksessä, ettei hänellä ollut ollut yhteyksiä ulkoministeri Sergei Lavroviin sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Hänen mukaansa tämä oli osa EU:n ja
jäsenmaiden ja muiden länsimaiden yhteistä politiikkaa, jonka mukaan korkean tason yhteyksiä Venäjään ei ylläpidetty.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö toimi aluksi toisin. Tässä hän jatkoi samaa käytäntöä kuin vuodesta 2014 lähtien. Silloinkin länsimailla oli yhteinen linja, että kahdenvälistä korkean tason yhteydenpitoa Venäjälle vältellään.

Kun Venäjä oli hyökännyt 24.2.2022 Ukrainaan, Niinistö kävi Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa 11.3. puhelinkeskustelun, jonka sisällöstä hän kertoi julkisuuteen uutiskanava CNN:n haastattelussa. Kommentoin asiaa 14.3.
julkaisemassani blogissa ”Ukrainan rauhansopimuksen suuntaviivat”.

Seuraavan keskustelun Niinistö kävi Putinin kanssa 14. toukokuuta 2022.

Tasavallan presidentin kanslian julkaisemassa tiedotteen mukaan:
”Presidentti Niinistö totesi presidentti Putinille, miten perusteellisesti Venäjän loppuvuodesta 2021 esittämät vaatimukset Natoon liittymisen estämisestä ja Venäjän suurhyökkäys Ukrainaan helmikuussa 2022 ovat muuttaneet Suomen turvallisuusympäristön. Presidentti Niinistö ilmoitti, että Suomi päättää hakea Nato-jäsenyyttä lähipäivinä.”

Lopuksi tiedotteessa todetaan: ”Suomi haluaa jatkossakin hoitaa rajanaapuruuden tuottamat käytännön kysymykset asiallisesti ja ammattimaisesti.”.

x x x

Tämän keskustelun jälkeen yhteyksiä ei ole pidetty. Kahdenvälisten käytännön kysymystenkin hoitamisessa on ollut kovasti toivomisen varaa.

Yhteydenpito on tietysti ollut vaikeaa, kun Niinistö sysäsi vastuun Suomen Nato-jäsenyydestä Venäjälle. Jo pari päivää aikaisemmin Niinistö oli Boris Johnsonin Suomen-vierailun yhteydessä kehottanut Putinia ”katsomaan peiliin”. Tätä
kommentoin 14.5. julkaisemassani blogissa.

Kyllä Venäjälläkin tiedettiin, että Suomen Nato-jäsenyys oli pantu vireille jo paljon aikaisemmin. Toukokuun lopulla julkisuuteenkin tuli Washington Postin kautta tieto, että Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys pantiin vireille jo keväällä 2021.

Äskettäin Niinistö kertoi julkisuuteen, että hän oli puhunut Suomen Nato-jäsenyydestä presidentti Joe Bidenin kanssa usein syksyn 2021 aikana.

Yhteydenpito ei ole 14.5.2022 käydyn keskustelun jälkeen tietenkään ollut helppoa.

Keskusteluyhteys on avattava uudelleen viimeistään ensi vuoden alussa valittavan uuden presidentin toimikauden alussa. Tähän meitä velvoittaa myös puheenjohtajuutemme ETY-järjestössä vuonna 2025.

Tästäkin asiasta keskustelemme seuraavissa Tampereella kirjastotalo Metsossa pe 11.8. klo 15 ja Turussa pe 18.8. klo 15 Puutarhakadun auditoriossa järjestettävissä Pohjanranta-keskusteluissa.