Keskustan ”käärijä” on oikeassa

Keskustan entinen puoluesihteeri Seppo Kääriäinen on toiminut viime vuosina ”käärijänä”, joka on pyrkinyt kokoamaan keskustalaisia yhteen ”paaliin”. Lähes kaikkea puolueessa tapahtunutta hän on pyrkinyt tulkitsemaan ja selittämään parhain päin.

Nyt Seppo on Ilta-Sanomien haastattelussa herätellyt kovin sanoin keskustaväkeä puhumalla siitä, että puolue on eksistentiaalisessa kriisissä – että sen koko olemassaolo on uhattuna.

Haastattelu perustuu Kääriäisen Ajatuspaja Alkiolle kirjoittamaan analyysiin ”Miten tässä näin kävi?”.

x x x

Seppo Kääriäinen moittii haastattelussa äskettäin pidettyä Keskustan puoluevaltuuston kokousta siitä, että puolueaktiiveilta peili tuntui unohtuneen kotiin.

Vaalitappiosta syytettiin lähinnä perussuomalaisia, mutta Kääriäinen tuo analyysissään peilin keskustaväen eteen:

– Keskusta menetti 8 edustajapaikkaa. Vuodesta 2015 menetys on yhteensä 26 paikkaa (18 + 8), siis yli puolet silloisista edustajapaikoista. Sitä voi pitää dramaattisena pudotuksena eikä se selity yhdellä syyllä.

– Keskustan vaalitappiot muodostavat syvälle menevän eksistentiaalisen ongelman.

– Kysymys ei ole poliittisiin suhdanteisiin liittyvistä vaalitakaiskuista, vaan puolueen olemassaolosta, Kääriäinen kirjoittaa.

Uuden nousun ehtoja ovat Kääriäisen mukaan tähän mennessä toteutetun poliittisen linjan kriittinen arviointi, mahdolliset uudet johtopäätökset, puolueen järjestöllisen ja toiminnallisen tilan tarkastelu sekä viestinnän läpivalaisu.

– Keskusta tulisi tässä vaihtoehdossa ajaa koko lailla uuteen asentoon. Siihen voi kuulua myös uusien johtohenkilöiden valinta, Kääriäinen kirjoittaa, mutta toteaa asian olevan puoluekokouksen asia.

Joka tapauksessa Kääriäisen linja on, että keskustan ei tule tyytyä keskisuuren tai pienen puolueen asemaan:

”Keskustan kohtalon ratkaisevat uudet äänestäjät – ja nuoret. Sille joukolle tulevaisuuden elämänehdot kuten ilmasto-, ympäristö – ja luontoasiat ovat koulutus- ja toimeentulokysymysten ohella tärkeitä valintakriteerejä.”

Yhdyn täysin Sepon analyysiin, mutta hänen viimeiseen kannanottoonsa on tehtävä tärkeä lisäys: uuden nousun ehdottomana edellytyksenä on luottamuksen vahvistaminen niiden keskuudessa, jotka ovat viime vuosina Keskustan jättäneet.

Politiikan sisällön suhteen ei ole ristiriitaa kannatuksen vahvistamisella Keskustaa aikaisemmin kannattaneiden keskuudessa ja toisaalta uusien ja nuorten kannattajien parissa. Keskustaan pettyneet ovat olleet tyytymättömiä puolueen toimintaan nimenomaan ilmasto-, ympäristö – ja luontoasioissa.

x x x

Tärkeimmän keinon Keskustan kannatuksen vahvistamiseksi Seppo Kääriäinen toi esille jo pari vuotta sitten julkaisemassaan kirjoituksessa, jossa hän ehdotti esivaalin järjestämistä puolueen presidenttiehdokkaasta. Siitä uutisoi aikanaan Ilta-Sanomat.

Ilta-Sanomat kertoi Kääriäisen kirjoittaneen, että ”tuskin on viisasta toimia samanlaisella typistetyllä keskustelulla kuin tehtiin vuoden 2018 vaalien alla”.

Lehti muistuttaa, että ”tuolloin Keskustan puheenjohtaja, pääministeri Juha Sipilä ja Matti Vanhanen sopivat nopealla tahdilla, että Matti Vanhanen on puolueen presidenttiehdokas.

Puolue-elimet siunasivat päätöksen. Taustalla oli pelko, että Paavo Väyrynen pyrkii keskustan ehdokkaaksi.

Nopeus yllätti monet. Tiettävästi esimerkiksi Suomen Pankin pääjohtajalla Olli Rehnillä (kesk) olisi ollut haluja presidenttikisaan.”

Muodon vuoksi oli kysytty myös Rehnin halukkuutta ehdokkuuteen.

Jälkikäteen Olli on purkanut katkeruuttaan, ja tullut myös paljastaneeksi sen, mistä oikeasti oli ollut kysymys.

Risto Uimosen vuonna 2019 ilmestyneessä kirjassa ”Tulos tai ulos” Rehn toteaa:

”Oli kai tarkoitus tehdä näennäinen tiedustelu, kun oli aika pitkälle rakennettu suunnitelma toisenlaisesta ratkaisusta. Juha olisi voinut puhua minun ja Matti Vanhasen kanssa. Olisimme voineet katsoa yhdessä, kuka lähtee ehdokkaaksi ja miten [Paavo] Väyrynen estetään.”

Olin lopulta vuoden 2018 presidentinvaaleissa mukana kansanliikkeen ehdokkaana.

Voitin sekä Matti Vanhasen että SDP:n ehdokkaan Tuula Haataisen.

x x x

Kääriäinen arvioi taannoisessa kirjoituksessaan, että jäsenvaali vuoden 2024 presidentinvaalien alla olisi eduksi Keskustalle:

– Hyvin hoidettu esivaali voisi sivutuotteena elvyttää kansanliikkeen uinuvaa järjestötoimintaa ja antaa jäsenyydelle merkitystä.

– Keskustassa ehdokkaiksi tarjotaan Olli Rehnin lisäksi ainakin entisiä puheenjohtajia, ainakin Esko Ahoa ja Matti Vanhasta. Voisihan niitä ehdokasehdokkaita olla myös eduskunnassa ja Euroopan unionin parlamentissa, Kääriäinen kirjoittaa.

Ilta-Sanomat mainitsee, että ”mahdolliseen Keskustan esivaaliin on taustalla esitetty myös Seppo Kääriäistä itseään. Myös Paavo Väyrysen nimi on ollut esillä.”

Kääriäisen neuvo on otettu varteen. Esivaalin järjestämisestä on tehty päätös.

On tärkeää, että esivaali saadaan todella aikaan.

On tärkeää, että tällä kertaa Olli Rehn on siinä mukana.

Olli Rehn oli puoluejohdon ehdokas jo vuoden 2012 presidentinvaaleihin. Lopulta hän ei silloin rohjennut lähteä esivaaliin.

Olin puolueen presidenttiehdokkaana, ja vaaleissa palautimme äänestäjien luottamuksen puolueeseen.

Nyt Olli Rehnin ehdokkuus esivaalissa avaa mahdollisuuden toteuttaa se ”tähän mennessä toteutetun poliittisen linjan kriittinen arviointi”, jota Kääriäinen Ajatuspaja Alkiolle laatimassaan analyysissä vaatii.

Olli Rehn on kuulunut avainpelaajana siihen ”joukkueeseen”, joka on vuodesta 2010 lähtien puoluetta epävirallisesti johtanut.

Tämä ”joukkue” on päävastuussa siitä eksistentiaalisesta kriisistä, johon Keskusta on nyt joutunut.

x x x

On tärkeää, että esivaali järjestetään tasapuolisesti ja siten, että pääsemme keskustelemaan Suomen, Euroopan ja koko ihmiskunnan tulevaisuudesta.

Ehdokkaiden välisiä julkisia keskustelutilaisuuksia on järjestettävä eri puolilla Suomea. Esivaalin yhteydessä on mahdollisuus vahvistaa puoluetta myös hankkimalla meille uusia jäseniä.

Avoimuuden hengessä ehdokkaiden on paljastettava, miltä taholta he saavat taloudellista tukea esivaalikampanjaansa varten.

Omalta osaltani rahoitus on täysin avointa. Maksan jälleen kampanjani kulut myymällä mukeja ja kirjoja. Samalla tavoin rahoittaisin osan itse presidentinvaalien menoista, jos minut ehdokkaaksi nimettäisiin.

Kiinnostus mukeja kohtaan on säilynyt ja näköjään vahvistumassa.

Kun Janne Kataja oli käynyt Kuokkavieraana Pohjanrannassa ja saanut omakseen Vuokko&Paavo -mukin, niiden menekki on piristynyt. Myös ohjelmassa esillä ollut Kuningas-muki on lisännyt suosiotaan.

x x x

Mukeja ja kirjoja voi tilata Pohjanrannan verkkokaupasta.