Sauli Niinistö rikkoi vaalilupauksensa

Vuoden 2018 presidentinvaaleissa Sauli Niinistö sai hyvin vahvan valtakirjan jatkokaudelleen.

Vaalien lähestyessä minäkin kannatin aluksi Niinistön uudelleenvalintaa.

Helmikuun 18. päivänä 2016 julkaisemassani blogissa perustelin kantaani sillä, että ”luotan Niinistön pitävän Suomen Paasikiven linjalla ja turvaavan Suomen säilymisen sotilaallisesti liittoutumattomana, puolueettomana maana.”

Ajan oloon aloin epäillä Niinistön turvallisuuspoliittista linjaa. Kesäkuun 12. päivänä 2017 julkaisemassani blogissa ”En voi enää tukea Sauli Niinistön uudelleenvalintaa” kirjoitin:

”Nykyisen hallituksen toimikaudella on otettu selviä askeleita sotilaallisen liittoutumisen suuntaan. Olen hyväuskoisesti tulkinnut, että ne ovat toteutuneet valtioneuvoston tahdosta. Viime aikoina on alkanut näyttää yhä ilmeisemmältä, että Sauli Niinistö on tasavallan presidenttinä tätä kehitystä johtanut.”

Myöhemmin ilmoitin asettuvani kansalaisliikkeen presidenttiehdokkaaksi. Ehdokkuudellani halusin saada aikaan keskustelua Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjasta.

Keskustelua syntyi. Sen yhteydessä Sauli Niinistö torjui ehdottomasti sen väitteen, että hän olisi viemässä Suomea suoraan tai EU:n kautta sotilasliitto Naton jäseneksi.

Niinistö sanoi, että Nato-jäsenyyttä olisi harkittava vain siinä tilanteessa, että Venäjä alkaisi pitää Suomea samanlaisena uhkana turvallisuudelleen kuin Natoa.

Vaaleissa Sauli Niinistö sai ylivoimaisen voiton. Mutta se ei ollut valtakirja muuttaa Suomen turvallisuuspolitiikan vakiintunutta linjaa.

Valtaosa häntä äänestäneistä vastusti Suomen jäsenyyttä Natossa.

x x x

Aloitettuani vaalikampanjani kirjoitin 17.12.2017 blogin, jossa kerroin aikovani saattaa Sauli Niinistön vastuuseen teoistaan ja sanoistaan:

”Kaikkialla kuulijoita kiinnostaa erityisesti Sauli Niinistön rooli Suomen viemisessä Euroopan unioniin, euroalueeseen ja isäntämaasopimukseen Naton kanssa. Kysymyksiä synnyttävät myös Niinistön epämääräinen Nato-kanta ja hänen toimintansa Euroopan unionin yhteisen puolustuksen ajamisessa.”

Myöhemmän kehityksen valossa erityisen mielenkiintoista on, että jo tuolloin Sauli Niinistö otti kantaa siihen, millaisella menettelyllä mahdollisesta Nato-jäsenyydestä voitaisiin päättää:

”Sauli Niinistö näyttää jatkavan perustuslain ”luovaa tulkintaa” myös ajaessaan Suomen sotilaallista liittoutumista. Hän sanoo kyllä kannattavansa kansanäänestyksen järjestämistä Suomen Nato-jäsenyydestä, mutta vihjailee kriisitilanteessa syntyvistä nopeista liittoutumista ja mahdollisuudesta, että eduskunta voisi päättää Nato-jäsenyydestä yksinkertaisella enemmistöllä.”

Kommentoin, että tämä ei tietenkään voi olla perustuslain mukaista. Liittymiseen tarvittaisiin sekä kansanäänestys että kahden kolmasosan eduskuntaenemmistö.

x x x

Sauli Niinistö alkoi valmistella Suomen Nato-jäsenyyttä heti sen jälkeen, kun Joe Biden oli vuoden 2020 lopulla valittu Yhdysvaltain presidentiksi.

Tammikuussa 2021 Niinistö antoi Iltalehdelle haastattelun, jonka merkitys on ollut ymmärrettävissä vasta myöhempien tapahtumien valossa.

Iltalehden haastattelussa Niinistö moitti eduskuntaa siitä, että se oli hyväksynyt kannanoton, jonka mukaan Suomen aluetta ei voida käyttää vihamielisiin tarkoituksiin naapurimaita vastaan. Niinistö kutsui tätä eduskunnan kannanottoa alatyyliin sortuen ”lipaisuksi”.

Samassa haastattelussa Niinistö sanoi, että vireillä ollut hävittäjähankinta liittää Suomen osaksi ”uhkatasapainoa”.

Vuoden 2021 keväällä Joe Biden ryhtyi avustajineen suunnittelemaan ”uutta kylmää sotaa”, jossa maailma jaetaan Yhdysvaltain itsensä johtamien demokraattisten maiden rintamaan ja toisaalta Kiinan ja Venäjän johtamiin autoritaarisiin maihin.

Tähän suunnitelmaan kuului Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys.

Tästä kertoi Washington Post 26.5. 2022 ilmestyneessä laajassa jutussaan, joka perustui Yhdysvaltain johdon piiristä kerättyisin tietoihin.

Jutun mukaan Suomen Nato-jäsenyys pantiin vireille puhelinkeskusteluissa, jotka presidentti Biden kävi presidentti Niinistön kanssa vuoden 2021 joulukuussa ja vuoden 2022 tammikuussa.

Lehden mukaan Biden ”vokotteli” Niinistöä Natoon.

x x x

Kun Suomen Nato-jäsenyys pantiin vireille, ei ollut sen kaltainen tilanne, josta Sauli Niinistö vuoden 2018 yhteydessä puhui.

Venäjä ei kokenut Suomea itselleen samankaltaiseksi uhkaksi kuin Natoa, eikä uhkaksi ollenkaan.

Toisaalta: ei Venäjäkään uhannut Suomen turvallisuutta.

Sekä presidentti Sauli Niinistö että puolustusvoimien ylin johto totesivat, ettei Suomeen kohdistunut silloin eikä näköpiirissä olleessa tulevaisuudessa mitään sotilaallista uhkaa.

Suomesta tuli uhka Venäjälle vasta siinä yhteydessä, kun maamme valtiollinen johto ryhtyi valmistelemaan liittymistä Natoon.

Jäsenyyden hakemisesta päätettiin ilman kansanäänestystä ja kovalla kiireellä.

x x x

Sen jälkeen, kun Nato-jäsenyyttä oli päätetty hakea, tarjolla on ollut vain huonoja vaihtoehtoja.

Jäsenyyttä haettaessa ratkaiseva merkitys oli sillä, että etenemme ”käsi kädessä” Ruotsin kanssa.

Nyt tästä on luovuttu. On tarjolla jopa vaara, että Ruotsi ei lopulta liitykään.

Vielä vuosi sitten presidentti Sauli Niinistö edellytti, että jäsenyyden hakemisestakin pitäisi järjestää kansanäänestys.

Nyt on ilman kansanäänestystä ja jopa eduskunnan yksinkertaisella enemmistöllä päätetty lyödä lukkoon Suomen jäsenyys.

Vielä viime vuoden lopulla eduskunnan puhemies Matti Vanhanen ja ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho olivat sitä mieltä, että lopullinen päätös olisi tehtävä vasta vaalien jälkeen kokoontuvassa uudessa eduskunnassa.

Nyt lopullinen päätös on tehty, Nato-lait on vahvistettu ja Suomen kohtalosta päättäminen on siirretty arvaamattomasti käyttäytyvien ulkovaltojen käsiin.

x x x

Lisätietoa Suomen Nato-jäsenyydestä on saatavissa teoksestani ”Sota vai rauha Suomelle?”. Se on lainattavissa kirjastoista ja ostettavissa kirjakaupoista. Teoksen voi tilata Pohjanrannan verkkokaupasta.

Suosittelen myös katsottavaksi TV/7:n tuottamaa vaalikeskustelua, johon osallistun yhdessä Mika Niikon kanssa.