Esiinnyin televisiossa!

Viime vuosina kasvoni eivät ole televisiossa pahemmin kuluneet.

Ylen ja MTV:n uutis- ja ajankohtaisohjelmiin minua ei ole vaivattu, vaikka esillä ovat olleet asiat, joista minulla on ollut sekä asiantuntemusta että perusteltuja mielipiteitä. Kannanottoni eivät olisi sopineet valtamediassa vallalla olleeseen ilmapiiriin ja linjaan.

Alfa-TV:n lähetyksiin pääsin mukaan, kun Pohjantähti-keskus osti niistä ohjelma-aikaa. Tuotimme 20-osaisen ohjelmasarjan ”Dissidentti”.

Valitettavasti Alfa-TV ajautui vararikkoon. Sille tuotetut ”Dissidentin” jaksot ovat kuitenkin jälkikäteen katsottavissa Polaris-TV:n kautta.

x x x

Viime lauantai-iltana olin mukana TV7:n vaaliohjelmassa.

Olin Rami Ojareksen haastateltavana yhdessä eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan entisen puheenjohtajan Mika Niikon kanssa. Suora puolen tunnin mittainen lähetys alkoi klo 19. Se esitettiin vain kaapeliverkoissa.

Ohjelman alussa oli toimittaja Ojareksen tuottama insertti, jossa käsiteltiin sotapropagandaa yleisesti ja myös Ukrainan sotaan liittyen.

Insertti oli hyvin tehty. Olennaiset asiat olivat kohdallaan. Sisällöltään se poikkesi Ylen ja MTV:n kanavilla esitetyistä ohjelmista.

Insertti oli siinä määrin laaja, että suoran lähetyksen keskustelu jäi pahasti kesken. Niinpä studiossa kuvattiin parinkymmenen minuutin mittainen jatko-osa, joka liitettiin arkistoitavaan versioon. Laajennettu ohjelma on nyt katsottavissa TV7:n Netti-TV:n kautta.

Mika Niikko on ollut omiensa keskuudessa dissidentti, toisinajattelija.

Venäjän hyökättyä Ukrainaan Niikko julkaisi tviitin, jossa hän esitti, että Ranskan presidentin Emmanuel Macronin tai jonkun muun pitäisi astua julkisuuteen ja sanoa, että Ukraina ei liity Natoon.

Niikko oli oikeassa. Sota olisi ollut vältettävissä ja se olisi ollut lopetettavissa, jos Ukrainan Nato-jäsenyydestä olisi luovuttu ja jos Minsk II -sopimus olisi pantu täytäntöön.

Tviittinsä vuoksi Mika Niikko joutui kuitenkin luopumaan eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajuudesta.

Niikon tilalle valittiin Jussi Halla-aho, joka on antanut yllin kyllin harkitsemattomia lausuntoja. Ne kuitenkin on vaieten hyväksytty, kun ne ovat olleet sopusoinnussa Suomessa vallalla olleen poliittisen suuntauksen kanssa.

Mika Niikko vastusti Suomen Nato-hakemusta. Kun eduskunnassa äskettäin lyötiin lukkoon Natoon liittyminen, Niikko äänesti tyhjää.

Lauantain TV-keskustelussa Niikko pahoitteli sitä, että oli äänestänyt tyhjää. Hän sanoi, että kun jäsenyyttä nyt on haettu, jäsenyyden hyväksyminen on hänen mielestään ainoa vaihtoehto.

x x x

Minäkin vastustin Nato-jäsenyyden hakemista.

Oli mielestäni vakava historiallinen virhe, että Suomi ilman pätevää syytä päätti luopua asemastaan sotilaallisesti liittoutumattomana, puolueettomana maana ja samalla siitä vakauspolitiikasta, jolla olemme turvanneet rauhalliset olot koko Pohjois-Euroopassa.

Tein parhaani sen puolesta, että päätös olisi lykätty rauhallisempaan ajankohtaan, jolloin tästä ratkaisusta olisi kyetty käymään perusteellinen keskustelu ja jolloin päätöksenteossa olisi voitu kunnioittaa kansanvallan periaatteita ja noudattaa tarkkaan maamme perustuslakia.

Valitettavasti en tässä onnistunut.

Jäsenyyttä haettiin, vaikka Suomen valtiollinen ja sotilasjohto totesivat, ettei Suomeen kohdistunut silloin eikä näköpiirissä olleessa tulevaisuudessa mitään sotilaallista uhkaa.

Toukokuun 20. päivänä 2022 julkaisin blogin ”Kelvoton yritys?”.

Kirjoituksessa käytetty termi ”kelvoton yritys” oli ollut esillä kevään mittaan käydyssä keskustelussa.

Itse olin käyttänyt sitä blogissani ”Nato-jäsenyyden hakemiseen liittyisi suuria riskejä”:

”Nato-jäsenyyden kannattajat ovat ilmoittaneet luottavansa siihen, että Suomen jäsenyyshakemus hyväksyttäisiin. Tämä on perustunut johtavien jäsenmaiden edustajien ilmoituksiin, että he tukevat Suomen jäsenyyttä.

Toisaalta Nato-jäsenyyden kannattajatkin ovat myöntäneet, että jäsenyyden hakemiseen liittyy riskejä.

Suurin riski olisi tietysti se, että hakemusta ei hyväksyttäisi. Kelvoton yritys saattaisi pahasti heikentää Suomen asemaa sekä yleisesti että erityisesti suhteessa Venäjään.”

Pian tämän jälkeen tasavallan presidentti Sauli Niinistö totesi julkisuudessa, että ”kelvoton yritys” olisi pahin mahdollinen vaihtoehto – että hakisimme jäsenyyttä, mutta se ei toteutuisi.

Kirjoitukseni lopussa totesin:

”Jos Suomen jäsenyys viivästyy pitkään, kasvaa riski, että päädytään ”kelvottomaan yritykseen”. On muistettava, että Ukrainassa käydään täysimittaista sotaa, jolla on arvaamattomia ja syvälle käyviä vaikutuksia sekä valtioiden välisiin suhteisiin että eri maiden sisäiseen kehitykseen.”

Päätin kirjoitukseni toteamukseen:

”Joka tapauksessa tasavallan presidentin ja valtioneuvoston on tehtävä kaikki mahdollinen, että yrityksestä ei tulisi kelvoton.”

x x x

Näinhän tässä on käynyt. Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston on todellakin ollut tehtävä kaikki mahdollinen, että yrityksestä ei tulisi kelvoton.

Sen jälkeen, kun jäsenyyttä oli päätetty hakea, tarjolla on ollut vain huonoja vaihtoehtoja.

Jäsenyyttä haettaessa ratkaiseva merkitys oli sillä, että etenemme ”käsi kädessä” Ruotsin kanssa.

Nyt tästä on luovuttu. On tarjolla jopa vaara, että Ruotsi ei lopulta liittyisikään.

Vielä vuosi sitten presidentti Sauli Niinistö edellytti, että jäsenyyden hakemisestakin pitäisi järjestää kansanäänestys.

Nyt on ilman kansanäänestystä ja jopa eduskunnan yksinkertaisella enemmistöllä päätetty lyödä lukkoon Suomen jäsenyys.

Vielä viime vuoden lopulla eduskunnan puhemies Matti Vanhanen ja ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho olivat sitä mieltä, että lopullinen päätös olisi tehtävä vasta vaalien jälkeen kokoontuvassa uudessa eduskunnassa.

Nyt lopullinen päätös on tehty, ja Suomen kohtalosta päättäminen on siirretty arvaamattomasti käyttäytyvien ulkovaltojen käsiin.

Nato-jäsenyyden edistämiseksi Suomi on asettautunut Ukrainan sodassa etulinjaan yhdessä Baltian maiden ja Puolan kanssa.

Kaikki mahdollinen on totisesti tehty. Mihin tämä kaikki päättyy, sitä ei tiedä kukaan.

Uskon, että jälkikäteen vielä myönnetään, että olin ollut oikeassa – kuten on käynyt ”vahvan markan” talouspolitiikan, EU-jäsenyyden ja euroon siirtymisen suhteen.

x x x

Ojensin TV7:n lähetyksessä Niikolle ja Ojarekselle uusimman kirjani ”Sota vai rauha Suomelle?”. Saatesanani olivat samat kuin ulkoministeri Pekka Haavistolle ja puolustusministeri Mikko Savolalle: ”Lue tämä, niin tiedät mitä Suomessa on parin viime vuoden aikana todella tapahtunut”.

Teos on lainattavissa kirjastoista ja ostettavissa kirjakaupoista. Sen voi myös tilata Pohjanrannan verkkokaupasta ja ostaa järjestämissäni yleistilaisuuksissa.