Kelvoton yritys?

Viime lauantaina 14.5. kirjoitin blogin, jossa kerroin että, edellisen kirjoitukseni piti olla viimeinen puheenvuoroni keskusteluun Suomen Nato-jäsenyydestä. Sinä päivänä oli varmistunut, että jäsenyyttä haetaan.

Kirjoitin:

”On vakava historiallinen virhe, että Suomi ilman pätevää syytä luopuu asemastaan sotilaallisesti liittoutumattomana, puolueettomana maana ja samalla siitä vakauspolitiikasta, jolla olemme turvanneet rauhalliset olot koko Pohjois-Euroopassa.

Olen tehnyt parhaani sen puolesta, että päätös olisi lykätty rauhallisempaan ajankohtaan, jolloin tästä ratkaisusta olisi kyetty käymään perusteellinen keskustelu ja jolloin päätöksenteossa olisi voitu kunnioittaa kansanvallan periaatteita ja noudattaa tarkkaan maamme perustuslakia.

Valitettavasti en tässä onnistunut.

Kannanottoni ovat luettavissa kotisivuni blogiarkistosta. Niihin ei ole tässä vaiheessa mitään lisättävää, eikä niissä ole mitään pois otettavaa.”

x x x

Pari päivää myöhemmin jouduin tarttumaan uudelleen asiaan muun muassa sen vuoksi, että Turkki oli ilmoittanut vastustavansa Suomen Nato-jäsenyyttä.

Kirjoitin:

”Kuinka sitten uutiset Turkista asiaan vaikuttavat?

Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoganin eilistä lausuntoa on vähätelty ja jopa pilkattu. On puhuttu ”basaarikauppiaasta”, joka aikoo kiristää etuja omalle maalleen.

Huomiota ei ole lainkaan kiinnitetty Ukrainassa riehuvaan sotaan.

Turkki on Mustanmeren rantavaltio. Sillä on ehkä avainrooli rauhan aikaansaamiseksi Venäjän ja Ukrainan välille.

Turkin kantaan saattaa ratkaisevalla tavalla vaikuttaa se, kuinka Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden arvioidaan vaikuttavan sotaan ja mahdollisuuksiin saada se pian päättymään.

Turkin eilinen kannanotto osoittaa, että on olemassa todellinen riski siihen, että Suomen ja Ruotsin hakemus johtaisi ”kelvottomaan yritykseen”. Muitakin kompastuskiviä Nato-tielle voi ilmaantua.

Tätä on tasavallan presidentti Sauli Niinistökin pitänyt pahimpana vaihtoehtona.

Vielä on mahdollisuus perääntyä. Kasvojen menettämiseltä voisi välttyä lykkäämällä hakemuksen jättämistä.”

Seuraavana päivänä tasavallan presidentti ja valtioneuvosto päättivät, että Nato-jäsenyyttä haetaan.

x x x

Kirjoituksessa käytetty termi ”kelvoton yritys” on ollut esillä kevään mittaan käydyssä keskustelussa.

Ensin minä sitä käytin blogissani ”Nato-jäsenyyden hakemiseen liittyisi suuria riskejä”.

”Nato-jäsenyyden kannattajat ovat ilmoittaneet luottavansa siihen, että Suomen jäsenyyshakemus hyväksyttäisiin. Tämä on perustunut johtavien jäsenmaiden edustajien ilmoituksiin, että he tukevat Suomen jäsenyyttä.

Toisaalta Nato-jäsenyyden kannattajatkin ovat myöntäneet, että jäsenyyden hakemiseen liittyy riskejä.

Suurin riski olisi tietysti se, että hakemusta ei hyväksyttäisi. Kelvoton yritys saattaisi pahasti heikentää Suomen asemaa sekä yleisesti että erityisesti suhteessa Venäjään.

Toinen riski liittyisi aikajaksoon hakemuksen jättämisestä sen hyväksymiseen.

Sinä aikana Suomen asema olisi samankaltainen kuin Ukrainan tilanne oli ennen Venäjän hyökkäystä. Olisimme ryhtyneet hakemaan Naton jäsenyyttä, jota Venäjä vastustaa.

Venäjä on ilmoittanut, että Suomen jäsenyydellä olisi sotilaallisia ja poliittisia seurauksia.”

x x x

Pian tämän jälkeen tasavallan presidentti Sauli Niinistö totesi julkisuudessa, että ”kelvoton yritys” olisi pahin mahdollinen vaihtoehto – että hakisimme jäsenyyttä, mutta se ei toteutuisi.

Eiliset uutiset viittaavat siihen, että tuo pahin vaihtoehto saattaa toteutua.

Ulkoministeri Pekka Haavisto arvioi, että neuvottelujen alkaminenkin saattaisi viivästyä useilla viikoilla, jopa kesäkuun lopulla pidettävän Naton huippukokouksen tuolle puolen. Ties kuinka pitkään sen yli.

Kun neuvottelut on vihdoin käyty ja sopimus on saatu aikaan, alkavat ratifioinnit jäsenmaissa.

Turkissa pidetään kesällä 2023 presidentinvaalit ja parlamenttivaalit. Turkin ratifiointi saattaa viivästyä niiden yli.

Toukokuun 14. julkaisemassani blogissa huomautin, ettei keskustelussa ollut otettu huomioon Ukrainassa käytävän sodan vaikutuksia Turkin päätöksentekoon.

Vaille huomiota on jäänyt myös se tosiasia, että Turkki on hyvin riippuvainen Venäjästä.

Jos Suomen jäsenyys viivästyy pitkään, kasvaa riski, että päädytään ”kelvottomaan yritykseen”. On muistettava, että Ukrainassa käydään täysimittaista sotaa, jolla on arvaamattomia ja syvälle käyviä vaikutuksia sekä valtioiden välisiin suhteisiin että eri maiden sisäiseen kehitykseen.

Tuo termi liittyy juridiikkaan. Löysin netistä määritelmän:

”Kelvoton yritys on kyseessä silloin, kun rikoksesta aiheutuvan seurauksen syntyminen ei ole mahdollista. Tällöin rikoksentekijän toiminta ei olisi voinut johtaa siihen lopputulokseen, mitä tekijä tavoitteli. Seurauksen syntymisen mahdottomuuden takia kelvottomasta yrityksestä ei rangaista.”

Politiikassa saattaa käydä toisin. Seurauksen syntymisen mahdollisuus olisi tullut ottaa huomioon.

Joka tapauksessa tasavallan presidentin ja valtioneuvoston on tehtävä kaikki mahdollinen, että yrityksestä ei tulisi kelvoton.