Mitä Vladimir Putin Sauli Niinistön peilistä näkisi?
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö esiintyi vähemmän sovinnollisesti eilisessä tiedotustilaisuudessaan yhdessä pääministeri Boris Johnsonin kanssa.
Sauli Niinistö syytti Venäjää Suomen mahdollisesta päätöksestä liittyä sotilasliitto Natoon. Hän kehotti Venäjää ja Vladimir Putinia ”katsomaan peiliin”.
Mitä Putin tästä Niinistön tarjoamasta peilistä näkisi?
Hän näkisi, että Venäjä on kohdellut Suomea hyvin niinäkin vuosina, jolloin Suomen poliittinen johto on toiminut vähemmän ystävällisesti sitä kohtaan.
Ukrainaan suuntautuneen Venäjän hyökkäyksen aikanakin Suomen poliittinen ja sotilasjohto ovat korostaneet, ettei Suomea uhkaa mikään.
Putin ei voisi mitenkään ymmärtää väitettä, että Venäjää voitaisiin syyttää Suomen liittymisestä sotilasliitto Natoon.
x x x
Tiedotustilaisuudessa Niinistö toisti väitteen, jonka mukaan ratkaiseva käänne tapahtui viime vuoden lopulla, jolloin Venäjä vetosi Natoon, että se ei enää laajenisi itään päin.
Tosiasiassa Venäjän toiminnassa ei tapahtunut tuolloin mitään muutosta. Se on johdonmukaisesti vastustanut sekä Naton laajenemista että Suomen ja Ruotsin jäsenyyttä.
Perustelu oli sama, jonka Niinistö esitti Ilta-Sanomien haastattelussa 30.4. Kommentoin sitä tuoreeltaan blogissani ”Sauli Niinistö on johtanut Suomea Ukrainan tielle”:
”Sauli Niinistön Ilta-Sanomille antaman haastattelun sisällön tekee ymmärrettäväksi vain se, että hän koki, että Venäjän Natolle esittämä vaatimus uhkaa vaikeuttaa Suomen mahdollisuutta liittyä Natoon.
Kun Venäjä hyökkäsi 24.2.2022 Ukrainaan, Niinistö näki, että oli syntynyt tilaisuus toteuttaa hänen pitkäaikainen ideologinen ja poliittinen tavoitteensa ja viedä Suomi sotilasliitto Naton jäseneksi.”
Aikaisemmassa 22.4. julkaisemassani kirjoituksessa ”Vaarallista uhkapeliä isänmaan kohtaloilla” kerroin siitä, kuinka Sauli Niinistön ulkopoliittiset kannanotot ja toiminta ovat vuosien varrella muuttuneet.
Tässä kirjoituksessani käyn läpi Niinistön ulko- ja turvallisuuspoliittiset kannanotot erityisesti vuoden 2021 alusta lähtien. Tässä muutos aikaisempaan on ollut selvästi nähtävissä.
Niinistö on kuitenkin jo aikaisemmin pyrkinyt edistämään Suomen sotilaallista liittoutumista.
Tultuaan valituksi tasavallan presidentiksi vuonna 2012 Sauli Niinistö näytti aluksi pysyttäytyvän Mannerheimin, Paasikiven ja Kekkosen turvallisuuspoliittisella linjalla. Hän puhui aktiivisesta vakauspolitiikasta ja pyrki sitä toteuttamaan.
Tämän vuoksi ryhdyin vuoden 2018 presidentinvaalien lähestyessä kannattamaan Niinistön valintaa toiselle kaudelle.
Ajan oloon aloin epäillä Niinistön turvallisuuspoliittista linjaa. Kesäkuun 12. päivänä 2017 julkaisemassani blogissa ”En voi enää tukea Sauli Niinistön uudelleenvalintaa” kirjoitin:
”Nykyisen hallituksen toimikaudella on otettu selviä askeleita sotilaallisen liittoutumisen suuntaan. Olen hyväuskoisesti tulkinnut, että ne ovat toteutuneet valtioneuvoston tahdosta. Viime aikoina on alkanut näyttää yhä ilmeisemmältä, että Sauli Niinistö on tasavallan presidenttinä tätä kehitystä johtanut.”
Tätä kirjoittaessani huomasin Kulttuurivihkot -videolla samoihin aikoihin julkaistun professori Juhani Suomen haastattelun. Sen loppupuolella hän arvioi Niinistön ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.
Juhani Suomi on yksi niistä ulko- ja turvallisuuspolitiikan huippuasiantuntijoista, joiden näkemyksiä ei ole viime viikkoina haluttu kuunnella.
x x x
Tänään varmistui, että maamme hakee jäsenyyttä sotilasliitto Natossa.
On vakava historiallinen virhe, että Suomi ilman pätevää syytä luopuu asemastaan sotilaallisesti liittoutumattomana, puolueettomana maana ja samalla siitä vakauspolitiikasta, jolla olemme turvanneet rauhalliset olot koko Pohjois-Euroopassa.
Olen tehnyt parhaani sen puolesta, että päätös olisi lykätty rauhallisempaan ajankohtaan, jolloin tästä ratkaisusta olisi kyetty käymään perusteellinen keskustelu ja jolloin päätöksenteossa olisi voitu kunnioittaa kansanvallan periaatteita ja noudattaa tarkkaan maamme perustuslakia.
Valitettavasti en tässä onnistunut.
Kannanottoni ovat luettavissa kotisivuni blogiarkistosta. Niihin ei ole tässä vaiheessa mitään lisättävää, eikä niissä ole mitään pois otettavaa.
