Ukrainan järjetön sota on saatava loppumaan

Katolisen kirkon ylin hengellinen johtaja paavi Franciscus toivoi perinteisessä joulupäivän puheessaan järjettömän sodan lopettamista Ukrainassa.

”Valaiskoon luoja heidän mielensä, jotka pystyvät hiljentämään aseiden jylinän ja lopettamaan tämän järjettömän sodan”, sanoi paavi Franciscus.

Viime vuoden joulupuheessaan paavi kehotti välttämään Ukrainassa kytevän konfliktin kärjistymistä. Sodan sytyttyä hän pääsisäispuheessaan toivoi rauhaa Ukrainaan.

Paavin vetoomukset rauhan puolesta ovat kohdistuneet tietysti ensi sijassa sodan varsinaisiin osapuoliin, mutta muillakin mailla on mahdollisuus ja velvollisuus toimia sodan lopettamiseksi. Suomellakin.

x x x

Ukrainan sodan syttymiseen ja sen jatkumiseen on olennaisella tavalla vaikuttanut se, että Venäjää on länsimaissa ja myös Suomessa arvioitu pahasti väärin.

Suomen kansan keskuudessa elää sanonta ”ryssä on ryssä vaikka voissa paistaisi”. Se kuvastaa kokemukseen perustuvaa kansan uskomusta, että Venäjä ja venäläiset ovat muuttumattomia.

Tämä käsitys kävi ilmi myös Juho Kusti Paasikiven ajattelusta, kielenkäytöstä ja toiminnasta. Neuvostoliittoakin hän kutsui yleensä Venäjäksi.

Kun Neuvostoliitto 1990-luvun alussa oli hajonnut, minun muutamaa vuotta aikaisemmin ilmestynyttä väitöskirjaani pilkattiin siitä, että olin ”ennustanut” sen olevan ikuinen.

Tätä en ollut ennustanut, mutta olin pitänyt Suomen geopoliittisen aseman pysyvyyttä lähtökohtana, kun ennustin Suomen ulkopolitiikan tulevaisuutta.

Kun toiveet Venäjän länsimaistumisesta olivat osoittautuneet epärealistisiksi ja kun maan kehitys oli kääntynyt taas autoritaarisen suuntaan, monet pyysivät pilkkapuheitaan anteeksi.

x x x

Länsimaiden viime vuosien Venäjä-politiikka on perustunut epärealistisiin käsityksiin sen käyttäytymisestä. Tämä koskee sekä sodan syttymistä että sen luonnetta.

Yhdysvaltain presidentiksi noustuaan Joe Biden on jatkanut sitä Venäjä-politiikan linjaa, jota hän oli toteuttanut Barack Obaman varapresidenttiä.

Tässä Bidenin Venäjä-strategiassa ovat yhdistyneet yhtäältä ymmärtämättömyys Venäjän turvallisuuspoliittisia huolia kohtaan ja toisaalta uhka pakotteista, jotka maa kohtaisi, jos se ryhtyisi toteuttamaan tavoitteitaan voimakeinoin.

Suomellekin tuli oma osansa tässä strategiassa. Yhtenä Yhdysvaltain esittämänä pelotteena oli, että Suomi ja Ruotsi liittyisivät sotilasliitto Natoon, jos Venäjä hyökkäisi Ukrainaan.

Washington Postin 26.5.2022 julkaiseman artikkelin mukaan presidentti Biden ”vokotteli” Suomea hakemaan Naton jäsenyyttä, kun hän soitti presidentti Sauli Niinistölle 13. joulukuuta 2021. Ilmeisesti asiaa oli valmisteltu ennakkoon.

Pelotteet eivät toimineet. Venäjä käynnisti hyökkäyksensä 24.2.2022.

Sodan sytyttyäkään pakotteet eivät ole tehonneet. Sotatoimet ovat vaarallisella tavalla kiihtyneet.

Venäjälle määrätyistä pakotteista ja sen asettamista vastapakotteista ovat länsimaat itse kärsineet sitä enemmän. Suuria menetyksiä ovat kokeneet ja kokevat myös monet sellaiset maat ja kansat, jotka eivät ole olleet sotaan millään tavoin osallisia.

x x x

Länsimaissa elätellään sotapropagandan avulla toiveita, että Ukraina saattaisi voittaa sodan.

Uskotellaan, että Ukraina kykenisi häätämään Venäjän joukot kaikilta alueiltaan, Krimin niemimaa mukaan lukien. Tällä puolestaan pyritään ylläpitämään yleisen mielipiteet tukea Ukrainalle annettavan tuen jatkamiseksi ja tehostamiseksi.

Venäjän kärsimiä tappioita paisutellaan ja Ukrainan menetyksiä vähätellään.

Suomessa arvioita Ukrainan sodasta värittää maamme hakemus liittyä sotilasliitto Naton jäseneksi.

Presidenttien Biden ja Niinistö viime vuodenvaiheessa käymät keskustelut kytkivät Suomen osaksi sitä pelotetta, jolla länsimaat Yhdysvaltain johdolla painostivat Venäjää.

Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, pakotteet ja pelotteet laukesivat. Suomen Nato-jäsenyyttä ryhdyttiin presidentti Sauli Niinistön johdolla toteuttamaan.

Jäsenyyttä edistääkseen Suomi asettui etulinjaan sekä Venäjän vastaisessa pakotepolitiikassa että Ukrainan sotaponnistusten tukemisessa.

Kovinta linjaa ovat edustaneet myös maamme valtiollisen johdon lausunnot.

x x x

Jopa Yhdysvalloista kuullaan realistisempia ja maltillisempia arvioita.

Julkisuuteenkin tihkuu tietoa myös osapuolten todellisista tappioluvuista.

Yhdysvaltain asevoimien komentaja, kenraali Mark Milley arvioi 9.11. pitämässään puheessa että Ukraina ja Venäjä olivat kumpikin menettäneet sodassa kaatuneina ja haavoittuneina noin 100 000 sotilasta.

Kun tappiolukuja vertaillaan, on otettava huomioon, että toistaiseksi Ukrainan joukot ovat käyneet lähinnä puolustustaistelua.

Tähän nähden Ukrainan luvut ovat suhteettoman suuret. Yleensä arvioidaan, että hyökkääjän tappiot ovat ainakin kolme kertaa suuremmat kuin puolustajan menetykset.

Äskettäin julkisuuteen vuoti videoklippi, jossa Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen arvioi Ukrainan menettäneen yli 100 000 sotilastaan pelkästään kaatuneina. Haavoittuneiden määrä olisi moninkertainen.

Kenraali Milleyn mukaan sodan rauhanomaiselle, neuvotellulle lopulle voisi olla tilaisuus, mikäli etulinjat vakiintuvat talven aikana.

”On oltava molemminpuolinen ymmärrys, että sotilaallinen voitto ei välttämättä ole saavutettavissa, ja siksi on käännyttävä muihin keinoihin.”

On kaikki syy yhtyä paavi Franciscuksen vetoomukseen, että näihin mahdollisuuksiin Ukrainan järjettömän sodan lopettamiseksi tartutaan.