Matti Vanhanen järjen äänenä

Eilen valtioneuvosto kiirehti jättämään eduskunnalle ehdotuksen laiksi, jolla eduskunta hyväksyisi Suomen liittymisen sotilasliitto Natoon.

Hallitus – tasavallan presidentti ja valtioneuvosto – näyttävät pyrkivän siihen, että nykyinen eduskunta käsittelisi lakiehdotuksen valmiiksi jo ennen eduskuntavaaleja, vaikka on ilmeistä, että ainakin Turkin ratifiointi on odotettavissa aikaisintaan vasta ensi kesänä. Ratifiointien jälkeen laki saatettaisiin voimaan asetuksella tai jopa valtioneuvoston päätöksellä.

Eilisessä A-studion haastattelussa eduskunnan puhemies Matti Vanhanen asettui vastustamaan näitä suunnitelmia. Suomessa ei voida säätää lakeja pöytälaatikkoon, hän sanoi.

Vanhasen mukaan nykyisen eduskunnan valiokunnat voisivat laatia omat mietintönsä lähes valmiiksi. Vasta ratifiointien jälkeen ulkoasiainvaliokunnan mietintö viimeisteltäisiin ja lakiehdotus saatettaisiin eduskunnan täysistunnon päätettäväksi.

Tämäkin menettely on kyseenalainen. Kuten omassa lausunnossani totesin, lakiehdotus pitäisi käsitellä alusta loppuun vasta ratifiointien jälkeen. Tarvittaisiin 2/3 määräenemmistö ja neuvoa-antava kansanäänestys.

Vähintä on, että toimitaan Vanhasen esittämällä tavalla. Toivottavasti eduskunta puhemiehensä kantaa tukee.

x x x

Miksi hallitus pyrkii hyvin arveluttavalla tavalla kiirehtimään Suomen Nato-jäsenyyttä?

Ilmeisesti jäsenyyden ajajat pelkäävät, että pyrkimykset Ukrainan sodan lopettamiseksi saattaisivat asettaa esteitä sen toteutumiselle.

Suomen poliittinen johto on ilmoittanut uskovansa, että Ukraina voittaa sodan ja luvannut tukea sitä loppuun saakka. Se on kuitenkin tietoinen muualla käytävästä keskustelusta.

Muiden muassa Yhdysvaltain asevoimien komentaja, kenraali Mark Milley on äskettäin sanonut, että jo lähikuukausina voisi syntyä edellytykset rauhanneuvotteluille.

Milley arvioi 9.11. pitämässään puheessa että Ukraina ja Venäjä olivat kumpikin menettäneet sodassa kaatuneina ja haavoittuneina noin 100 000 sotilasta.

Kenraali Milleyn puheesta kertoi Uutissuomalainen 10.11. lähteinään CNN ja Sky News.

Milleyn esittämät luvut poikkeavat kovasti niistä tiedoista, joita Suomen tiedotusvälineet ovat kansalle välittäneet. Venäjän menetyksiä on paisuteltu ja Ukrainan tappioita vähätelty.

Kun tappiolukuja vertaillaan, on otettava huomioon, että toistaiseksi Ukrainan joukot ovat käyneet lähinnä puolustustaistelua.

Tähän nähden Ukrainan menetykset ovat suhteettoman suuret. Yleensä arvioidaan, että hyökkääjän tappiot ovat kolme kertaa suuremmat kuin puolustajan.

Venäjän joukot ovat vetäytyneet entistä parempiin puolustusasemiin. Ukrainan hyökkäykset aiheuttaisivat vastedes hyvin suuret tappiot.

Kenraali Milleyn mukaan sodan rauhanomaiselle, neuvotellulle lopulle voisi syntyä tilaisuus, mikäli etulinjat vakiintuvat talven aikana.

”On oltava molemminpuolinen ymmärrys, että sotilaallinen voitto ei välttämättä ole saavutettavissa, ja siksi on käännyttävä muihin keinoihin.”

Talveksi rintamalinja näyttää olevan vakiintumassa, ja tilaisuus Mark Milleyn ennakoimille neuvotteluille saattaa siten olla avautumassa.

x x x

Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydellä on ollut osansa Ukrainan kriisin puhkeamisessa ja sen kärjistymisessä. Siksi jotkut ehkä pelkäävät, että saattaisimme joutua osapuoliksi myös rauhanratkaisua rakennettaessa.

Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys oli yksi niistä pelotteista, joilla Yhdysvallat liittolaisineen pyrki estämään näköpiirissä olleen Venäjän mahdollisen hyökkäyksen Ukrainaan. Tästä kertoi Washington Post 26.5. julkaisemassaan artikkelissa.

Prosessi Suomen ja myöhemmin myös Ruotsin liittymiseksi Natoon käynnistyi viime vuoden joulukuussa.

Pelotteet eivät toimineet, Venäjä käynnisti hyökkäyksensä.

Oli paha virhe, että Suomi päätti sodan sytyttyä ja sen edelleen jatkuessa hakea Nato- jäsenyyttä ja vetää mukanaan myös Ruotsin.

Sekä maamme poliittinen että sotilaallinen johto kuitenkin korostivat, ettei Suomeen kohdistunut silloin eikä näköpiirissä olleessa tulevaisuudessa mitään sotilaallista uhkaa.

Kun Suomi ja Ruotsi sodan riehuessa päättivät hakea Naton jäsenyyttä, Venäjä koki turvallisuutensa entistä pahemmin uhatuksi.

Nämä ratkaisut antoivat presidentti Vladimir Putille perusteen keskittää entistä enemmän valtaa omiin käsiinsä ja koventaa otteita Ukrainaa vastaan käytävässä sodassa. Tätä käytettiin yhtenä perusteena muun muassa osittaisen liikekannallepanon toteuttamiseksi.

x x x

Nyt jotkut näyttävät pelkäävän, että Suomi ja Ruotsi saattavat joutua osaksi Ukrainan rauhanratkaisua.

Ukrainalle on ehdotettu Nato-jäsenyyden sijaan Yhdysvaltain antamaa kahdenvälistä turvatakuuta.

Jotkut pelkäävät, että osana rauhanratkaisua Suomelle ja Ruotsille saatettaisiin tarjota samankaltaista turvallisuuspoliittista ratkaisua. Sellaisestahan keskusteltiin Nato-jäsenyyden vaihtoehtona viime keväänä myös Suomen ja Ruotsin osalta.

Jos kahdenväliset turvatakuut toteutuisivat, mikään näistä maista ei tulisi ainakaan tässä vaiheessa sotilasliitto Naton jäseneksi. Ne voisivat edelleen säilyttää mahdollisuuden hakea jäsenyyttä myöhemmin.

Suomen, Ruotsin ja Ukrainan sotilaallinen liittoutumattomuus tyydyttäisi niitä Venäjän turvallisuustarpeita, joiden vuoksi se on ollut valmis käyttämään jopa äärimmäistä sotilaallista voimaa.

Nämä ratkaisut voisivat olla osa niistä ”turvatakuista”, joista Ranskan presidentti Emmanuel Macron äskettäin puhui.

Ukraina turvaisi itsenäisyytensä ja vapautensa. Se saisi turvallisuudelleen vahvat kansainväliset takuut.

Suomi ja Ruotsi säilyttäisivät itsenäisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkansa ja asemansa sotilaallisesti liittoutumattomina maina.

Meidän maillemme tämä olisi paljon edullisempi ratkaisu kuin jäsenyys sotilasliitto Natossa. Turvatakuut ilman Nato-jäsenyyteen liittyviä raskaita velvoitteita.

Takuujärjestelyjen lisäksi olisi saatava aikaan ratkaisu, joka turvaisi itäisen Ukrainan ja Krimin niemimaan alueella asuvan venäjänkielisen vähemmistön oikeudet ja venäjän aseman vähemmistökielenä koko Ukrainan alueella.

Tälle pohjalle voisi ehkä rakentua uusi eurooppalainen turvallisuusjärjestys, joka voitaisiin vahvistaa ETY-järjestön 50-vuotisjuhlakokouksessa Suomessa vuonna 2025.

Sotatoimet Ukrainassa pitäisi saada nopeasti päättymään. Olisi saatava aikaan tulitauko, aselepo ja neuvottelut poliittisen ratkaisun aikaansaamiseksi.

Suomella on tästä erityinen vastuu.

x x x

Ukrainan tilanteen ymmärtämiseksi on tärkeää perehtyä sodan taustoihin ja siihen, kuinka se kytkeytyy meneillään olevaan ”uuteen kylmään sotaan”. Myös Suomen Nato-jäsenyyden osalta on nähtävä sen historiallinen ja kansainvälinen tausta.

Näistä asioista on tarjolla tietoa uudessa kirjassani ”Sota vai rauha Suomelle?”. Se on ostettavissa ja tilattavissa kirjakaupoista ja markettien kirjaosastoilta. Teos on tilattavissa myös Pohjanrannan verkkokaupasta.