7
joulu
2022
70

Suomi ja Ruotsi osaksi Ukrainan rauhanratkaisua?

Vietimme eilisen itsenäisyyspäivän iltana Vuokon kanssa laatuaikaa kotioloissa.

Vuodesta 1970 lähtien olemme aina saaneet kutsun linnan juhliin. Tällä kertaa kutsua ei kuulunut.

Aina emme ole voineet osallistua.

Vuonna 1995 protestoin sitä vastaan, että eduskunta oli päättänyt Suomen liittymisestä Euroopan unioniin. Olimme päättäneet luopua olennaisesta osasta itsenäisyyttämme.

Vasta nyt monet alkavat ymmärtää, mitä tuo päätös merkitsi. Jäsenyydestä päätettäessä olimme jo saavuttaneet sen tärkeimmän edun, kun olimme päässeet Euroopan talousalueen (ETA) jäsenenä EU:n sisämarkkinoille.

Jäsenyys alkoi vuoden 1995 alussa. Olin tullut eduskunnan päätöksellä valituksi Euroopan parlamenttiin. Vietin itsenäisyyspäivää parlamentin kokousten vuoksi Brysselissä ja poltin itsenäisyyden kynttilää siellä.

x x x

Vuonna 2018 emme voineet Vuokon sairauden vuoksi osallistua.

Vuonna 2019 johdin Suomen leijonan ritarikunnan komentajien joukkoa. Toisena kättelyvuorossa oli Pertti Salolainen.

Tänä vuonna Perttikään ei ollut paikalla. Liekö saanut kutsun? Komentajia johti Erkki Liikanen.

Mariankadun puolelta viimeisenä tuli sisään tummassa puvussaan Erkki Tuomioja, Suomen pitkäaikaisin ulkoministeri.

Mauno Koiviston presidenttikauteen saakka entiset ulkoministerit tulivat sisään Esplanadin puolelta.

Koivisto muutti käytäntöä. Väitetään, että hän halusi siirtää minut Mariankadun puolelle. Tuohon aikaan olin Koiviston suoranaisen ajojahdin kohteena, kuten hänen äskettäin avautuneet arkistonsa ovat osoittaneet.

Suomen leijonan komentajana olen kuitenkin tullut edelleen sisään pääovesta.

Erkki Tuomioja olisi jo kauan sitten saanut Suomen leijonan suurristin, mutta periaatesyistä hän ei ole ottanut kunniamerkkejä vastaan.

x x x

Itsenäisyyspäivän aattona valtioneuvosto kiirehti jättämään eduskunnalle ehdotuksen laiksi, jolla eduskunta hyväksyisi Suomen liittymisen sotilasliitto Natoon.

Itsenäisyyspäivän aamuna kirjoitin blogin, jossa kiittelin Matti Vanhasta siitä, että hän oli eduskunnan puhemiehenä torjunut ajatukset, että nykyinen eduskunta voisi ennen jäsenmaiden ratifiointeja hyväksyä ”pöytälaatikkoon” lain Suomen liittymisestä Natoon.

Vanhasen mukaan nykyisen eduskunnan valiokunnat voisivat kyllä laatia omat mietintönsä lähes valmiiksi. Ulkoasiainvaliokunnan mietintö kuitenkin viimeisteltäisiin ja lakiehdotus saatettaisiin eduskunnan täysistunnon päätettäväksi vasta ratifiointien jälkeen

Pidin tätäkin menettelyä kyseenalaisena. Kuten olin omassa lausunnossani todennut, lakiehdotus pitäisi käsitellä alusta loppuun vasta ratifiointien jälkeen. Tarvittaisiin 2/3 määräenemmistö ja neuvoa-antava kansanäänestys.

Kirjoitin: ”Vähintä on, että toimitaan Vanhasen esittämällä tavalla. Toivottavasti eduskunta puhemiehensä kantaa tukee.”

x x x

Kirjoitin myös Yhdysvaltain asevoimien komentajan Mark Milleyn äskettäisestä puheesta, jossa hän oli arvioinut, että Ukrainan sotaan voitaisiin ehkä saada aikaan rauhanomainen ratkaisu jopa lähikuukausina.

Arvelin, että jotkut kiirehtivät lyömään lukkoon Suomen Nato-jäsenyyden sen vuoksi, että he pelkäävät Suomen ja Ruotsin joutuvan osaksi Ukrainan rauhanratkaisua.

Tämä pelko on aiheellinen sen vuoksi, että Suomen ja Ruotsin pyrkimys Nato-jäsenyyteen on kytkeytynyt osaksi sodan syttymistä ja sen eskaloitumista.

Ukrainalle on ehdotettu Nato-jäsenyyden sijaan Yhdysvaltain antamaa kahdenvälistä turvatakuuta.

Jotkut pelkäävät, että osana rauhanratkaisua Suomelle ja Ruotsille saatettaisiin tarjota samankaltaista ratkaisua. Sellaisestahan keskusteltiin Nato-jäsenyyden vaihtoehtona viime keväänä myös Suomen ja Ruotsin osalta.

Jos kahdenväliset turvatakuut toteutuisivat, mikään näistä maista ei tulisi ainakaan tässä vaiheessa sotilasliitto Naton jäseneksi. Ne voisivat edelleen säilyttää mahdollisuuden hakea jäsenyyttä myöhemmin.

x x x

Suomen, Ruotsin ja Ukrainan sotilaallinen liittoutumattomuus tyydyttäisi niitä Venäjän turvallisuustarpeita, joiden vuoksi se on ollut valmis käyttämään jopa äärimmäistä sotilaallista voimaa.

Nämä ratkaisut voisivat olla osa niistä ”turvatakuista”, joista Ranskan presidentti Emmanuel Macron äskettäin puhui.

Ukraina turvaisi itsenäisyytensä ja vapautensa. Se saisi turvallisuudelleen vahvat kansainväliset takuut.

Suomi ja Ruotsi säilyttäisivät itsenäisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkansa ja asemansa sotilaallisesti liittoutumattomina maina.

Meidän maillemme tämä olisi paljon edullisempi ratkaisu kuin jäsenyys sotilasliitto Natossa. Turvatakuut ilman Nato-jäsenyyteen liittyviä raskaita velvoitteita.

Kirjoitin, että tälle pohjalle voisi ehkä rakentua uusi eurooppalainen turvallisuusjärjestys, joka voitaisiin vahvistaa ETY-järjestön 50-vuotisjuhlakokouksessa Suomessa vuonna 2025.

Sotatoimet Ukrainassa pitäisi saada nopeasti päättymään. Olisi saatava aikaan tulitauko, aselepo ja neuvottelut poliittisen ratkaisun aikaansaamiseksi.

Suomella on tästä erityinen vastuu.”

Lähetin kirjoituksen tiedoksi tasavallan presidentti Sauli Niinistölle ja toivotin hänelle hyvää itsenäisyyspäivää. Vastausta en odottanut.

x x x

Ukrainan tilanteen ymmärtämiseksi on tärkeää perehtyä sodan taustoihin ja siihen, kuinka se kytkeytyy meneillään olevaan ”uuteen kylmään sotaan”. Myös Suomen Nato-jäsenyyden osalta on nähtävä sen historiallinen ja kansainvälinen tausta.

Näistä asioista on tarjolla tietoa uudessa kirjassani ”Sota vai rauha Suomelle?”. Se on ostettavissa ja tilattavissa kirjakaupoista ja markettien kirjaosastoilta. Teos on tilattavissa myös Pohjanrannan verkkokaupasta.