Nato-sopimuksesta on järjestettävä kansanäänestys

Annoin eilen lausuntoni luonnoksesta laiksi Nato-sopimuksen hyväksymisestä ja voimaansaattamisesta.

Toin esille jäsenyysratkaisun suuren merkityksen. Suomi luopuisi itsenäisyydestään turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa.

Edellytin sopimuksen käsittelemistä kansanvaltaisesti ja Suomen perustuslakia tarkkaan noudattaen. Sopimus on käsiteltävä alusta loppuun uudessa eduskunnassa ja hyväksyttävä 2/3 määräenemmistöllä. Siitä on lisäksi järjestettävä neuvoa-antava kansanäänestys.

Kokonaisuudessaan lausuntoni on tällainen:

Nato-jäsenyys veisi Suomen itsenäisyyden ja toisi mukanaan raskaat velvoitteet

Suomen liittyminen sotilasliitto Natoon olisi itsenäisen Suomen merkittävin, maamme valtiolliseen asemaan liittyvä ratkaisu. Se merkitsisi sitä, että Suomi luopuisi itsemääräämisoikeudestaan turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa, jotka ovat itsenäisen valtion tärkeimmät ydintehtävät.

Suomi liittyisi sotilasliittoon täysin oikeuksin ja velvollisuuksin. Velvollisuuksiin kuuluisi osanotto yhteisen puolustuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen.

Suomelle tulisi velvoite osallistua erityisesti muiden Pohjoismaiden ja Baltian maiden ilmavalvontaan ja -puolustukseen. Viron ja Latvian osalta velvoite koskisi myös osallistumista näiden maiden puolustamiseen maajoukkojen avulla.

Velvoite koskisi osallistumista tarvittaessa muidenkin jäsenmaiden puolustamiseen, ja aseelliseen kriisinhallintaan myös Nato-alueen ulkopuolella.

On huomattava, että käytännössä Suomella olisi turvanaan muiden maiden antama apu vain siinä tapauksessa, että maamme täyttäisi täysimääräisesti velvoitteensa sotilasliittoa ja sen muita jäsenmaita kohtaan. Tämän vuoksi avun antaminen ei olisi käytännössä vapaaehtoista.

Suomi olisi mukana myös ydinasepelotteen ja ydinaseiden käytön suunnittelemisessa.

Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan osa ydinasepelotetta olisi Suomen ja muiden Euroopan maiden hankkimien F-35 -hävittäjien varustaminen taktisia ydinaseita kantavilla risteilyohjuksilla. Ne olisivat osa ”uhkatasapainoa” ydinasevaltojen välillä. Suomen mukanaolo ydinpelotteessa synnyttäisi varteenotettavan riskin, että joutuisimme ydiniskujen kohteeksi.

Lakiehdotus on käsiteltävä alusta loppuun vasta uudessa eduskunnassa

Jo nyt on ilmeistä, ettei kaikkien Naton jäsenmaiden hyväksymistä Suomen ja Ruotsin jäsenyydelle ole mahdollista saada nykyisen eduskunnan toimikauden aikana. Suomen osalta liittymissopimus voitaisiin näin ollen hyväksyä vasta ensi kevään vaaleissa valittavassa eduskunnassa.

Lakiehdotuksen mukaan se voitaisiin käsitellä ja hyväksyä ennakkoon nykyisessä eduskunnassa ja saattaa voimaan vasta uuden eduskunnan toimikauden aikana. Ehdotuksen mukaan laki voitaisiin saattaa voimaan jopa valtioneuvoston päätöksellä.

Tämä ei voi olla hyväksyttävää. Laki on käsiteltävä alusta loppuun uudessa eduskunnassa sen jälkeen, kun Suomen ja Ruotsin jäsenyys on vahvistunut Naton ja sen jäsenmaiden päätöksenteossa.

Eduskunnalle on varattava riittävä aika lakiehdotuksen käsittelemiseen ulko-, puolustus- ja perustuslakivaliokunnissa.

Tarvitaan eduskunnan määräenemmistö ja neuvoa-antava kansanäänestys

Lakiehdotuksen mukaan se voitaisiin hyväksyä eduskunnan yksinkertaisella enemmistöllä. Tämä ei voi olla perusteltavissa. Lain hyväksymiseen tarvitaan ehdottomasti 2/3:n määräenemmistö.

Lisäksi on järjestettävä neuvoa-antava kansanäänestys samaan tapaan kuin sopimuksesta, jolla Suomi liittyi Euroopan unioniin. Tämä on välttämätöntä liittymispäätöksen legitimiteetin vahvistamiseksi.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö korosti liittymispäätöksen legitimiteetin tärkeyttä myös siinä vaiheessa, kun esillä oli jäsenyyden hakeminen.

Tammikuun 26. päivänä 2022 antamassaan TV-haastattelussa Niinistö otti selvän kannan, että mahdollisesta Nato-jäsenyydestä tulisi päättää kansanäänestyksellä.

Myöhemmin Niinistö esitti, että jäsenyyden hakemisesta voitaisiin päättää ilman kansanäänestystä, jos suoritettaisiin hyvin laajoja ja luotettavia mielipidetutkimuksia.

Lopulta Niinistö luopui tästäkin ja tyytyi hyvin epäluotettaviin internet-paneelissa tehtyihin tutkimuksiin, joissa haastatteluja oli hyvin vähän.

Kun kansanäänestystä ei jäsenyyshakemuksen jättämisen yhteydessä suoritettu, on legitimiteetin kannalta katsoen sitäkin tärkeämpää, että kansanäänestys jäsenyyssopimusta hyväksyttäessä järjestetään.