Suomi vietiin Natoon sotapropagandalla

Luin juuri Rosa Liksomin teoksen ”Väylä”. Se on kertomus nuorten tytön evakkotaipaleesta ja elämästä Lapin sodan aikana vuosina 1944-45.

Kirja on väkevä kuvaus ihmiskohtaloista sodan keskellä. Kaunokirjallisena teoksena se on loistava. Kirjaa on myyty jo yli 50 000 kappaletta, ja se on ilmestymässä useilla vierailla kielillä.

Anni Ylävaara on kirjoittanut ”Väylän” Tornionlaakson murteella, eli Meänkielellä, kuten Ruotsissa sanotaan.

”Väylä” palauttaa mieliin sotavuosien viime vaiheen, jossa Suomi joutui ajamaan saksalaiset aseveljet maasta asevoimin.

Meidänkin perheemme koki Lapin sodassa raskaan menetyksen. Minun Tuomas-enoni kaatui Tornion taisteluissa.

x x x

Suomen päätöksestä hakea jäsenyyttä sotilasliitto Natossa on kehitetty tarina, jonka mukaan sen sai aikaan Venäjän hyökkäys Ukrainaan 24. helmikuuta 2022.

Sodan sytyttyä presidentti Niinistökin kehotti Putinia katsomaan peiliin.

Kun Venäjän hyökkäys käynnistyi, jotkut poliitikot ja valtamedia rinnastivat sen meidän talvisotaamme vuosina 1939-40. Ukrainalaisten kerrottiin käyvän omaa ”talvisotaansa”.

Tällä synnytettiin suoranainen viha Venäjää ja venäläisiä kohtaan. Kansaa peloteltiin sillä, että seuraavaksi Venäjä hyökkäisi Suomeen. Turvaa piti lähteä hakemaan Natosta.

Sodan kokemuksista olisi voitu esittää toisenlainenkin kertomus.

Talvisodassa Suomeen hyökkäsivät neuvostoarmeijaan kuuluneet ukrainalaiset joukot.

Suurin osa sodissa kaatuneista suomalaisista sotilaista menetettiin, kun maamme yhtyi kesäkuussa 1941 Neuvostoliittoon suuntautuneeseen Saksan hyökkäykseen. Suomi lähti valloittamaan takaisin talvisodassa menetettyjä alueita. Vanha rajakin ylitettiin.

Olisi voitu palauttaa mieleen myös Lapin sota, jossa siinäkin menetimme paljon sotilaitamme. Vetäytyessään saksalaiset aiheuttivat Lapissa suuria tuhoja.

Tämä kertomus olisi antanut perusteen suhtautua epäluuloisesti kaikkien suurvaltojen politiikkaan ja toimintaan.

Tämä kertomus olisi puoltanut sitä, että olisimme pysyttäytyneet ulkopolitiikassamme Snellmanin, Ståhlbergin, Mannerheimin, Paasikiven ja Kekkosen linjalla.

x x x

Talvisotaan kytkeytyneellä sotapropagandalla peitettiin se tosiasia, että Suomen ulkopoliittinen johto oli jo paljon ennen Venäjän hyökkäystä päättänyt viedä Suomen sotilasliitto Naton jäseneksi.

Sauli Niinistön osalta tämä näyttää tapahtuneen jo vuoden 2021 alussa, jolloin hän antoi outoja haastatteluja.

Niinistö arvosteli eduskunnan kannanottoa, jonka mukaan Suomi ei salli alueensa käyttämistä vihamielisiin tarkoituksiin muita valtioita vastaan. Suomen hävittäjähankintaa hän perusteli sillä, että Suomen pitää olla mukana suurvaltojen ”uhkatasapainossa”.

Aktiivisesti Sauli Niinistö ryhtyi ajamaan Nato-jäsenyyttämme viimeistään joulukuussa 2021.

Oman kertomansa mukaan hän päätyi kannattamaan Suomen Nato-jäsenyyttä 14.12.2021 Vladimir Putinin kanssa käymänsä puhelinkeskustelun perusteella. Siinä oli käynyt ilmi, että Putin vastustaa Naton laajentumista ja myös Suomen Nato-jäsenyyttä.

Tässähän ei ollut mitään uutta.

Tällä tarinalla peitettiin se tosiasia, että Niinistö oli sopinut Suomen Nato-jäsenyydestä Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin kanssa jo edellisenä päivänä.

Washington Postin 26.5.2022 paljastamien tietojen mukaan Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys kytkeytyi Yhdysvaltain jo keväällä 2021 käynnistämiin suunnitelmiin aloittaa ”uusi kylmä sota” Kiinaa ja Venäjää vastaan.

Presidentti Niinistölle Joe Biden oli puhunut asiasta 13.12.2021 – siis päivää ennen Niinistön keskustelua Putinin kanssa.

Taitavalla sotapropagandalla, talvisodan kokemuksiin vedoten ja pelkoa lietsomalla, kansa taivuteltiin Nato-jäsenyyden kannalle.

Jäsenyyttä päätettiin hakea ilman kansanäänestystä. Päätöstä valmisteltaessa toimittiin perustuslain vastaisesti.

x x x

Tässä kirjoituksessa esitetyistä asioista löytyy lisätietoa kotisivuni blogiarkistosta.

Rosa Liksomin, Anni Ylävaaran, kuvataidetta on esillä Pohjantähti-keskuksen järjestämässä näyttelyssä Keminmaan Pohjanrannassa ensi kesäkuun puolivälistä elokuun puoliväliin.

Näyttelyn avajaisissa Rosa Liksom kertoo ”Väylä” -teoksestaan.