Onko Suomen media palaamassa länsimaiseen journalismiin?

Syyskuun 8. päivänä sain yllättävän vietin sähköpostiini.

Aamulehden toimituspäällikkö Vesa Laitinen kertoi kuunnelleensa Ruben Stillerin radio-ohjelmaa minun ollessani siellä vieraana. Hän oli pannut merkille minun sanoneen, ettei Suomen valtamedia anna minulle palstatilaa.

Siksi Laitinen tarjosi minulle mahdollisuutta haastatteluun, jossa voisimme käydä läpi päivänpolitiikan tärkeimmät asiat, puhua Suomen ulkopolitiikasta ja tarkastella myös pitkää uraani Suomen kokeneimpana ulkopoliitikkona 50 vuoden ajalta.

Laitisen yhteydenotossa kuulin historian siipien havinaa.

Vuosi aikaisemmin ilmestyneessä teoksessani ”Mitä Suomelle on tapahtunut?” (ss. 330-349) olin ennustanut, että Donald Trump valitaan Yhdysvaltain presidentiksi ja että tämän seurauksena Ukrainan sota pian loppuisi. Tämä puolestaan johtaisi siihen, että Suomessa palattaisiin pian sotapropagandasta länsimaiseen journalismiin.

Trump valittiin. Hän avasi nopeasti neuvottelut rauhan palauttamiseksi Ukrainaan. Ne ovat osoittautuneet odotettua vaikeammiksi.

Vaikka neuvottelut ovat viivästyneet, on ollut nähtävissä merkkejä siitä, että suomalaisessa journalismissa aletaan lähentyä länsimaisen journalismin periaatteita.

Tällaisena näin myös Aamulehden haastattelupyynnön.

Teimme haastattelun 16. syyskuuta. Juttuun tulevat sitaatit sain tarkistaa pari päivää myöhemmin.

Haastattelun oli määrä ilmestyä viime sunnuntaina. Jostakin syystä juttu julkaistiin vasta tänään, lähes kolme viikkoa tapaamisemme jälkeen.

Lykkäyksen vuoksi juttu ei ole kaikin osin ihan ajankohtainen.

x  x  x

Aamulehden haastattelussa saatoin perustella kantani, jonka mukaan Suomen liittyminen ainoana Pohjoismaana euroalueeseen oli paha virhe.

”Euroalueen yhteinen valuuttakurssi- ja rahapolitiikka eivät ole Väyrysen mukaan sopineet Suomelle varsinkaan sen vuoksi, että suhdannevaihtelut ovat olleet ja ovat Suomessa eritahtisia muun Euroopan kanssa. Mukanaolo yhtenäisvaluutta eurossa ei ole mahdollistanut suhdannevaihteluiden tasaamista.

Nytkin Väyrysen näkemyksen mukaan euro on ollut liian vahva valuutta Suomen taloudelle. Toisaalta korot ovat olleet meille liian korkeat, kun inflaatiovauhtimme on ollut hitaampi kuin euroalueella keskimäärin.

Väyrynen muistuttaa, että markka-aikana valuuttakurssi jousti tarvittaessa molempiin suuntiin, ja suhdanteita voitiin tasata korkopolitiikan avulla.”

Aamulehden toimitus toi esiin omaa kantaansa siteeraamalla joidenkin asiantuntijoiden arvioita vuodelta 2017.

Tuoreempiakin ja painavampia olisi ollut. Viime aikoina valtiovarainministeri Riikka Purrakin on todennut, että jäsenyys euroalueessa on aiheuttanut Suomelle vakavia taloudellisia vaikeuksia.

Kysymys ei ole vain Suomen ahdingosta. Koko euroalue horjuu.

x  x  x

Haastattelussa saatoin jälleen kehottaa Suomea ja Euroopan Unionia vuoropuheluun Venäjän kanssa.

”Trump pyrkii selvästi siihen, että syntyisi laajempi yhteistyön kokonaisuus, jossa Yhdysvaltain ja Euroopan lisäksi olisi osapuolena myös Venäjä. Nyt kun Ukrainan ja Euroopan johtajien asenne on ollut, että Venäjän kanssa ei keskustella, siitä seuraa se, että Venäjää työnnetään läheiseen yhteistyöhön Kiinan kanssa”.

Saatoin palauttaa mieliin Yhdysvaltain entisen presidentin Joe Bidenin toiminnan, jolla hän halusi saada aikaan uuden kylmän sodan Kiinan ja Venäjän johtamien autoritääristen maiden ja Yhdysvaltain johtamien demokraattisten valtioiden välille. Tähän kuvioon tarvittiin Suomi ja Ruotsi Naton jäseniksi.

Sanoin haastattelussa: ”Heti Joe Bidenin astuttua virkaan vuoden 2021 alussa käynnistettiin Suomen Nato-jäsenyyden valmistelut. Suomen ulkopoliittinen johto oli jo varhaisessa vaiheessa mukana tässä suunnitelmassa”.

Saatoin ottaa esiin Sauli Niinistön omat sanomiset todistaakseen sen, ettei Suomen Nato-jäsenyys liittynyt pelkästään Venäjän hyökkäykseen Ukrainaan vaan valmistelut olivat käynnissä jo paljon ennen helmikuuta 2022.

Sanoin: ”Venäjän hyökkäystä käytettiin sitten verukkeena ja välineenä sille, että Nato-jäsenyys voitiin sitten toteuttaa.”

Tätäkin osiota Aamulehden toimitus ”kuorrutti” omilla tulkinnoillaan.

Tässä pari linkkiä, jotka sisältävät dokumentaatiota omien kannanottojeni tueksi.

https://www.paavovayrynen.fi/2024/09/14/suomi-vietiin-natoon-luikerrellen/

https://www.paavovayrynen.fi/2024/09/24/toimiko-paaministeri-sanna-marin-lannen-agenttina/

x  x  x

Haastattelun ulospanossa minun rooliani ymmärrettävästi ylikorostettiin.

Otsikon mukaan muodostan ”Yhden miehen opposition” nykyiselle politiikan valtavirralle.

Niin mahtava en toki ole.

Suomessa onkin hyvin asioista perillä oleva pienehkö vähemmistö, joka osallistuu sosiaalisen median kautta poliittiseen keskusteluun. Se odottaa olojen normalisoitumista ja tilannetta, jossa yhteiskunnan ongelmista ja niiden ratkaisemisesta voidaan jälleen käydä avointa keskustelua.

Toivottavasti muukin valtamedia Aamulehden esimerkkiä seuraten alkaa tarjota totuuden puhujille ”yösijaa”.

x  x  x

Totuutta löytyy kirjoistani ”Sota vai rauha Suomelle?” (2022) ja ”Mitä Suomelle on tapahtunut?” (2024). Molemmat ovat luettavissa kotisivuni kirja-arkistosta.

Teokset ovat ostettavissa Pohjanrannan verkkokaupasta.