Iltapäivälehdet oudoksuivat Angela Merkelin puheita Ukrainan sodan syistä
Molemmat iltapäivälehtemme uutisoivat eilen haastattelusta, jonka Saksan entinen liittokansleri Angela Merkel oli antanut unkarilaiselle oppositiomedia Partizánille.
Kummankin uutisointi osoitti, että Merkelin lausunnot eivät sopineet siihen ”tarinaan”, jota Ukrainan sodasta on Suomessa kerrottu.
Meillä puhutaan yleensä vain ”Venäjän hyökkäyssodasta” unohtaen kokonaan ne tapahtumat, jotka siihen osaltaan johtivat.
x x x
Iltalehti nojautui Magnus Brunnsbergin kirjoittamassa jutussaan Politico-lehteen. Jutun otsikko ja ingressi heittivät epäilyn Merkelin kannanottojen ylle: ”Angela Merkeliltä outo vihjaus Ukrainan sodan syystä – Kesällä 2021 asiat eivät menneet Saksan entisen liittokanslerin toivomalla tavalla.”
Jutussa kerrotaan Angela Merkelin vihjanneen, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan saattoi osittain johtua siitä, etteivät kaikki EU-johtajat hyväksyneet hänen ehdotustaan suorista neuvotteluista Venäjän presidentti Vladimir Putinin, Ranskan presidentti Emmanuel Macronin ja Merkelin itsensä välillä.
– Kesäkuussa 2021 minusta tuntui, ettei Putin enää ottanut Minskin sopimusta vakavasti. Ja siksi halusin uuden formaatin, jossa me Euroopan unionina voisimme keskustella suoraan Putinin kanssa.
Merkelin mukaan kaikki eivät kuitenkaan tukeneet tätä ajatusta.
– Pääasiassa Baltian maat, mutta myös Puola oli sitä vastaan, hän sanoo.
Politico kertoo Merkelin sanoneen näiden maiden pelänneen, ettei Euroopan unioni pystyisi pitämään Venäjä-politiikkaansa yhtenäisenä.
– Joka tapauksessa niin ei tapahtunut. Sitten jäin pois virasta, ja sitten Putinin hyökkäys alkoi, Merkel totesi.
Jutun lopussa Merkeliä moitittiin siitä, että Saksa ”ripustautui” venäläisen kaasun varaan ja vahvisti energiariippuvuutta Nord Stream 2 -putkella vielä sen jälkeen, kun Venäjä oli vuonna 2014 vallannut Krimin niemimaan Ukrainalta.
x x x
Ilta-Sanomissa julkaistun Timo Myllyniemen laatiman jutun otsikko ja ulospano oli saman henkinen kuin Iltalehdessä: ”Merkeliltä erikoinen tulkinta Ukrainan sodan syystä – Merkel esitti myös suoran näkemyksen Puolan ja Baltian maiden roolista.”
Saksalaisen Bild-lehteen tukeutuen Ilta-Sanomat kertoi Merkelin unkarilaislehdessä todenneen, että pääsyyllinen Venäjän hyökkäyssotaan on koronapandemia.
Merkelin mukaan pandemiarajoitukset estivät suorat neuvottelut Venäjän presidentti Vladimir Putinin kanssa, ja siksi oli vaikeampi yrittää taivutella Putinia kompromissiratkaisuun Ukrainasta.
Merkel myös sanoi, että Puola ja Baltian maat estivät suoran yhteydenpidon EU:n ja Venäjän kesken, mikä osaltaan vaikutti tapahtumiin, jotka johtivat Venäjän täysimittaiseen hyökkäykseen Ukrainaan.
Ilta-Sanomien jutun lopussa todettiin, että Merkel on aiemmin ilmaissut turhautuneensa siihen, että häntä pidetään ”syntipukkina” Ukrainan sotaan. Tällä hän on viitannut Naton 2008 huippukokoukseen, jossa esti Ukrainan pääsyn Naton jäsenyysprosessiin.
x x x
Iltapäivälehtien jutut antavat aiheen ”faktantarkistuksiin”.
Aikajärjestyksessä väitteistä ensimmäinen liittyy Bukarestissa keväällä 2008 järjestettyyn Naton huippukokoukseen.
Ilta-Sanomien jutussa esitetty väite ei pidä paikkaansa.
Huippukokouksessa päinvastoin avattiin ovi Georgian ja Ukrainan jäsenyydelle. Jälkikäteen Angela Merkel on harmitellut sitä, ettei hän jyrkemmin tätä päätöstä vastustanut. Tästä asiasta sanailin entisen suurlähettilään Hans-Driedrich von Ploetzin kanssa Paasikivi-seuran maaliskuussa järjestämässä tilaisuudessa.
Nord Stream 2 -kaasuputken rakentaminen oli Saksan etujen mukainen ja järkevä hanke. Ongelmaksi putki tuli sen vuoksi, että Joe Biden kytki sen osaksi keväällä 2021 kehittämäänsä suunnitelmaa ”uudesta kylmästä sodasta” Kiinan ja Venäjän johtamien autoritaaristen maiden ja Yhdysvaltain johtamien demokraattisten valtioiden välillä.
Kuten Washington Post toukokuussa 2022 kertoi, Biden vaati Merkeliltä lupauksen, että putkea ei oteta käyttöön, jos Venäjä hyökkää Ukrainaan. Tämän lupauksen hänen seuraajansa Olaf Scholz lunasti. Sittemmin putki tuhottiin.
x x x
Uutta ainakin minulle Angela Merkelin haastattelussa oli se, että hän kertoi Baltian maiden ja Puolan vaikeuttaneen neuvotteluja, joilla Venäjän hyökkäys pyrittiin estämään.
Iltalehden jutun mukaan Merkel kertoi, että Putin kesällä 2021 ei enää ottanut Minskin sopimusta vakavasti. Siksi hän halusi ”uuden formaatin”, jossa me Euroopan unionina olisimme voineet keskustella suoraan Putinin kanssa. Tämän Baltian maat ja Puola estivät.
Merkel näyttää viittaavan keskusteluihin, joita Venäjä pyrki vuoden lopulla saamaan aikaan Yhdysvaltain ja Naton kanssa. Yhteyttä otettiin myös laajemmin Euroopan maihin, Suomeenkin.
Angela Merkelillä oli aikaisempaakin kokemusta Baltian maiden ja Puolan toiminnasta muun muassa vuodelta 2015, jolloin niiden vastustuksesta huolimatta saatiin Saksan ja Ranskan johdolla aikaan Minsk II -sopimus.
Kun ”uutta formaattia” ei saatu aikaan, Merkelin oli pyrittävä toteuttamaan Minsk II -sopimus. Siinä ei onnistuttu.
”Sitten jäin pois virasta, ja sitten Putinin hyökkäys alkoi”, Merkel haastattelussaan totesi.
x x x
Rauhan palauttamiseksi Ukrainaan ovat avainasemassa neuvottelut Venäjän ja Yhdysvaltain välillä.
Niiden lisäksi on saatava aikaan Angela Merkelin jo vuonna 2021 tavoittelema neuvotteluyhteys EU:n ja Venäjän välillä.
Syyskuun 10 päivänä julkaisemassani blogissa kysyin, miksi Suomi ja Eurooppa eivät keskustele Venäjän kanssa.
Tukeuduin siinä Ilta-Sanomien 1.7.2025 julkaisemaan juttuun, jossa kerrottiin presidentti Emmanuel Macronin ja presidentti Vladimir Putinin välisestä puhelinkeskustelusta.
Elysée-palatsin mukaan Macron oli vaatinut puhelun aikana tulitaukoa Ukrainaan ja Ukrainan sodan päättämistä koskevien rauhanneuvottelujen aloittamista.
Macronin ja Putinin välisen puhelun kerrottiin olleen ensimmäinen sitten syyskuun 2022.
Uutisessa kerrottiin, että uutistoimisto Tassin mukaan Putin totesi puhelun aikana Macronille Ukrainan sodan olevan suoraa seurausta länsimaiden politiikasta.
Putin oli syyttänyt länsimaita Ukrainan sodan pitkittämisestä ja korostanut, että ratkaisun konfliktin päättämiseen on oltava ”kattava”.
Putin oli toistanut puhelun aikana myös hänen itsensä ja hänen hallintonsa usein esittämän väitteen Ukrainan sodan ”juurisyistä”.
Jutussa kerrottiin, että ennen Macronia Saksan entinen liitokansleri Olaf Scholz oli keskustellut Putinin kanssa edellisen vuoden lopulla lähes kahden vuoden tauon jälkeen.
x x x
Ilta-Sanomien jutussa muistutettiin mieliin, että Suomen tasavallan presidentti Alexander Stubb oli huhtikuussa Ukrainaa tukevien maiden eli niin kutsutun halukkaiden koalition tulleen yhteisymmärrykseen siitä, että ainakin jonkun eurooppalaisen johtajan pitäisi olla yhteydessä Venäjään ”jossakin vaiheessa”.
”Stubbin omasta mielestä Ranskan tai Britannian pitäisi puhua ensimmäisenä Putinille, koska maat ovat halukkaiden koalitiossa johtoasemissa.
Stubb korosti tuolloin, että Kremliin yhteyden ottamisen täytyy olla erittäin tarkoin koordinoitua.”
Tavalla tai toisella olisi mahdollisimman pian saatava aikaan Alexander Stubbin jo huhtikuussa ehdottamat neuvottelut Emmanuel Macronin, Keir Starmerin ja Vladimir Putinin välillä.
